Barentsin alueen taloudellisista mahdollisuuksista puhutaan paljon. Milloin koittaa Barentsin kulta-aika?
Se on jo alkanut. Otetaan esimerkiksi Hammerfest: Sevan Drillingin maailman suurin öljynporauslautta tulee sinne varusteltavaksi keväällä 2014; kaupunkiin rakennetaan uusi lentokenttä; Nussir ASA avaa kuparikaivoksen; 420 kV:n voimalinjan rakennustyöt käynnistyvät kaupungin lähistöllä Kvalsundissa. Sadan kilometrin päässä Veidnesissä on käynnistynyt öljyterminaalin suunnittelu.
Kiirunassa ja Jällivaarassa kaupunkien siirto uuteen paikkaan on alkanut: kaivos-yhtiö LKAB investoi näissä perustoimintoihinsa 540 miljoonaa euroa vuodessa seuraavan viiden vuoden ajan. Västerbottenin ja Norrbottenin läänien tarjouspyyntöjen arvo perusrakentamisessa on kuukausitasolla lähes 400 miljoonaa euroa. Luoteis-Venäjän kaivosyhtiöillä on vahvat kassat, ja asiantuntijaosaamisesta sekä teknologiasta maksetaan hyvin.
Mitä suomalaisyritykset voivat tarjota näille markkinoille?
Edellä mainittujen, jo rahoitettujen, vuoteen 2018 saakka ulottuvien investointien arvo Norjassa ja Ruotsissa nousee lähes 70 miljardiin euroon. Uuden työvoiman tarve on vuosi-tasolla noin 3500 henkeä sekä Pohjois-Ruotsissa että Pohjois-Norjassa.
Suomalainen kylmässä rakentamisen osaaminen asunto- ja teollisuustilapuolella sekä satama-, kaivos- ja tierakentamisessa on vahvaa valuuttaa. Erityisesti Kiirunassa ja Jälli-vaarassa perusrakentaminen ja siihen liittyvä LVI-puoli työllistävät heti. Mutta paikan päälle täytyy mennä, ja ainakin tarjoukset tulee osata tehdä ruotsiksi. Luoteis-Venäjällä kaivosasiantuntijoilla ja vesihuollon osaajilla on kysyntää.
Miltä Pohjois-Suomi näyttää näiden alueiden rinnalla – pyöriikö naapureiden pohjoinen kone meitä tehokkaammin?
Suurin ero naapureihin nähden on investointien rahoituksessa. Ruotsissa valtion ja etenkin yritysten talous on pohjoisessa hyvässä kunnossa. Esimerkiksi Euroopan johtavan rautamalmin tuottajan LKAB:n liikevaihto on reilut 3 miljardia euroa ja liikevoitto 1,5 miljardia euroa: sijoituspäätöksiä on helppo tehdä suoraan omasta kassasta. Luoteis-Venäjällä kaivosyhtiöt tekevät tulosta ja maksavat laadusta ja nopeudesta.
Mitä kuuluu Venäjän pohjoiseen ja Luoteis-Venäjälle – onko liikkeellä uusia kiinnostavia hankkeita?
Venäjän pohjoisessa kaasu kaikissa muodoissaan on talouden moottori. Jamalin niemimaalla tarvitaan LNG-laitososaamista. Luoteis-Venäjällä perusinfrastruktuuri-investoinnit ovat vihdoinkin lähdössä käyntiin. Vesihuollon puolella rahoittajina ja osin projektien valvojina ovat esimerkiksi NDEP ja NEFCO. Petroskoin vesilaitoksen tarjous-
kilpailu avautuu toukokuussa, Murmanskissa vuoden vaihteen jälkeen ja Komin tasavallan Syktyvkarissa ensi vuoden lopulla. NDEP:n ja NEFCOn rahoittamien vesilaitosprojektien arvo Luoteis-Venäjällä on noin 160 miljoonaa euroa. Tässä on suomalaiselle cleantech-osaamiselle todellinen näytön paikka.
Asiantuntijana Barentskeskus Finland Oy:n toimitusjohtaja Martti Hahl.
Ekonomi Martti Hahl on pohjoissuomalaisten Barents-osaajien ”match-makerina”, toiminnan koordinaattorina ja palveluiden markkinoijana toimivan, voittoa tuottamattoman Barentskeskuksen toimitusjohtaja. Hän on aiemmin työskennellyt muun muassa markkinoinnin ja strategisen viestinnän tehtävissä Venäjällä.