FacebookTwitterEmail

Q&A: Välimeren unioni rakentaa yhteistyön moottoriteitä

Välimeren unionin taustalla on Euroopan Välimeri-yhteistyö, niin kutsuttu Barcelonan prosessi, joka perustettiin vuonna 1995. Tuolloin mukana olivat kaikki silloiset Euroopan unionin valtiot sekä Välimeren eteläreuna mukaan luettuna Lähi-idän maat. Merkittävä avaus oli, että Israel ja Palestiina otettiin molemmat mukaan.
Teksti: Nina Björklund

Mistä Välimeren unioni sai alkunsa?

Välimeren unionin taustalla on Euroopan Välimeri-yhteistyö, niin kutsuttu Barcelonan prosessi, joka perustettiin vuonna 1995. Tuolloin mukana olivat kaikki silloiset Euroopan unionin valtiot sekä Välimeren eteläreuna mukaan luettuna Lähi-idän maat. Merkittävä avaus oli, että Israel ja Palestiina otettiin molemmat mukaan.

Vuonna 2008 Barcelonan prosessi korvattiin Välimeren unionilla. Toiveena oli saada Eurooppaan entistä vahvempaa, näkyvämpää ja tuloksekkaampaa välimeripolitiikkaa. Nykyään Välimeren unionin muodostaa 43 valtiota eli kaikki EU-maat sekä sen ulkopuolelta 15 Välimeren valtiota.

Millaisia taloudellisia tavoitteita unionilla on?

Tavoitteena on ollut alusta saakka saada yksityinen pääoma näkyvästi mukaan, jotta Välimeren eteläiselle alueelle saataisiin luotua työpaikkoja ja yrityksille toimintatilaa.

Unionilla on tällä hetkellä käynnissä monta merkittävää projektia, joita valmistellaan Barcelonassa sijaitsevasta sihteeristöstä käsin.

Tärkeitä, jo hyväksyttyjä, suunnitelmia ovat esimerkiksi Gazan kaistaleelle rakennettava makean veden tuotantolaitos sekä koulutus­ohjelma, jonka avulla parannetaan merikuljetusten logistiikkaa ja siten kehitetään alueen kauppaa. Erityisesti tuoreiden maataloustuotteiden kuljettamiseen tarvitaan nopeampia reittejä ja tehokkaampia tullauskäsittelyjä.

Lisäksi fyysistä integraatiota tulee parantamaan koko Maghrebin läpi kulkeva moottoritie, joka suunnitelmien mukaan ulottuisi aina Marokosta Egyptiin saakka. Tämä on poliittisesti merkittävä muutos alueelle.

Mitkä ovat olleet suurimmat haasteet unioinin ensimmäisinä vuosina?

Lähinnä alueen polittiisten ongelmien vuoksi unioni ei ole vielä päässyt näyttämään toimintansa kaikkia mahdollisuuksia. Pohjois-Afrikan tilanne sekä Israelin ja arabimaiden välinen kiista palestiinalaisalueiden itsenäistymisestä ovat heikentäneet unionin toimintaa polittisella tasolla.

Unionin perustamisen jälkeen ei ole enää pystytty järjestämään tapaamisia huippukokoustasolla eikä vuoden 2009 jälkeen myöskään ulkoministeritasolla. Lisäksi alueen investointi-ilmapiiri on ollut heikompaa kuin odotettiin.

Uskon silti, että yhteistyön merkitys on suuri kaikille osapuolille. Eurooppa voi esitellä omaa politiikkaansa ja sitouttaa Välimeren maita ehkä myös omiin politiikkatavoitteisiinsa. Välimeren eteläpuoliset valtiot taas näkevät mahdollisuuden kertoa omista huolistaan yhteisesti Euroopan unionille ja ylläpitää dialogia.

Millainen on Suomen rooli Välimeren unionissa?

Välimeren unioni on antanut meille aivan uuden kosketuspinnan tähän eteläiseen alueeseen. Suomi haluaa olla mukana kaikkien ulkosuhteiden kehittämisessä. Samalla tuomme mukanamme pohjoista ulottuvuutta. Uskomme, että tukemalla vahvasti EU:n eteläistä naapurustoa ja naapuruuspolitiikkaa saamme muiden EU-maiden tuen myös omille tavoitteillemme.

Suomella on ollut Välimeren unionissa vahva panostus erityisesti ympäristöpolitiikkaan ja naisten asemaan liittyviin asioihin.

Asiantuntijana ulkoasiainneuvos, Euro-Välimeri­-koordinaattori Risto Veltheim

Ulkoasiainneuvos Risto Veltheim toimii ulkoasiainministeriössä Euro-Välimeri-yhteistyön koordinaattorina ja Suomen edustajana Välimeren unionissa. Tämän ohella hän oli Suomen kiertävä suurlähettiläs Alge­riassa vuosina 2008–2011. Veltheim kirjoittaa ja luennoi ahkerasti Välimeren alueesta.