Valmetin tehdas perustettiin Sao Pauloon, Brasiliaan 27.12.1960. Ennen sitä Valmet oli jo toimittanut Brasiliaan 1200 Suomessa valmistettua traktoria. Argentiinan teollisuus ennen toista maailmansotaa muodostui eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta maatalous- ja karjatuotteiden jalostuslaitoksista. Sodan aikana tuonnin ollessa pysähdyksissä oli pakko ryhtyä luomaan omaa teollisuutta uusilla aloilla. Valtio ryhtyi voimakkaasti tukemaan kotimaista raskasta teollisuutta ja kaivostoimintaa edullisin...
Valmetin tehdas perustettiin Sao Pauloon, Brasiliaan 27.12.1960. Ennen sitä Valmet oli jo toimittanut Brasiliaan 1200 Suomessa valmistettua traktoria.

Argentiinan teollisuus ennen toista maailmansotaa muodostui eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta maatalous- ja karjatuotteiden jalostuslaitoksista. Sodan aikana tuonnin ollessa pysähdyksissä oli pakko ryhtyä luomaan omaa teollisuutta uusilla aloilla. Valtio ryhtyi voimakkaasti tukemaan kotimaista raskasta teollisuutta ja kaivostoimintaa edullisin lainoin ja myöntämällä verohelpotuksia.

Sotien jälkeen ulkomaat toivat voimakkaan panoksen maan teollisuuden kehitys­prosessiin runsain sijoituksin ja lainoin. Tähän teollisuuteen kuuluivat muun muassa rautatiekalustoa ja traktoreita valmistavat yritykset. 

Suurin maan rautateiden liikkuvan kaluston valmistaja oli Matefer-tehdas, joka kuului italialaiseen Fiat-Concord-konserniin. Sen tuotantoon kuuluivat muun muassa
dieselveturit, moottori-, matkustaja- ja tavara­vaunut.

Huolimatta omasta alan teollisuudestaan, olivat Argentiinan valtionrautatiet suorittaneet myös huomattavia rautatiekalustohankintoja. Tilauksia tehtiin ulkomailta esimerkiksi Japanista ja Kanadasta. 

Argentiinan traktoritehtaiden kapasiteetin ylittäessä kotimarkkinakysynnän pyrittiin vientiä lisäämään naapurimaihin. Suurin alan tehdas kuului sekin osana Fiat-Concord-teollisuuskonserniin. Muut traktoritehtaat maassa edustivat merkkejä, kuten Pampa, Deutz, Hanomag, John Deere Co ja Rycsa. 

Näin raportoi Buenos Airesin suurlähetystö Kauppapoliittisia tiedoituksia -lehden numerossa 9/1964. 

Buenos Airesin suurlähetystö 1964

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Pekka Numminen</span></span>04.12.2023

Luetuimmat