Suomi tarvitsee avointa ja aktiivista kauppapolitiikkaa. Yhteisymmärrys tällä politiikanlohkolla, hallituskokoonpanosta riippumatta, on Suomessa vahva. Linjamme on vuosikymmeniä tähdännyt maamme ja yritystemme kansainväliseen menestykseen vahvistamalla avointa ja tasapuolista, yhteisiin pelisääntöihin pohjautuvaa kilpailua kansainvälisillä markkinoilla.
Vapaakauppa ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. On erittäin tärkeää, että hallitusohjelmassa tehdään selkeät peruslinjaukset, joiden nojalla hallitus ja kaikki ministeriöt hallinnonaloillaan voivat aktiivisesti puolustaa ja viedä eteenpäin intressejämme kansallisesti, EU:ssa ja maailmalla.
Kansainvälisen kaupan hyödyt voivat kuitenkin jäädä toteutumatta, jos emme samalla pidä huolta kilpailukyvystämme. Toimintaympäristömme tulee tarjota yrityksille nykyistä parempi pohja ponnistaa kauppasopimusten myötä avautuville markkinoille. Pakkovoiton paikkoja ovat muun muassa joustavat työmarkkinat, ennakoitava ja kannustava verotus, sujuvampi sääntely ja kevennetyt lupamenettelyt sekä tutkimus- ja koulutuspanoksista huolehtiminen. Laajapohjainen yhteisymmärrys yrittäjyyden ja omistajuuden merkityksestä on koko hyvinvointimme perustana. Jokaiselle vientiyritykselle on itsestään selvää, että kansainvälisillä markkinoilla yrittäjyyttä vasta tarvitaankin.
Kauppapoliittisissa ratkaisuissa on katsottava ennakkoluulottomasti eteenpäin. Vapaakauppasopimukset, erityisesti TTIP Yhdysvaltojen kanssa, avaavat markkinoita, tuovat meille uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja vahvistavat yhteistä sääntöpohjaa. Venäjän naapuruus on käännettävä eduksi myös tulevaisuudessa. On Suomen etu edetä kohti vapaakauppasopimusta myös Kiinan kanssa.
Valtion taustatuki toimivien Team Finland -kansainvälistymispalveluiden ja vientirahoituksen muodossa ratkaisee paljon. Kehitysyhteistyön keskeiseksi tavoitteeksi tulee asettaa yritysvetoisen talouskasvun vahvistaminen satsaamalla avoimiin markkinoihin, yritysyhteistyöhön ja kehitysrahoitusinstrumentteihin.
Talouden kehityskulut edellyttävät myös kauppapolitiikan uusiutumista. Sääntely-yhteistyö nousee entistä tärkeämmäksi sen varmistamiseksi, ettei sääntely tarpeettomasti hankaloita kauppaa. Talouden palveluistuminen ja digitalisoituminen, liiketoiminnan kansainväliset arvoketjut, ympäristöteknologian kasvumahdollisuudet sekä julkisten hankintojen avaaminen vaativat uusiutumista. Kotimaiseen sääntelyyn monissa maissa levinnyt protektionismi on täysin epäonnistunut valinta näissä olosuhteissa.
Euroopan unionin jäsenmaiden ja Yhdysvaltojen on aika edetä kauppa- ja investointineuvotteluissa. Yritykset odottavat sopimuksen avaavan uusia mahdollisuuksia, alentavan keskinäisen kaupan kustannuksia ja luovan uusia työpaikkoja. Sopimuksen hyödyt riippuvat viime kädessä siitä, kuinka tehokkaasti yritykset pystyvät sitä hyödyntämään.
Avauksia tarvitaan varsinkin pienille ja keskisuurille yrityksille, joiden vientiä vaikeuttavat tällä hetkellä erilaiset standardit ja hyväksyntämenettelyt sekä rajoitukset julkisissa hankinnoissa. Sopimuksen tulee karsia päällekkäisen sääntelyn aiheuttamaa tarpeetonta kustannustaakkaa sekä taata mahdollisuus kilpailla Yhdysvaltojen palvelumarkkinoilla ja julkisissa hankinnoissa.
TTIP on herättänyt laajasti kriittistäkin keskustelua. On tärkeätä varmistaa, että keskustelu perustuu faktoihin. Esimerkiksi paljon keskustelua herättäneeseen investointisuojaan ja välimiesmenettelyyn voidaan löytää ratkaisut, joilla samanaikaisesti aiempaa paremmin turvataan suomalaisten yritysten etu sekä valtion ja kansalaisten intressit.
Suomi tarvitsee tulevaisuuteen katsovaa kauppapolitiikkaa. Laaja-alaiset ja kunnianhimoiset vapaakauppasopimukset, etunenässä TTIP, ovat tärkein väline tämän politiikan toimeenpanossa. Nyt on aika tarttua näihin mahdollisuuksiin, sillä vapaakauppa on hyvinvoinnin, kasvun ja työllisyyden edellytys.