FacebookTwitterEmail

Yritykset luottavat kansainvälistymiseen – kaupanesteistä huolimatta

Kolme neljästä suomalaisyrityksestä uskoo kansainvälisen liiketoiminnan merkityksen kasvavan lähivuosina. Kaupanesteisiin törmätään kuitenkin vielä usein.
Teksti: Heli Siikaluoma
Kuvitus: Essi Kuula

Kolme neljäsosaa suomalaisista yrityksistä uskoo kansainvälisen liiketoiminnan merkityksen kasvavan vuosina 2016–18. Lisäksi liiketoiminta on monipuolistumassa: vakiintuneiden teollisuusviejien rinnalle on syntynyt useita ulkomaankauppaa käynnistäviä palvelualan yrityksiä. Markkinoiden avautuminen, digitalisaatio ja talouden turbulenssi ovat madaltaneet suomalaisyritysten kansainvälistymiskynnystä.

Nämä tiedot selviävät marraskuussa julkaistusta suomalaisyritysten kansainvälistymistä ja kaupanesteitä kartoittavasta selvityksestä. Selvityksen ovat tehneet Team Finland -yhteistyössä ulkoasiainministeriö, työ- ja elinkeino­ministeriö, valtioneuvoston kanslia, Finpro, Finnvera, Tekes, EK, Keskuskauppakamari ja Suomen Yrittäjät. Selvitys perustuu kyselyyn, johon osallistui noin 600 yritystä.

kauppapolitiikka-kaupanesteet-02

Ruotsi, Venäjä ja Saksa kiinnostavat eniten

Selvityksen mukaan pk-yritykset pyrkivät entistä aktiivisemmin laajentamaan liiketoimintaansa ulkomaille. Eniten kasvumahdollisuuksia nähdään Euroopassa – ensisijaisesti Ruotsissa, Venäjällä ja Saksassa. Nämä ovat selvityksen mukaan kaikkein houkuttelevimmat markkinat. Kehittyvien markkinoiden kasvumahdollisuuksia ei tunnisteta vielä kovin laajasti, mutta toisaalta vakiintuneet kansainvälistyjät ja suuryritykset näkevät muita useammin mahdollisuuksia Aasiassa ja Afrikassa.

Alkuvaiheessa olevat kansainvälistyvät yritykset kokevat tarvitsevansa muita enemmän apua kansainväliseen liiketoimintaan. Erityisesti apua tarvitaan osaamisen vahvistamiseen ja tiedonsaantiin. Kotimaan ja kansainvälisen rahoituksen tärkeys korostuu yritysten vastauksissa. Erityisesti pk-yritykset kokevat tarvitsevansa kansainvälistymisrahoitusta. Viimeaikaiset leikkaukset julkisessa kansainvälistymisrahoituksessa huolettavat yrityksiä.

Yritykset pitävät omina vahvuuksinaan kansainvälisillä markkinoilla etenkin tuotanto- ja prosessiosaamistaan. Kehittämiskohteinaan yritykset vastaavasti pitävät osaamista teollisuus- ja tekijänoikeuksissa, kansainvälisten rahoituslähteiden hyödyntämisessä ja kohdemarkkinoiden lainsäädännön ja vaatimusten tuntemuksessa. Myös osallistumisessa julkisiin hankintoihin nähtiin parannettavaa.

kauppapolitiikka-kaupanesteet-04

Kaupanesteitä yhä eniten Venäjällä ja Kiinassa

Yritykset törmäävät kaupanesteisiin usein. Kaksi kolmasosaa vastaajista raportoi kohdanneensa jonkinasteisia kaupanesteitä, ja yhteensä raportoitiin noin 900 kaupanestettä.

Yleisimmin kaupanesteisiin törmäävät kasvuvaiheessa olevat ja suuret yritykset. Eniten kaupan­esteitä oli kohdattu Venäjällä ja Kiinassa. Kaupanesteistä raportointi kohdistuu luonnollisesti niihin maihin, joista vastaajilla on eniten kokemusta, ja niihin yrityksiin, jotka vievät aktiivisesti.

Yleisimpiä kaupanesteitä ovat erilaiset tekniset kaupanesteet kuten standardeihin, testaukseen ja sertifiointiin liittyvät ongelmat, sekä hankaluudet tullauksessa. Yritykset raportoivat aikaisempaa enemmän myös erilaisista tavaroille ja palveluille asetettavista kotimaisuusvaatimuksista. Nämä ovat kasvava ongelma ja riski tulevaisuuden liiketoiminnalle, palvelukaupalle sekä digitalisaation hyödyntämiselle. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää digitaalisen liiketoiminnan esteiden poistamiseen, sillä digikaupan merkitys kasvaa jatkossa.

Kaupanesteet ovat yleisesti merkittävä haitta erityisesti pk-yrityksille varsinkin kansainvälistymisen alkuvaiheessa. Esteet muodostavat pienemmille toimijoille suhteellisesti suuremman kustannustaakan kuin suuryrityksille.

kauppapolitiikka-kaupanesteet-05

Pienikin voi vaikuttaa

Yritysten ilmoituksissa oli aiemmin tuotu esille, että Venäjä perii eräiltä paperi- ja kartonkituotteilta korkeampia tulleja kuin mihin se on sitoutunut Maailman kauppajärjestö WTO:hon liittymisen yhteydessä. EU vei asian WTO:n riitojenratkaisuun muutama vuosi sitten. Suomella on riidassa merkittävä intressi, sillä Venäjä-viennin arvo kyseisissä tuotteissa on ollut viime vuosina yli sadan miljoonan euron luokkaa.

WTO:n riitojenratkaisupaneelin raportti julkaistiin elokuussa 2016. Sen lopputulos on EU:n ja Suomen kannalta myönteinen. Venäjän odotetaan soveltavan liittymissopimuksessa sovittuja tullitasoja. Tapaus on hyvä osoitus siitä, että pienenkin maan etuja voidaan ajaa WTO:ssa, kun varmistetaan toimiva yhteistyö elinkeinoelämän, kansallisten viranomaisten ja Euroopan komission välillä.

 

Yhteisvoimin kaupanesteet kumoon

Ulkoministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö auttavat yrityksiä kaupanesteiden poistamisessa. Yritysten on hyvä olla yhteydessä esteitä kohdatessaan Team Finland -viranomaisiin.

Lisäksi Euroopan komissio ja EU:n jäsenmaat pyrkivät aktiivisesti poistamaan EU:n ulkopuolisten markkinoiden esteitä muun muassa neuvottelemalla kauppasopimuksia kohdemaiden kanssa.

Neuvotteluprosessien lisäksi komissio, jäsenmaat ja elinkeinoelämä toimivat tapauskohtaisesti yhteistyössä esteiden vähentämiseksi. Talousdiplomatian ohella yhtenä mahdollisena keinona on Maailman kauppajärjestö WTO:n riitojenratkaisumekanismin käyttäminen esteiden poistamisessa.

Yrityksiltä saadut vastaukset antavat arvokasta tietoa siihen, miten Team Finland -toimintaa voidaan kehittää.

Yrityksille hyödyllistä tietoa

EU:n Market Access Database (MADB) tarjoaa ilmaiseksi hyödyllistä lisätietoa noin sadan EU:n ulkopuolisen maan tullitasoista, vientiin tarvittavista asiakirjavaatimuksista ja alkuperäsäännöistä sekä tuontiin liittyvistä määräyk­sistä.

madb.europa.eu