FacebookTwitterEmail

Kauppaneuvottelut etenevät Kaakkois-Aasiassa

Kaakkois-Aasian edetessä kohti syvempää taloudellista yhdentymistä EU neuvottelee kahdenvälisiä kauppasopimuksia useiden ASEAN-maiden kanssa.
Teksti: Matti Koskinen
Kuvitus: Susanna Tuononen

Samalla kun kauppapolitiikka maailmalla kuohuu ja protektionismin nousu varjostaa tulevaisuutta, Euroopan unioni etenee määrätietoisesti kauppaneuvotteluissaan. Kymmenen Kaakkois-Aasian maan yhteistyöjärjestö ASEAN (Association of Southeast Asian Nations) muodostaa yli 630 miljoonan ihmisen yhteisön ja maailman kolmanneksi suurimman markkinan, jonka kanssa EU rakentaa syvempiä kauppasuhteita.

EU:n vapaakauppaneuvottelut Vietnamin ja Singaporen kanssa on jo saatu päätökseen, ja sopimukset odottavat voimaantuloa. Näiden lisäksi neuvottelut on käynnistetty Indonesian, Filippiinien, Malesian ja Thaimaan kanssa.

EU:n neuvottelemilla vapaakauppasopimuksilla odotetaan olevan Suomen kannalta myönteisiä vaikutuksia. Suomen yhteenlaskettu vienti ASEAN-maihin oli vuonna 2016 yli 800 miljoonaa euroa, ja kasvun varaa on runsaasti.

Esimerkiksi Singapore-sopimus helpottaa palveluiden kauppaa Suomelle tärkeillä vientialoilla kuten rakennus- ja arkkitehtipalveluissa, tutkimuksessa ja tuotekehityksessä, johdon konsultoinnissa ja IT-palveluissa. Myanmar ja Vietnam puolestaan ovat maailman nopeimmin kasvavien talouksien joukossa.

– Kaikissa näissä neuvotteluissa on tavoitteena, että sopimukset kattaisivat keskeiset kaupankäynnin osa-alueet. EU neuvottelee myös investointisuojasopimuksesta Myanmarin kanssa, ja neuvotteluissa on edetty jo varsin pitkälle, kertoo vastuuvirkamies Elina Poikonen ulkoministeriön Markkinoillepääsy-yksiköstä. Finpron kasvuohjelma edistää suomalaisyritysten markkinoillepääsyä Myanmarissa.

Asean, kauppapolitiikka

Nuudelikulho integroituu hitaasti

EU:n neuvottelemat sopimukset päätyvät osaksi Aasian “nuudelikulhoa”. Sellaiseksi on kuvattu maanosan kauppapoliittista karttaa, joka koostuu lukemattomista limittyvistä ja päällekkäisistä kahdenvälisistä ja alueellisista kauppasopimuksista.

Aasian suunta on kuitenkin kohti syvempää taloudellista integraatiota, jonka veturin asemasta näillä näkymin kilpailevat lähinnä Kiina ja Japani. Yhdysvallat ja Kiina ovat perinteisesti haastaneet toistensa johtoasemaa Aasian ja Tyynenmeren alueella, mutta tammikuussa virkaan astuneen presidentti Donald Trumpin päätös vetää Yhdysvallat ulos suunnitellusta TPP-kauppasopimuksesta jätti tyhjiön, johon Kiinan on helppo astua.

– Yksi mahdollinen skenaario voisi olla, että Kiina ja muut Itä- ja Kaakkois-Aasian maat vievät eteenpäin Aasian alueen vapaakauppasopimusta RCEP:tä, sanoo talousmaantieteen dosentti Erja Kettunen-Matilainen Turun kauppakorkeakoulusta.

Suunnitellun RCEP:n perustana on ASEAN-maiden muodostama vapaakauppa-alue AFTA, jonka kanssa Kiinalla on oma vapaakauppasopimus. Vuoden 2015 lopussa perustettu ASEAN Economic Community (AEC) tähtää vielä pidemmälle: sen tavoitteena on rakentaa yksi yhtenäinen markkina-alue jäsenmaidensa välille. Toistaiseksi yhdentyminen on kuitenkin tapahtunut lähinnä paperilla.

Myös EU:n tähtäimessä oli alun perin laajempi sopimus koko ASEAN-alueen kanssa. Keskustelut alueellisesta ratkaisusta aloitettiin vuonna 2007, mutta jo kahden vuoden kuluttua neuvottelut kariutuivat, ja EU siirtyi neuvottelemaan kahdenvälisiä vapaakauppasopimuksia yksittäisten ASEAN-maiden kanssa.

Tuolloin julkisuudessa esitettiin vahvoja epäilyjä, että umpikujan taustalla oli sotilasjuntan johtaman Myanmarin ihmisoikeustilanne. EU–ASEAN-neuvotteluissa hankasi tosin muutama muukin asia.

– Mediassa Myanmar nostettiin esiin, mutta Göteborgin kauppakorkeakoulun selvityksen mukaan todellisia syitä neuvottelun keskeyttämiseen oli muun muassa palvelusektorin avaaminen, alkaen julkisista hankinnoista. Se on todella hankala kysymys kaikille maille, Kettunen-Matilainen sanoo.

Alueellisen EU–ASEAN-sopimuksen mahdollisuutta ei ole suljettu pois, ja kauppakomissaari Cecilia Malmström väläytti viimeksi maaliskuussa paluuta neuvottelupöytään. Tällä hetkellä EU:n tavoitteena on kuitenkin viedä kahdenväliset sopimusneuvottelut päätökseen niin, että ne voivat toimia rakennuspalikoina kohti mahdollista tulevaa alueellista sopimusta.

– Kaupankäynnin kannalta olennaista on, että yksittäiset sopimukset ASEAN-maiden kanssa ovat säännöiltään mahdollisimman yhteensopivia, jotta yritykset voisivat toimia mahdollisimman sujuvasti koko alueella. Tämä olisi tärkeää etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille, ulkoministeriön Poikonen sanoo.

Myös nuudelikulhon reunalla sijaitsevat Australia ja Uusi-Seelanti kytkeytyvät ASEAN-alueeseen. Ne ovat mukana RCEP-kaavailuissa ja TPP:ssä, ja maat toimivat monille yrityksille porttina Aasian markkinoille laajemminkin. EU:n vapaakauppaneuvottelujen Australian ja Uuden-Seelannin kanssa arvioidaan käynnistyvän tämän vuoden aikana.

Asean, kauppapolitiikka, kaakkois-Aasia

Sahatavaraa Kaakkois-Aasiaan

Kaakkois-Aasian markkinoiden kasvumahdollisuudet on pantu merkille Suomessa. Esimerkiksi Vietnamissa toimii jo noin 120 suomalaista yritystä, jotka vievät maahan muun muassa metsätuotteita. Vietnamin talous on maailman nopeimmin kehittyviä, ja sen odotetaan kasvavan vuonna 2017 huimat 6,5 prosenttia. Maan kehittämishankkeet tarjoavat on monipuolisia liiketoimintamahdollisuuksia ja keskiluokka kasvaa 94 miljoonan ihmisen maassa vauhdilla.

Vierumäkeläinen Versowood alkoi viime vuonna viedä sahatavaraa Vietnamiin huonekaluteollisuuden raaka-aineeksi. Tänä vuonna Vietnamiin suuntautuva vienti nousee 25–30 tuhanteen kuutiometriin, arvioi Versowoodin myyntijohtaja Eero Valio.

– Aasian merkitys meille on kasvanut koko ajan ja tulee kasvamaan edelleen. Kiina on siellä ylivoimaisesti suurin vientikohde, mutta Vietnam on potentiaalinen markkina ja vientimme sinne tulee kasvamaan, Valio kertoo.

Versowood on aloitellut kaupankäyntiä myös muihin Kaakkois-Aasian kasvaviin markkinoihin.

– Ne ovat meillä kartalla ja toimenpiteitä on kehitteillä. Malesiassa tunnetaan jo vuosien takaa pohjoismainen sahatavara, hän toteaa.

Alueen yhdentymiskehityksestä huolimatta Kaakkois-Aasian maat ovat yleensä ottaen haastavia ja keskenään hyvin erilaisia liiketoimintaympäristöjä. Kettunen-Matilainen on tehnyt niitä vertailevaa tutkimusta.

– Esimerkiksi Singapore on todella avoin talous ja kaikilla mittareilla helppo ympäristö yrityksille, hän sanoo.

Suhteellisen avoin on myös Malesia, jota pidetään hyvänä tukikohtana Kaakkois-Aasiaan tähtääville yrityksille. Näihin verrattuna esimerkiksi Thaimassa ja Vietnamissa on huomattavasti enemmän kieliongelmia ja tiukempi sääntely-ympäristö.

Kunnianhimoinen sopimus Vietnamin kanssa

Versowoodin Valio ei ole kokenut Vietnamia erityisen vaikeaksi maaksi käydä kauppaa. Hän kiittelee Finpron Wood from Finland -vienninedistämisohjelmaa, jonka yksi kohdemaa on Vietnam.

Ulkoministeriö ja Finpro, jotka ovat osa Team Finland -verkostoa, pyrkivät omalta osaltaan helpottamaan suomalaisten yritysten markkinoillepääsyä ja kasvattamaan kauppaa ja tuotannollisia investointeja. Suurlähetystöjen tarjoamat arvovaltapalvelut ovat usein avuksi maissa, joissa korkean tason verkostot ovat elintärkeitä.

Singaporen ja Vietnamin kanssa aikaansaadut vapaakauppasopimukset näyttävät mallia EU:n tuleviin neuvotteluihin. Kummankaan sopimuksen voimaantulosta ei ole vielä tarkempaa tietoa, mutta Suomessa niihin liittyy paljon odotuksia.

– Toivomme, että sopimusten avulla voidaan parantaa suomalaisten yritysten mahdollisuuksia kilpailla tasaveroisesti muiden kanssa ASEAN-alueen markkinoilla poistamalla esimerkiksi tulleja ja kaupanesteitä ja avaamalla uusia markkinoillepääsymahdollisuuksia, ulkoministeriön Poikonen sanoo.

Vietnamin kanssa neuvoteltu sopimus on poikkeuksellisen kunnianhimoinen EU:n ja kehittyvän talouden väliseksi sopimukseksi. Sen myötä poistuvat lähes kaikki tullit, joita Vietnam on pitänyt korkeina muun muassa paperiteollisuuden tuotteissa ja monissa koneissa. Sopimus helpottaa myös EU-maiden yritysten osallistumista Vietnamin julkisten hankintojen tarjouskilpailuihin.

– Julkiset hankinnat kattavat lähes 40 prosenttia Vietnamin bruttokansantuotteesta. Sopimus avaa esimerkiksi suurimmissa kaupungeissa Hanoissa ja Ho Chi Minh Cityssä julkisten hankintojen markkinoita myös suomalaisille toimijoille, esimerkiksi sairaalahankkeissa, infrastruktuurihankkeissa ja joidenkin valtion omistamien yritysten hankinnoissa, Poikonen kertoo.

EU:n kauppaneuvotteluja 
ASEAN-maiden kanssa

Singapore: neuvottelut päättyivät 2014, 
sopimus ei vielä voimassa
Vietnam: neuvottelut päättyivät 2016, 
sopimus ei vielä voimassa
Malesia: viimeisin neuvottelukierros vuonna 2012
Indonesia: neuvottelut aloitettiin 2016
Filippiinit: neuvottelut aloitettiin 2015
Thaimaa: neuvottelut aloitettiin 2013