Afrikan talouskasvu on jo vuosikymmenen ajan ollut globaalin keskiarvon yläpuolella. Luonnonvaroiltaan rikkaan, miljardin asukkaan mantereen talous käy läpi suurta murrosta, joka avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia eri sektoreilla. Samaan aikaan globaali taloustilanne pakottaa suomalaiset yritykset etsimään uusia markkinoita. Tässä tilanteessa on luonnollista, että Suomi panostaa tulevina kuukausina his­toriallisen paljon yritysten viennin ja kansainvälistymisen edistämiseen (VKE) juuri Afrikan...

Afrikan talouskasvu on jo vuosikymmenen ajan ollut globaalin keskiarvon yläpuolella. Luonnonvaroiltaan rikkaan, miljardin asukkaan mantereen talous käy läpi suurta murrosta, joka avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia eri sektoreilla. Samaan aikaan globaali taloustilanne pakottaa suomalaiset yritykset etsimään uusia markkinoita.

Tässä tilanteessa on luonnollista, että Suomi panostaa tulevina kuukausina his­toriallisen paljon yritysten viennin ja kansainvälistymisen edistämiseen (VKE) juuri Afrikan markkinoille; sinne tehdään puolen vuoden kuluessa kolme Team Finland -VKE-matkaa.

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb johdatti ensimmäisen yritysdelegaation Etelä-Afrikkaan ja Nami­biaan marraskuun alussa. Joulukuun alussa hän matkustaa yritysdelegaation kanssa Algeriaan. Toukokuussa 2013 ministeri Stubb ja kehitysministeri Heidi Hautala tekevät yritysdelegaation kanssa yhteismatkan Tansaniaan ja Sambiaan.

Miten sisään markkinoille?

Afrikan markkinoilla tapahtuu nyt paljon, ja kilpailu on koventunut sen mukaisesti. Kisassa ovat mukana niin erityissuhteitaan Afrikkaan vaalivat vanhat eurooppalaiset siirtomaavallat, Kiinan tapaiset uudet suurtoimijat kuin pienemmät kansainväliset ja alueelliset peluritkin. Missä on suomalaisyritysten markkinarako?

– Suomi voi tarjota Afrikkaan tällä hetkellä etenkin investointihyödykkeitä, toteaa ulkoministeriön Afrikan ja Lähi-idän osastolla työskentelevä neuvonantaja Antti Loikas.

– Eikä vain niitä. Mutta kotityöt täytyy joka tapauksessa tehdä – toimintaympäristö pitää tuntea pintaa syvemmältä.

Samaa mieltä on myös ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston neuvonantaja Iina Soiri. Maiden reaaliolosuhteisiin tulee tutustua ennen markkinoille pyrkimistä. Maan­tieteellisiltä mittasuhteiltaan valtava manner ei myöskään ole monoliitti, vaan paikalliset erot ovat suuria. Soiri muistuttaa siitä, että Afrikan uusi kehitysvaihe on tosiasia.

– Vaikka kehityskulut eivät välttämättä ole suoraviivaisia, on kuitenkin selvää, että ihmiset – siis kansalaiset ja kuluttajat – etsivät nyt muutosta.

Hänen mukaansa Suomen vahvuutena Afrikan-markkinoilla on se, ettei maallamme ole siirtomaavallan historiaa; myös yhteiskuntamallimme menestystä arvostetaan.

– Myös Suomen aiempaa, kehitysyhteistyön varaan syntynyttä läsnäoloa monissa Afrikan maissa tulisi hyödyntää; kauppa ja kehitys voivat tukea toisiaan hyvinkin luontevasti, muistuttaa Antti Loikas.

Ei vailla riskejä

Markkinan realiteetit täytyy kuitenkin tunnustaa. Erityisesti pk-yritykselle Afrikan markkinoille meno on luonnollisesti haastavampaa kuin lähimarkkinoille meno.

– Ensimmäisenä törmätään siihen, että Afrikkaan matkustaminen on kallista. Afrikka on meistä kaukana – tai kääntäen, Suomi on kaukana Afrikasta, Loikas huomauttaa.

– Jo tämänkin vuoksi vientiä tukeva rahoitus olisi monille yrityksille avainasemassa.

Valtioiden ja viranomaisten keskeinen rooli liike­toiminnassa on tärkeää ymmärtää. Siksi myös perinteisillä, ministerivetoisilla VKE-matkoilla on Afrikan markkinoilla edelleen suuri merkitys; ne voivat auttaa voittamaan ainakin osan byrokratiasta.

Loikas kehottaa Afrikan-markkinoille harkitsevia yrityksiä ylipäätäänkin viileään harkintaan. Poliittisessa tilanteessa on monissa maissa joko näkyviä tai pinnan alla kuplivia jännitteitä. Lainsäädännön ja oikeusvaltion puutteet sekä liike­toiminnan ajoittainen läpinäkymättömyys asettavat omat haasteensa.

– Toimintaedellytykset ovat haastavat, mutta mahdollisuudet ovat suuria. Läpinäkyvä toiminta maksaa itsensä takaisin, vakuuttaa DSM Corridorin talousjohtaja Junnu Kärkkäinen. Tansanialainen DSM Corridor on toiminut kahdeksan vuoden ajan satamiin liittyvien palveluiden tarjoajana ja kasvanut hyvin.

– Yksi konkreettinen haaste on se, ettei ammatti­osaajia ole helppo löytää, vaan heidät pitää aina kouluttaa työhönsä.

Loikas muistuttaa myös numeroiden suhteellisuudesta.

– Ekonomistina kannustan suhtautumaan maiden bruttokansantuotteen kasvulukuihin terveellä kritiikillä, sillä tilastojen paikkansa pitävyyttä ei ole aina helppo varmistaa.

Mielikuvaharjoituksia

Markkinoita haltuun otettaessa Afrikka pitäisi pystyä riisumaan erilaisista mielikuvaröyhelöistä.

– Afrikkaan liitettävästä eksotiikasta olisi jo päästävä eroon, Iina Soiri toteaa.

Soiri ja Loikas kannustavat myös muunlaisiin mielikuvaharjoituksiin.

– Historia tulee tuntea ja vanhojen siirtomaavaltojen vahva rooli ymmärtää; esimerkiksi Portugalilla on Angolassa ja Mosambikissa edelleen erityisasema, Soiri sanoo. Näissä maissa kannattaa tuntea siis myös portugalilaiset. Eikä Kiinankaan rooli ole aivan yksiselitteinen.

– Halvat kiinalaiset tuotteet ovat tuoneet elektroniikan kaltaiset kulutushyödykkeet yhä uusien kansanosien ulottuville ja sillä tavalla muuttaneet lukemattomien ihmisten arkea, Soiri kertoo.

– Kiinan roolista Afrikassa lienevät puhuneet eniten ne, joiden perinteisiä apajia se on noussut uhkaamaan, naurahtaa puolestaan Antti Loikas.

Ulkoministeriön vuosittain ilmestyvässä Maailman markkinat -julkaisussa on tänä vuonna esitelty yksityiskohtaisesti seuraavat Afrikan markkinat: Etelä-Afrikka, Algeria, Libya, Nigeria, Ghana ja Mosambik.

Julkaisun sähköinen versio: localhost > julkaisut

 

Muistilista Afrikan-markkinoille

(Antti Loikas, KTT, Afrikan ja Lähi-idän osaston neuvonantaja)

1. Kehittyvien markkinoiden manner: Afrikan osuus maailman­kaupasta kasvaa 11 prosentin vuosivauhtia. Afrikan osuus maailman­kaupasta on kuitenkin vain kolme prosenttia.

2. Kasvava kulutus- ja investointihyödykkeiden markkina: teollis­tuminen ja kuluttavan keskiluokan nousu ovat vasta alussa.

3. Kehitysmaiden manner: valtioilla ja kansainvälisellä yhteisöllä on edelleen keskeinen rooli talouden pelisääntöjen määrittäjänä, erityisesti rahoituksessa.

4. Korkeat riskit: kustannustaso on korkea, alueelliset markkinat vasta kehittyvät.

5. Puutteellinen infrastruktuuri: yhteydenpito, kulkeminen ja kuljetukset ovat hitaita ja maksavat.

6. Kilpaillut markkinat: olemassa olevat markkinat on jo pitkälti jaettu, uusilla markkinoilla kilpaillaan aasialaisten ja perinteisten eurooppalaisten kauppakumppaneiden kanssa.

Anna-Kaisa Heikkinen

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Jenna Vehviläinen </span></span>29.01.2024

Luetuimmat