Yhdysvalloissa on laskettu olevan yli 90 000 erilaista hallintoaluetta, osavaltioista ja piirikunnista alkaen. Jokaisessa on omat säännöksensä, joiden merkitys omalle liiketoiminnalle täytyy selvittää. Näistä syistä monet yritykset lähtevät liikkeelle pala kerrallaan, usein osavaltiokohtaisesti.
– Amerikan mahdollisuudet ovat valtavat, mutta kotiläksyt on tehtävä huolella. Pienikin yritys tarvitsee juridiikan, rahoituksen ja vakuutusten asiantuntijapalveluita. Huolimaton valmistautuminen voi koitua kalliiksi, kertoo kaupallinen neuvonantaja Lotta Jessen Suomen New Yorkin pääkonsulaatista.
Houkuttelevuutta maassa kuitenkin riittää.
– Hyvien yliopistojen ansiosta Yhdysvalloista löytyy runsaasti osaavaa työvoimaa ja vahvaa tutkimus- ja kehitystyötä. Lisäksi maassa riittää sijoitusrahaa. Vuonna 2020 maa houkutteli eniten ulkomaisia suoria sijoituksia. Monilla sijoittajilla on nykyään kovat vastuullisuus- ja kestävyysvaatimukset, ja tässä suomalaiset yritykset ovat vahvoilla, Jessen jatkaa.
Yhdysvalloissa osavaltioiden, jopa yksittäisten kaupunkien, kehitysyhtiöt kilpailevat ulkomaisista investoinneista.
– Jos yritys pystyy luomaan paikallisia työpaikkoja, se voi saada huomattavia kannustimia ja taloudellista tukea. Tuki on ohjannut joidenkin suomalaisten yritysten sijoittumista Yhdysvaltoihin, Amchamin Launchpad USA -ohjelman johtaja Mike Klyszeiko kertoo.
– Tässä pitää olla jonkin verran kriittistä lukutaitoa, koska kehitysyhtiöiden tarkoitus on tietysti markkinoida omaa aluettaan. Ulkomaisia yrityksiä kyllä otetaan mielellään vastaan, ja osavaltioita kannattaa kilpailuttaa, jos edellytykset siihen ovat olemassa, pääkonsulaatin kansainvälisen liiketoiminnan asiantuntija Taneli Elomaa vinkkaa.
Suunta kohti etelää
Mittakaava unohtuu helposti: osavaltioista melkein puolet on bruttokansantuotteeltaan suurempia kuin Suomi, ja isoimmat vastaavat kooltaan Venäjää, Kanadaa tai Brasiliaa. Jos New York olisi valtio, se olisi kauppamahtina Australian luokkaa.
Tällä hetkellä pöhinää on eteläisissä osavaltioissa. Muuttoliike erityisesti Kaliforniasta ja maan koillisosasta esimerkiksi Teksasin ja myös Floridan suuntaan alkoi jo ennen pandemiaa ja on etätyömahdollisuuksien siivittämänä kiihtynyt. Austin on noussut esille uutena Piilaaksona, ja itärannikon kaupungeista on muutettu Floridaan.
– Eteläiset osavaltiot korostavat mielellään bisneksenteon helppoutta, ease of doing business. Turismista tunnettuun Miamiin on muuttanut paljon teknologiataustaisia ihmisiä, ja kaupunki on vaivihkaa kehittymässä uudeksi startup- ja erityisesti finanssiteknologian keskukseksi. Houstonissa on vahva energia-alan keskittymä ja Georgiassa logistiikan, Elomaa luettelee.
Klyszeiko on havainnut, että nykyään suomalaisten yritysten sijainnin Amerikassa määrittelevät läheisyys asiakkaisiin ja toimialaklustereihin, liiketoiminnan kustannukset ja osaavan työvoiman saatavuus.
– Yhä useampi yritys suuntaa Pohjois- ja Etelä-Carolinaan, Georgiaan ja Teksasiin juuri näistä syistä. Kalifornian Piilaaksolle ja New Yorkille on löydetty vaihtoehtoja. Itäiset osavaltiot ovat suosittuja, koska pienempi aikaero suomalaiseen pääkonttoriin helpottaa bisnestä.
Vaikka muuttoliike suuntautuu etelään, Jessen ei voi olla nostamatta esiin kotiosavaltiotaan.
– New York on finanssi- ja kiinteistöalan, median, kulttuurin, designin ja muodin keskus.
Se on näyteikkuna maailmaan ja lisäksi kova referenssi muualle Yhdysvaltoihin. Kun täällä pärjää, onnistuu monessa muussakin paikassa.
Suomalaiset yritykset ovat tehneet New York Cityn kanssa muun muassa lisätyn- ja virtuaalitodellisuuden teknologioiden sekä kiinteistöteknologia-alan yhteistyötä ja suunnitteilla on energiaan ja kaupunkiteknologiaan liittyviä hankkeita. Team Finlandin Market Opportunities -palvelussa on kaupungin kohdalla avoinna tarjouskilpailut muun muassa laajakaistainfrastruktuurin kehittäjille ja äärimmäisiä sääolosuhteita kestävien liikenneratkaisujen tarjoajille.
Suomalaiset ratkaisut kiinnostavat
Osavaltiosta riippumatta Yhdysvalloissa puhuttavat digitalisointi ja vihreä siirtymä.
– Hiilineutraalit ratkaisut ovat vahvasti esillä, vaikkakin osavaltiokohtaiset erot panostuksissa ovat suuria. Monella suunnalla etsitään energiaan, sen tuottamiseen, infraan ja varastoimiseen sekä kiertotalouteen liittyviä ratkaisuja, Jessen vinkkaa.
Elomaa lisää listalle infrastruktuurihankkeet, biomateriaalit, terveysteknologian ja lääkinnälliset laitteet sekä meriteollisuuden. Palveluviennissä ohjelmistot ovat kasvun ajuri.
– Harva tietää, että parikymmentä prosenttia Suomen Yhdysvaltoihin suuntautuvasta tavaraviennistä on meriteollisuutta. Monessa osavaltiossa satamia ollaan uudistamassa, ja itärannikolle ollaan rakentamassa merkittävässä määrin merituulivoimaloita.
Osavaltiot kumppaneina
Nämä toimialat näkyvät myös Suomen osavaltiokumppanuuksissa, joiden tavoitteena on edistää suomalaisten ja amerikkalaisten toimijoiden yhteisiä innovaatioekosysteemejä. Osavaltioyhteistyötä johdetaan Suomen Washingtonin suurlähetystöstä ja muut Suomen edustustot ja Business Finland ovat siinä vahvasti mukana.
– Haemme suomalaisyrityksistä osaamista erityisesti ympäristöön, ilmastoon ja infrastruktuuriin liittyviin haasteisiin. Ratkaisuja kaivataan esimerkiksi digitaalisten palveluiden kehittämiseen, liikenteen sähköistämiseen ja puhtaaseen energiatuotantoon, Minnesotan työllisyys- ja talouskehitysviraston johtaja Steve Grove sanoo.
Osavaltiosta riippumatta Yhdysvalloissa edetään tehokkaimmin aidolla läsnäololla ja kontakteilla. Omien verkostojen aktiivinen rakentaminen ja ylläpito ovat elinehto.
– Monissa menestyvissä yrityksissä keskeiset myynnin ja markkinoinnin toiminnot on useimmiten resursoitu paikallisille ammattilaisille, Elomaa lisää.