Yhdysvallat on Euroopan unionin tärkein kauppakumppani, mutta suhde on kaikkea muuta kuin helppo. Neuvottelut yhteisen vapaakauppasopimuksen TTIP:n (Transatlantic Trade and Investment Partnership) solmimiseksi ovat jäissä, ja Yhdysvaltojen nykyinen hallitus on osoittanut niukasti yhteistyöhaluja kaupan saralla.
Euroopan komission kauppapolitiikan pääosaston varapääjohtaja Joost Korte kuitenkin muistuttaa, ettei kaikkea voi panna presidentti Donald Trumpin hallinnon piikkiin.
– Toisten mukaan TTIP on koomassa, toisten mukaan se on jo kuopattu. Meidän linjamme on, että sopimus on syväjäässä, ja neuvottelut on käytännössä keskeytetty, Korte kuvailee.
Hollanniksi hänen sukunimensä tarkoittaa lyhyttä, mutta varreltaan Korte on pitkä kuin honka. Samoin on hänen uransa eri EU-viroissa. Vuoden 2017 alusta lähtien Korte on johtanut muun muassa Yhdysvaltojen ja Kanadan kauppasuhteista, WTO-suhteista sekä kaupan puolustusmekanismeista vastaavia yksiköitä Euroopan komissiossa.
– Trumpin tultua presidentiksi oli selvää, ettei neuvotteluja nyt jatketa. Mutta todellisuudessa ongelmat alkoivat jo edellisen hallinnon ja presidentti Barack Obaman aikana. Meidän ei pidä huijata itseämme, että kyse olisi vain Trumpista, Korte toteaa.
Yhdysvaltain linja ei vielä selkeä
Korten sanoista kuultaa harmi neuvottelujen tahmeudesta. EU on yksi maailman avoimimmista markkinapaikoista, ja jäsenmaiden talous nojaa suurelta osin globaaleihin arvoketjuihin. Komission mukaan vientiteollisuus työllistää yli 31 miljoonaa ihmistä EU-maissa. Korten osaston harteilla on jatkuvasti isoja odotuksia, mutta Yhdysvaltojen kanssa näkemyserot olivat liian suuria.
– EU oli valmis menemään melko pitkälle markkinoille pääsyn avaamisessa, etenkin palveluiden ja julkisten hankintojen osalta. Tässä Yhdysvallat ei tullut vastaan. EU-maiden yrityksillä ei missään vaiheessa ollut mahdollisuutta osallistua julkisiin hankintoihin liittovaltion tasolla, osavaltioista puhumattakaan, Korte sanoo.
Nyt vastassa on Trumpin hallinto, joka on puhunut muun muassa Nafta-sopimuksen (North American Free Trade Agreement) avaamisesta uudelleen neuvoteltavaksi, kauppataseen alijäämän pienentämisestä sekä rajoituksista eurooppalaiselle tuontiteräkselle.
EU tavoittelee edelleen avoimempia kauppasuhteita Yhdysvaltoihin, mutta tällä haavaa komissio on odottavalla kannalla. Korten mukaan Yhdysvaltojen suunnasta ei vielä ota selkoa, sillä rajuista lausunnoista huolimatta Trumpin hallitus ei ole ryhtynyt suuriin käytännön uudistuksiin.
– Ainakin osaksi syy on, että useita strategisia virkoja on tyhjinä. Moniin kauppapolitiikan kannalta merkittäviin tehtäviin ei ole nimitetty vielä ketään, Korte sanoo.
WTO ykkössijalla
Komission toiveet myös Maailman kauppajärjestön WTO:n suhteen ovat maltilliset. Pyrkimykset globaalin kauppajärjestelmän kehittämiseksi monenvälisissä neuvotteluprosesseissa ovat tällä vuosituhannella osoittautuneet hyvin vaikeiksi. Korte pitää silti WTO:ta yhä EU:n kannalta keskeisenä toimielimenä.
– WTO on kaiken sydämessä. EU neuvottelee kyllä kahdenvälisiä sopimuksia monien maiden kanssa, mutta se on aina toiseksi paras vaihtoehto. Paljon mieluummin edistäisimme vapaakauppaa WTO:n kautta, hän toteaa.
Kahdenvälisiä neuvotteluja EU käy nyt monella rintamalla: Japanin, Meksikon ja Mercosur-maaryhmän (Brasilia, Argentiina, Uruguay, Paraguay), Indonesian ja Malesian sekä Australian ja Uuden-Seelannin kanssa. Korte kuitenkin muistuttaa, että sopimukset ovat aina yhteensopivia WTO-sääntelyn kanssa.
– Tuki WTO:lle on suorastaan osa EU:n perimää, Korte sanoo.
Globalisaatiohuoli otetaan tosissaan
EU:n sitoutuminen maailmankaupan avoimuuteen tuskin horjuu edes Britannian lähdettyä unionista. Saarivaltio on perinteisesti ollut EU:ssa avoimuuden kannalla, samoin kuin esimerkiksi Suomi, joten unioni on pian yhtä merkittävää vapaakaupan puolustajaa köyhempi.
Korte pitää kuitenkin Britannian lähtöä suurempana haasteena jäsenmaiden sisällä käytävää keskustelua globalisaation haitoista ja hyödyistä.
– Kauppapolitiikkaa muokkaa yhteiskunnallinen keskustelu globalisaatiosta. Huolia esittävät muutkin kuin ääripuolueet, muun muassa ammattiliitot ja vihreät puolueet. Huolenaiheet ovat perusteltuja, ja ne on otettava tosissaan. Tämä on paljon Britannian EU-eroa suurempi asia, Korte toteaa.
Sama keskustelu ohjaa Korten mukaan pitkälti myös Euroopan komission kauppapolitiikan osaston lähitulevaisuuden työtä. Sen on vastattava paitsi kysymyksiin kauppasopimusten hyödyistä myös niiden mahdollisten haittojen torjumisesta, oikeudenmukaisuudesta ja muista globalisaation kipupisteistä.
– Emme ole naiiveja, sokeasti vapaakaupan asialla. Meidän on puolustettava etujamme. Olemme avoimia kaupalle, mutta odotamme myös muiden noudattavan sääntöjä, Korte sanoo.
Parhaillaan käynnissä on kaupan puolustusmekanismien uudistaminen. EU päivittää säädöksiään esimerkiksi polkumyyntiä ja epäreiluja tukiaisia vastaan. Tähän liittyy myös suunnitteilla oleva unionin ulkopuolisten investointien seulontamekanismi, jonka tarkoitus on suojella talouden ja turvallisuuden kannalta strategisesti tärkeitä toimialoja.
– Uudistumme, jotta voimme suojautua globalisaation haittavaikutuksilta. Tämä on jatkossakin tärkeä osa työtämme, Korte sanoo.
Arvot mukana sopimuksissa
Kahdenvälisiä kauppasopimuksia EU solmii paitsi avatakseen markkinoita vientiyrityksille myös edistääkseen eurooppalaisia arvoja ja käytäntöjä. Kauppaa ja kestävää kehitystä, työntekijöiden oikeuksia, yritysten yhteiskunnallista vastuuta ja muita ”pehmeitä arvoja” käsittelevät osat ovat mukana EU:n neuvottelemissa nykyaikaisissa kauppasopimuksissa, koska tavoitteena on tasainen pelikenttä kaikille.
– Emme voi kilpailla sellaisten maiden kanssa, jotka eivät sitoudu kunnioittamaan työntekijöiden perusoikeuksia tai jotka voivat myydä meitä halvemmalla, koska ne eivät esimerkiksi kuulu Pariisin ilmastosopimukseen, hän jatkaa.
Toisaalta arvokysymysten ottaminen mukaan sopimuksiin vastaa moniin vapaakauppaan liittyviin huolenaiheisiin. Euroopan maiden parlamenttien ja tavallisen kansan on nähtävä, että sopimukset ovat hyväksi paitsi kaupalle myös koko yhteiskunnalle, Korte sanoo.
Viimeinen haaste on voimaan tulleiden sopimusten soveltaminen käytännössä. Komissio pyrkii lähiaikoina käynnistämään vuosittaisen kauppasopimusten arviointiprosessin, jonka avulla päättäjät voivat seurata, kuinka tehokkaasti sopimuksia hyödynnetään, mikä niiden vaikutus on viennin kasvuun ja miten tarkasti niitä käytännössä noudatetaan.
– Toivottavasti raportti toimii keskustelunavauksena. Voimme sen avulla osoittaa, että sopimuksiin liitetyt lupaukset käyvät toteen.
Suomi teki vaikutuksen
Suomi nähdään Brysselissä vahvana liittolaisena, jonka näkemykset osuvat usein yksiin Euroopan komission kanssa. Kauppapolitiikan pääosaston varapääjohtaja Joost Korte on ollut läheisissä väleissä Suomeen jo vuosituhannen taitteesta lähtien, ja hänen poikansakin opiskeli vastikään Aalto-yliopistossa kaivosalaa.
– Työskentelin tiiviisti Suomen kanssa vuonna 1999, kun Suomi oli ensimmäisen kerran EU:n puheenjohtajamaa. Sitä ennen pidin Suomea kaukaisena pienenä maana, jossa on kylmää ja pimeää ja jossa ei juuri tapahdu mitään, Korte muistelee.
Yhteistyö Suomen kanssa tuotti positiivisen yllätyksen: pohjoinen pikkuvaltio olikin dynaaminen talous, jonka keihäänkärkenä toimi Nokia. Ensivaikutelma ei ole hävinnyt mihinkään, Korte sanoo, vaan se on vahvistunut jokaisen käynnin yhteydessä.
– En keksi ainuttakaan pahaa sanaa Suomesta. Tänne on aina mukava tulla.
Joost Korte
- Euroopan komission kauppapolitiikan pääosaston toinen varapääjohtaja
- Oikeustieteen maisteri Utrechtin yliopistosta
- Työskennellyt eri EU-virastoissa vuodesta 1992 lähtien, muun muassa komission laajentumis- ja maatalousosastoilla
- Kirjoittanut useita julkaisuja EU-lainsäädännöstä
- Perheeseen kuuluvat ruotsalainen vaimo ja kolme lasta
- Asuu Brysselissä
- Harrastaa pyöräilyä, lukemista ja ulkoilua