FacebookTwitterEmail

Lähteekö Iso-Britannia EU:sta sovulla?

Vaikka ennen Ison-Britannian kesäkuista kansanäänestystä oli hyvin tiedossa, että kumpi tahansa leiri saattaa voittaa, silti brexit yllätti.
Teksti: Mikko Huotari
Kuvitus: Susanna Tuononen

Äänestystuloksen selvittyä havahduin hämmästelemään, kuinka paljon on selvittämättömiä asioita, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton Kauppapolitiikka-tiimin asiantuntija Saila Turtiainen.

– Kukaan ei ollut etukäteen hahmotellut kunnolla, kuinka mennään eteenpäin, jos brexit-leiri voittaa.

Nyt Euroopan unioni odottaa Ison-Britannian eroilmoitusta. Ennen sitä on hankala neuvotella mistään. Kaikki haluavat, että brexitistä selvitään mahdollisimman vähin vaurioin. Jos transitio eli Ison-Britannian eroaminen EU-jäsenyydestä hoidetaan huonosti, taloudelliset menetykset muodostuvat suuriksi.

Toistaiseksi kuitenkin näyttää siltä, että shokkivaikutukset jäivät yllättävän vähäisiksi.  Finanssimarkkinoiden äkillinen syöksykierre on onnistuttu välttämään, ja Euroopassa pörssikurssit ovat korkeammalla kuin mitä ne olivat puoli vuotta sitten.

Mitä siis seuraavaksi tapahtuu?

– EU-komissio on todennut, että ensin pitää sopia erosta ja vasta sen jälkeen voidaan sopia kauppasuhteista, Turtiainen sanoo.

Jos kauppaneuvottelut kestävät pitkään, se voi olla iso isku eurooppalaiselle kaupankäynnille ja kauppapolitiikalle.

– EU-eron jälkeen meidän kauppamme Ison-Britannian kanssa tipahtaisi kaikkein kevyimpään tapaan hallinnoida kauppaa,
Turtiainen selittää.

Ennen kuin Euroopan unionista eronneen Britannian ja EU:n kauppasuhteet saadaan sovittua uudestaan, tipahdetaan siis WTO-sääntöjen varaan, mikä tarkoittaa suurta määrää uusia kaupanesteitä.

Uusien kauppasuhteiden sopiminen on vuosikausia kestävä prosessi. Tilannetta ei lainkaan helpota se, että EU-eron jälkeen on hieman epäselvää, mitkä ovat brittien WTO-sitoumukset ja säännöt.

– WTO:n pääjohtaja on ilmoittanut, että voi kestää hyvinkin kymmenen vuotta, että
briteille saadaan määriteltyä WTO-säännöt, Turtiainen sanoo.

Vientiä lähes 3 miljardia euroa

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkäsen mukaan brexitin lyhyen aikavälin vaikutukset näkyvät punnan heikkenemisenä ja Britannian oman talouden epävakautena.

– Haittavaikutuksia tulee niille suomalaisille yrityksille, joilla on paljon vientiä Isoon-Britanniaan, Mykkänen sanoo.

– Viime vuonna meillä oli maahan vientiä 2,8 miljardia euroa. Britteihin vievillä yrityksillä on haasteita, jos punta pysyy noin kymmenen prosenttia pienempänä kuin se oli ennen brexitiä.

Suomen Britannian-viennistä yli kolmannes on metsäteollisuuden tuotteita.

– Joillakin suomalaisilla metsäteollisuuden yrityksillä on tuotantolaitoksia Britanniassa, ja silloin ne voivat vastaavasti hyötyä valuuttakurssien muutoksista, Mykkänen selittää.

Brexitin myötä eurokin on heikentynyt suhteessa dollariin, mikä tasoittaa hieman tilannetta niiden yrityksien kohdalla, joilla on vientiä sekä Isoon-Britanniaan että Yhdysvaltoihin.

– Yksittäisille yrityksille, jotka ovat täysin riippuvaisia Britannian markkinoista, tilanne on hyvin haasteellinen. Uskon kuitenkin, että tilanne tasoittuu ajan myötä.

Pelkona lisää eroaikeita

Suomalaisten yritysten näkökulmasta brexitin haittavaikutukset ovat keskipitkällä aikavälillä pikemminkin välillisiä. Kansanäänestyksen tulos on omiaan herättämään markkinoilla epävarmuutta, joka taas synnyttää investointihaluttomuutta.

– Suomen kannalta tilanne on erittäin huolestuttava, koska vientituotteistamme suuri osa on investointihyödykkeitä, EK:n Turtiainen sanoo.

Euroopan talous on muutenkin takkuillut, ja investoinnit ovat olleet rahapoliittisista ponnisteluista huolimatta vaisuja.

Pitkällä aikavälillä on myös omat haasteensa. Mykkäsen mukaan tilanne voi aiheuttaa ikävän kierteen EU:n poliittisessa ilmapiirissä. Jos EU ei brexitin sysäämänä pääse myönteisen uudistumisen tielle, se voi ajautua hajoamiskehitystä kohti.

– Jos brexitin myötä populistiset EU-eroa vaativat liikkeet vahvistuisivat, se vähintäänkin halvaannuttaisi EU:n päätöksentekokyvyn, Mykkänen sanoo.

– Se on ainoa asia, jolla voi olla todella dramaattisia seurauksia pitkällä aikavälillä.

Kauppapolitiikka. Brexit

Protektionistinen ilmapiiri pitää voittaa

Koska Euroopan unionissa kauppapolitiikkaa hoidetaan keskitetysti, Suomi menettää brexitin myötä voimakkaan veturin, joka on tavoitellut Suomen kanssa samanlaisia asioita. Britannia on kuulunut EU:ssa liberaaliin vapaakauppasiipeen yhdessä Suomen kanssa.

EK:n Turtiaisen mukaan EU:n kauppapolitiikassa asetelma on yksinkertaistaen sellainen, että pohjoisen valtiot ovat edustaneet liberaaleja arvoja, kun taas etelässä halutaan suojata enemmän omia markkinoita.

– Britannia on ollut päätöksentekoprosesseissa pohjoisen leirin tukijalka oman painoarvonsa vuoksi. Tasapaino tulee muuttumaan, ja arvio on, että EU tulee liikahtamaan astetta protektionistisempaan suuntaan, Turtiainen sanoo.

Käytännössä se voi heijastua esimerkiksi siihen, kuinka kunnianhimoisia vapaakauppasopimuksia unioni jatkossa tekee.

– Britit ovat olleet turhautuneita EU:n kauppapolitiikkaan ja sen kunnianhimon puutteeseen. He varmaan kokevat, että EU-ero mahdollistaa heille paremman kauppapolitiikan, esimerkiksi vapaakauppasopimusneuvotteluiden aloittamisen Kiinan kanssa, Turtiainen pohtii.

Mykkänen myös huomauttaa, että brexit asettaa entistä suurempia paineita Saksan johtajuudelle kauppa- ja ulkopolitiikassa. Saksa on jo viimeisen kymmenen vuoden aikana ottanut itselleen sitä roolia.

– Pidän tärkeänä, että protektionistinen ilmapiiri saataisiin voitettua, Mykkänen sanoo.

Jos jäsenmaissa aletaan järjestää kansanäänestyksiä, uhkana on, että vapaakauppasopimuksia ei uskalleta ratifioida kansallisissa parlamenteissa.

Mykkänen ei usko, että brexit vaikuttaa kovin suuresti käynnissä oleviin prosesseihin, kuten neuvotteluihin transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuussopimuksesta (TTIP). TTIP:n osalta on nyt 14. neuvottelukierros käynnissä, ja syyskuussa EU:n kauppaministerien kesken tarkastellaan sen tuloksia.

– On kaikkien etu, että TTIP pyritään neuvottelemaan loppuun. Näin on myös Yhdysvaltain presidentin hallinto todennut, Mykkänen sanoo.

Iso-Britannia on ollut TTIP:n puolustaja. Sitä sitoo komission kauppapoliittinen mandaatti neuvotella niin pitkään kuin maa on muodollisesti EU:n jäsen eli ainakin kaksi vuotta eroilmoituksen jälkeen. Vaikka Britannia todella irtaantuisi EU:sta, se todennäköisesti hyötyisi tavalla tai toisella nyt käytävistä neuvotteluista.

– Nähtäväksi jää tuleeko Britannia jollain omalla sopimuksella ja samoin ehdoin ikään kuin yhteisen vapaakauppa-alueen osaksi vai joutuuko se neuvottelemaan ehdot täysin erillisenä osapuolena, Mykkänen pohtii.

– Luulen, että joka tapauksessa TTIP:tä tullaan hyödyntämään sisällöllisesti Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen välisessä kauppasuhteessa.

EU käy tällä hetkellä vapaakauppaneuvotteluja muun muassa Yhdysvaltojen ja eri Aasian valtioiden kanssa. Lähitulevaisuudessa ajankohtaiseksi tulevat kauppaneuvottelut eri Etelä-Amerikan valtioiden kanssa.

Mykkänen toivoo, että vapaakaupan kehitys ei ala takkuilla brexitin myötä. Hänen mielestään on elintärkeää, että lähivuosikymmeninä vapaakauppa syvenee niin EU:n sisällä kuin globaalisti.

Sisämarkkinoille yhteishuoltajuus?

Mykkäsen mielestä sekä EU:lla että briteillä on yhteistä tahtoa hoitaa EU-ero mahdollisimman nopeasti kuntoon. Varsinkaan briteillä ei ole varaa hidasteluun.

– EU-maiden viennistä noin kymmenen prosenttia suuntautuu Britanniaan, Suomen viennistä vain viisi prosenttia, joten meille on tärkeämpää, miten euroalue toimii, Mykkänen sanoo.

– Britannian viennistä lähes puolet suuntautuu muihin EU-maihin, joten tuskin sieltä neuvottelujen edetessä tulee kovinkaan tiukkoja reunaehtoja, vaikka niitä vielä nyt esitetään.

Britannialla on hyvin suuri taloudellinen intressi säilyä osana EU:n sisämarkkinoita, ja vastaavasti EU:lla on halu pitää tärkeästä kauppakumppanista kiinni. Haaste on vain se, miten se hoidetaan, koska kukaan ei ole aiemmin eronnut EU:sta.

Kaikista uhkakuvista huolimatta Mykkänen uskoo, että asiat loksahtelevat eurooppalaisen liike-elämän ja hyvinvoinnin näkökulmasta kohdilleen.

– Nyt menee ainakin kaksi vuotta erojärjestelyistä neuvottelemiseen. Toivon, että sinä aikana pystytään jo pitkälle hahmottelemaan suuntaviiva vapaakauppa- tai sisämarkkinajärjestelylle, Mykkänen sanoo.

– Ei olisi kummankaan neuvottelevan tahon edun mukaista, että väliin tulisi pitkä WTO-pohjainen vaihe.

Avain myönteiseen kehitykseen

Brexit on tuonut Euroopan unionin tienhaaraan. Nyt joudutaan palauttamaan mieliin, miksi EU on olemassa. Unionille voi käydä onni onnettomuudessa, jos tilanteesta saadaan sysäys myönteiselle uudistumiselle.

Brexitin jälkeen on painetta, että EU näyttää kyntensä eurooppalaisen hyvinvoinnin rakentajana. Mutta mitä se voisi olla konkreettisesti?

– Yksi voisi olla esimerkiksi energian sisämarkkinoiden luominen, Mykkänen sanoo.

– Yhteisiin eurooppalaisiin energiamarkkinoihin on tehty suunnitelmia, mutta käytännössä niitä säädellään vielä kansallisella tasolla. Monessa maassa on voimassa jopa hintasääntely.

Hänen mukaansa Pohjoismaat ovat edelläkävijöitä. Pohjoismaisella sähköpörssillä on 20 vuodessa synnytetty jo pelkästään suomalaisille yli 20 miljardin euron edestä hyvinvointia, verrattuna siihen, että meillä olisi pelkästään Suomen oma sähkömarkkina.

Metsäala luottaa kumppanuuden säilyvän

Yritykset eivät pidä epävarmuudesta. Ison-Britannian EU-eron ympärillä se tulee kuitenkin jatkumaan pitkään. Siksi myös yritykset odottavat, että päätös brexit-neuvotteluista syntyisi. Eri arvioiden mukaan viralliset eroneuvottelut saattavat lykkääntyä jo sen takia, että 2017 on Euroopassa merkittävä vaalivuosi.

Järkevä lopputulos myös tulevista kauppasuhteista säästäisi Euroopan talouden repivän kansanäänestyksen pahimmalta iskulta. Äänestystulos ehti jo synkentää brittiyritysten näkymiä. Merkkinä markkinoiden ensireaktiosta punta halventui voimakkaasti äänestystuloksen selvittyä.

Brexitin lyhyen aikavälin vaikutukset rantautuvat Suomeen juuri valuuttakurssien kautta, sillä punnan halventuminen heikentää suomalaisten tuotteiden hintakilpailukykyä Britannian markkinoilla. Samalla Ruotsissa – missä suomalaisyhtiöillä on toimintaa – valmistetut vientituotteet kallistuvat brittimarkkinoilla. Toisaalta euron dollarikurssi heikentyi äänestyksen jälkeen, mikä tukee myös suomalaisia metsäyhtiöitä.

Kokonaisuutena brexitin vaikutuksia metsäteollisuudelle on vaikea arvioida. Britannia on kuitenkin perinteisesti ollut yksi tärkeimmistä metsäteollisuuden kauppakumppaneista, ja suurista yhtiöistämme UPM:llä on maassa tuotantoa. Maan merkitys Suomelle säilyy suurena.

Yhteensä suomalaiset metsäyhtiöt vievät Britanniaan noin kymmenen prosenttia tuotannostaan, mikä muodostaa Suomen kokonaisviennistä Britanniaan noin 40 prosenttia. Vienti koostuu lähinnä paperista, kartongista, sahatavarasta ja vanerista. Sen arvo on säilynyt viimeiset kymmenen vuotta vakaana, hieman yli miljardissa eurossa.

Britannian talouskehityksen merkittävä hyytyminen tai kaupan esteiden lisääntyminen saattaisivat pidemmällä aikavälillä muodostua suomalaisyhtiöille taakaksi. Eurooppalaiset päättäjät voivat onneksi vaikuttaa kehitykseen, vaikka poliittisten esteiden ylittäminen edellyttää neuvotteluissa rohkeutta ja luovuutta.

Parhaimmassa tapauksessa Britannian suhde EU:hun rakentuisi lopulta vastaavaksi kuin Norjalla. Britannian viennistä melkein puolet suuntautuu EU:n sisämarkkinoille, eikä Britannialla ole varaa jäädä niiden ulkopuolelle. Myös suomalaisyritysten näkökulmasta Britannian pääsy sisämarkkinoille olisi näköpiirissä olevia vaihtoehtoja parempi.

Suomalainen teollisuus on tukenut voimakkaasti eurooppalaista integraatiota sen eri portailla. Unionin päätöksenteossa Britannia on Suomen lailla halunnut lisätä vapaakauppaa ja on monissa sääntelyyn liittyvissä kysymyksissä ollut Suomelle merkittävä kumppani. Esimerkiksi metsien käyttöön liittyvissä asioissa Britannia pitää tärkeänä päätösvallan säilyttämistä kansallisissa käsissä. Kun EU on pohtinut puun laillisuuden varmistamista tai kasvinterveyttä, Britannia on toiminut Suomen näkökulmasta rakentavasti, samoin työelämän sääntelyn kohdalla.

Britannia järjesti kansanäänestyksensä vaikealla hetkellä. Sen Euroopan talouskehitykselle aiheuttamat riskit ovat silti hallittavissa.

Timo Jaatinen
Kirjoittaja on Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja