Pohjoismaista yhteistyötä tehdään monipuolisesti politiikan, talouden ja kulttuurin aloilla. Rajaesteyhteistyössä pyritään helpottamaan ihmisten liikkuvuutta ja työllistymistä ja edistämään tätä kautta pohjoismaisten yritysten toimintaedellytyksiä alueella.
Viiden Pohjoismaan lisäksi yhteistyössä ovat mukana Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin itsehallintoalueet.
– Olemassa olevat rajaesteet on tunnistettu, priorisoitu ja työ niiden poistamiseksi on aloitettu, pohjoismaisesta yhteistyöstä vastaava liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner sanoo.
Bernerin mukaan osa rajaesteistä aiheutuu siitä, että Pohjoismaat toimeenpanevat EU-direktiivejä eri tavalla. Tämä taas saattaa aiheuttaa esteitä myös maiden väliseen kaupankäyntiin.
– Jos toiseen Pohjoismaahan pyrkivä yritys ei esimerkiksi voi tuoda kotimaastaan tarvittavaa henkilökuntaa vaikkapa työntekijöiden eläkkeisiin liittyvien säännösten vuoksi, se vaikuttaa väistämättä yrityksen investointipäätöksiin, ministeri Berner kertoo.
Tuotteen maahantuonti saatetaan myös kieltää kansallisten, esimerkiksi turvallisuuteen liittyvien standardien perusteella.
– Usein kyse on melko pienistäkin asioista kansallisessa lainsäädännössä, joiden vaikutuksia ei ajatella riittävän laajasti maiden välisen kaupankäynnin näkökulmasta, ministeri Berner kertoo.
Hänen mukaansa kolme tällä hetkellä keskeisintä rajaestettä Pohjoismaissa ovat opiskelijoiden liikkuvuuteen ja kansalaisten sosiaaliturvaan, kuten eläkkeisiin, liittyvät asiat sekä arvonlisäveroa koskevat haasteet Suomen ja Norjan välillä.
– Yhteistyössä on tärkeää huomioida myös Euroopan unioniin kuulumattomien Pohjoismaiden asema esimerkiksi meneillään olevissa EU:n vapaakauppaneuvotteluissa, jotta tässä yhteydessä ei tulisi luotua kaupankäynnin esteitä Pohjoismaiden välille, Berner lisää.
Pohjoismaiden markkinoilla moni suomalaisyritys kokee tuntevansa erityisesti Ruotsin kuin omat taskunsa, mutta Norjaa ei ole vielä mielletty yhtä tärkeäksi kumppaniksi.
– Norjassa investoidaan paljon ja kokonaisuudessaan maan talous voi edelleen hyvin, mikä luo mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille, Berner kannustaa.
Suomi toimii vuonna 2016 Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana. Ministerineuvosto on Pohjoismaiden hallitusten virallinen yhteistyöelin, joka pyrkii löytämään eri maiden kansalaisiin myönteisesti vaikuttavia yhteispohjoismaisia ratkaisuja.
– Rajaesteiden osalta Suomen tavoitteena puheenjohtajakaudella on valita kahdesta kolmeen keskeisintä kansalaisten liikkuvuuteen,
opiskeluun ja työssäkäyntiin tai elinkeinoelämään vaikuttavaa estettä Pohjoismaiden välillä ja neuvotella ne kuntoon, Berner kiteyttää.
Pohjoismaiden neuvoston keskiryhmä teki lokakuun lopussa aloitteen Pohjoismaiden neuvostolle yhteispohjoismaisesta henkilötunnuksesta. Toteutuessaan se tarkoittaisi, että toiseen Pohjoismaahan muutettuaan henkilö saisi saman tien kyseisen maan henkilötunnuksen ja luvan osallistua esimerkiksi eduskuntavaaleihin. Ministeri Bernerin mukaan vastaava uudistus voisi koskea myös yritys- ja yhteisötunnuksia.
Suomen puheenjohtajuuskauden ohjelman pääteemoja ovat vesi, luonto ja ihmiset. Se tarkoittaa suomalaisen ja pohjoismaisen osaamisen ja potentiaalin nostamista esiin muun muassa vesi-, sanitaatio- ja cleantech-sektoreilla, luontomatkailussa, elintarviketurvallisuudessa ja luonnonvarojen kestävässä käytössä.
Esillä on myös pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan peruspilarien turvaaminen tulevaisuudessa. Lisäksi puheenjohtajuuskaudella toteutetaan erilaisia teemoihin liittyviä tutkimushankkeita.
– Arktisen alueen hyödyntämistä koskevat suunnitelmat avaavat suomalaisyrityksille monia uusia investointi- ja yhteistyömahdollisuuksia. Meillä on muun muassa informaatioteknologiaan, kaivosteollisuuteen, jäänmurtoon sekä sääolosuhteisiin liittyvää huippuosaamista, Berner luettelee.
Helsingin Santahaminasta Saksan Rostockiin parhaillaan rakennettavalle merikaapelille kaavaillaan jatkoa myös Venäjän itä- ja pohjoispuolitse kulkevalle Koillisväylälle. Toteutuessaan Aasian ja Euroopan välinen tietoliikenne kulkisi Koillisväylän merikaapelia pitkin Suomeen ja edelleen Itämeren kaapelia pitkin Keski-Eurooppaan.
– Reilun 10 000 kilometrin pituinen kaapeli puolittaisi tiedonsiirtoon tällä hetkellä kuluvan ajan. Suurissa datamäärissä sillä on huomattavaa merkitystä, Berner sanoo.
Myös tiedonsiirron turvallisuus parantuisi.
– Samalla kaapeli vähentäisi olennaisesti myös rahdin määrää ja sitä kautta ympäristön kuormitusta, sillä tulevaisuudessa yhä suurempi osa myytävästä osaamisesta liikkuu digitaalisessa muodossa, hän jatkaa.
Koillisväylän kaapeli tekisi Suomesta myös houkuttelevan sijaintipaikan esimerkiksi suurille datakeskuksille.
– Tavoittelemme paikkaa mannertenvälisen tietoliikenteen osaavana risteyspisteenä, ja olemme etulyöntiasemassa myös 5G-verkon kehitystyössä, Berner muistuttaa.
Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuuskauden jälkeen Suomi jatkaa Arktisen neuvoston puheenjohtajana vuodet 2017–2019, mikä luo mahdollisuuden vaikuttaa ja osallistua aktiivisesti alueella tehtäviin ratkaisuihin. Myös Kanada, Yhdysvallat ja Venäjä ovat mukana arktisen alueen yhteistyössä.
Yrittäjästä ministeriksi
Yrittäjänä ja elinkeinoelämän vahvana vaikuttajana tunnetun Anne Bernerin tie politiikkaan ei ollut pitkään suunniteltu, tavoitteellinen polku.
– Kyllä se oli ennen kaikkea tunnepäätös. Halusin saada vieläkin enemmän aikaiseksi, antaa osaamiseni toisten käyttöön ja osallistua yhteisen hyvän tekemiseen. Rehellisyyden nimissä on kuitenkin sanottava, että on aamuja, jolloin mietin, miten ihmeessä päädyin tähän, Berner naurahtaa.
Tehottomuutta hän ei kuitenkaan valtionhallinnossa tunnista.
– Päivät ovat intensiivisiä. Nautin vauhdista, jolla saamme asioita eteenpäin, Berner sanoo ja kiittelee henkilökuntaansa ammattitaitoksesi ja muutoshaluiseksi.
– Poliittisen päätöksenteon osalta olen oppinut ymmärtämään, miten tärkeää eri osapuolten sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin on. Yritysmaailmassa hallitus ja omistajat ajattelevat kaikessa toiminnassaan vain ja ainoastaan yrityksen parasta. Sama tavoite pätee myös politiikassa, mutta erimielisyyttä syntyy keinoista, joilla Suomen etua halutaan ajaa. Kriittinen saa olla, pitää haastaa ja pakottaa etsimään vaihtoehtoisia ratkaisuja, mutta yhdessä sovittuihin asioihin toivon sitoutumista, ministeri Berner pohtii.
– Itse ajattelen, että Suomen kansa vastaa yrityksen yhtiökokousta ja minä johtoryhmän eli hallituksen edustajana raportoin työstäni eduskunnalle, Berner kuvailee.
– Olen omalta osaltani tehnyt tehtäväni ja tyytyväinen siihen, jos hallitusohjelman mukaisesti neljän vuoden kuluttua Suomessa on 72 prosentin työllisyysaste, olemme onnistuneet luomaan 110 000 uutta työpaikka, investoinnit ylittävät poistot ja työn vastaanottaminen on aina kannattavaa, ministeri Berner toteaa.
Anne Berner
- Liikenne- ja viestintäministeri, kansanedustaja (kesk.), s. 1964.
- Vastaa myös pohjoismaisesta yhteistyöstä.
- Koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri.
- Sukunsa perheyrityksen, Vallila Interiorin johdossa vuodesta 1989 lähtien.
- Toiminut aiemmin useissa luottamustehtävissä yrityksissä ja yhteisöissä, mm. Perheyritysten liitto, Suomalaisen työn liitto ja Veikkaus Oy.
- Vetää Uusi Lastensairaala 2017 -hanketta.
- Perhe: puoliso ja kolme lasta. Asuu Espoossa.
- Vapaa-ajallaan lukee paljon, käy kuntosalilla, nauttii konserteista ja taidenäyttelyistä.