Maassa kolme vuotta asuneena voin todistaa, että toisin kuin itseironinen vitsi antaa ymmärtää, upean maan hienoin asia on kuitenkin juuri sen ihmiset. Brasilia on tämän numeron teemamaa. Maailman huomio kohdistuu Brasiliaan, eikä pelkästään kohta koittavien jalkapallon MM-kisojen takia.  Maltillisesta kasvuvauhdista ja kasvavasta protektionismista huolimatta myös suomalaiset yritykset ovat yhä enenevässä määrin heränneet 200 miljoonan maan...

Maassa kolme vuotta asuneena voin todistaa, että toisin kuin itseironinen vitsi antaa ymmärtää, upean maan hienoin asia on kuitenkin juuri sen ihmiset. Brasilia on tämän numeron teemamaa. Maailman huomio kohdistuu Brasiliaan, eikä pelkästään kohta koittavien jalkapallon MM-kisojen takia. 

Maltillisesta kasvuvauhdista ja kasvavasta protektionismista huolimatta myös suomalaiset yritykset ovat yhä enenevässä määrin heränneet 200 miljoonan maan tarjoamiin mahdollisuuksiin. Tämän eteen on tehty pitkäjänteistä ja järjestelmällistä työtä. Esimerkiksi meriteollisuudesta suomalaiset yritykset ovat saaneet tilauksia yli 700 miljoonan euron arvosta. Tämä ei ole tapahtunut yhdessä yössä tai sattumalta.

Brasiliassa on toimittu pitkään Team Finland -toimintatavan mukaisesti jo ennen kuin konseptia oli vielä keksittykään. Vuodesta 2007 lähtien
valtiorahoitteiset toimijat paikan päällä, suurlähetystö ja Finpron aluetoimisto, valmistelivat useita korkean tason vierailuita molempiin suuntiin. Varsinkin EU:n ulkopuolella on valtiovallan mukanaolo usein edellytys kauppojen syntymiselle.  

Kunnia kauppojen syntymiselle kuuluu luonnollisesti yrityksille. He sen työn tekevät.  Mutta jotta tämä olisi mahdollista, pitää raamien olla kunnossa: tarvitaan ovien avaamista, viranomaiskontakteja ja verkottamista. Tässä piilee Team Finlandin juju ja ydin. Tavoitteena on mahdollistaa suomalaisten yritysten menestyminen maailmalla. 

Joskus maailma muuttuu nopeasti. Harva enää muistaa sen positiivisen tunnelman, johon Sotshin olympiakisat päättyivät. Venäjän suurella vaivalla ja rahalla saavuttama pr-hyöty mureni Ukrainan kriisiin seurauksena muutamassa päivässä. Parissa viikossa tuntui, kuin olisimme siirtyneet ajassa parikymmentä vuotta taaksepäin. Kylmästä sodasta tuttu vastakkainasettelu tuli takaisin estradille. Ajankohtaisia aiheita, joita käsittelemme tässä numerossa, ovat vientivalvonta- ja sanktioasiat. Näistä voit lukea enemmän lehden sivuilla 14 ja 24 alkavissa jutuissa.

Tärkeä perusta kauppojen syntymiselle on kuva Suomesta, joka maailmalla vallitsee. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät ovat niitä, jotka joka päivä vaikuttavat siihen, miten meidät nähdään maailmalla. Keskeinen viestimme on, että suomalaiselle osaamiselle ja kyvylle ratkaista ongelmia on tilausta. Paljon hyödyllisiä käytännön työkaluja maakuvaviestintään löytyy team.finland.fi-sivustolta.  

Edellisessä asemapaikassani Ljubljanassa suurlähettilästä oli tulossa tapaamaan Slovenian entinen Suomen-lähettiläs muutaman kollegansa kanssa. En ollut valmistautunut olemaan mukana tapaamisessa ja tulin yllätetyksi housut kintuissa. En onneksi kirjaimellisesti, vaan Birkenstock-sandaalit jalassa. Kun ei muuta ollut tehtävissä, menin tapaamiseen muina miehinä puvussa ja sandaaleissa. Kokeneet diplomaatit eivät kulmakarvojaan nostelleet, mutta paluumatkalla suurlähettiläs oli hehkuttanut kollegoilleen suomalaisten rentoa tyyliä: ”Näittekö kaverin, joka marssi sisään suurlähettilään huoneeseen sandaalit jalassa? Suomalaisissa todella on sitä jotakin!” 

Brasilialaisilta voimme ottaa mallia siitä, miten arvostaa oikeasti tärkeitä asioita elämässä: perhettä, ystäviä ja elämästä nauttimista. Maailman toimivimmassa maassa voisimme hymyillä toisillemme enemmän.

Ville Cantell

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Lotta Nuotio</span></span>04.12.2023

Luetuimmat