FacebookTwitterEmail

Suomi-brändi myy Uralin molemmin puolin

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb vieraili joulukuussa 40-henkisen yritysvaltuuskunnan kanssa Tšeljabinskissa ja Ufassa. Toimialoista edustettuina olivat energia ja energiatehokkuus, koneenrakennus, logistiikka, kauppa, ympäristöteknologia, rakentaminen, koulutus ja tutkimus sekä palveluliiketoiminta.
Teksti: Kirsi Lipponen

Vierailun virallinen ohjelma muodostui Tšeljabinskissa aamupäivän mittaisesta bisnesseminaarista, tapaamisista kaupungin- ja aluehallinnon edustajien kanssa, vierailusta Fortumin voimalaitoksella sekä ministeri Alexander Stubbin EU-aiheisesta luennosta Etelä-Uralin yliopistolla.

Ufassa ministeri tapasi Baškortos­tanin tasavallan presidentin ja muita aluehallinnon edustajia, luennoi yliopistolla EU:n nykytilasta ja tulevaisuudesta ja tapasi uutuuttaan kiiltävällä Ufa-areenalla jääkiekkojoukkue Salavat Julajevin suomalaistähden Antti Pihlströmin sekä maalivahtivalmentaja Ilari Näckelin. Vierailun yhteydessä järjestettiin Suomen ja Baškortostanin tasavallan välisen yhteistyöryhmän kokous.

Mikä -binsk, kuka Ufa?

Tšeljabinsk ja Ufa ovat hieman yli miljoonan asukkaan kaupunkeja Venäjällä, Euroopan ja Aasian rajalla. Tšeljabinskin alue sijaitsee Ural-vuoriston itäpuolella. Uralista länteen sijaitsevaa Baškortostanin tasavaltaa ja sen pääkaupunkia Ufaa ei kenties eksoottisen nimen vuoksi tule heti sijoittaneeksi Venäjälle.

Tosiasiassa molemmat kaupungit saavuttaa Helsingistä alle kolmen tunnin lennolla, kuten ministeri valtuuskuntineen sai todistaa. Saman verran kestää matka Allegro-junalla Helsingistä Pietariin, tai lento Pariisiin.

Tšeljabinskin alue ja Baškortostanin tasavalta ovat taloudellisesti Venäjän kehittyneimpiä ja investointi-ilmapiiriltään suotuisimpia alueita. Kummassakin aluehallinto on ymmärtänyt ulkomaisten investointien taloudellisen merkityksen. Ulkomaisille sijoittajille luvataan kannustimia neuvontapalveluista verohelpotuksiin.

Tuloksiakin näyttää syntyneen, sillä matkalla auton ikkunasta ohi vilahtivat ainakin ruotsalaisen Ikean, ranskalaisen Auchanin, saksalaisen Metro Cash and Carry’n, espanjalaisen Mangon ja italialaisen Benettonin valomainokset. Jotakin nopeasta kehityksestä kertoo myös matkalla nähtyjen iPadien määrä.

Suomalaisia investointeja näillä seuduilla on toistaiseksi vähän. Merkittävin on luonnollisesti Fortumin voimalainvestointi Tšeljabinskissa, joka on kautta aikojen suurin suomalaisinvestointi Venäjällä. Mahdollisuuksia olisi enempäänkin.

Tarvetta nykyaikaiselle liikenneinfrastruktuurille, tuotantoteknologialle,­ energia- ja ympäristöteknologialle ja asuinrakentamiselle on paljon, ja suomalaiset ovat haluttuja yhteistyökumppaneita. Suomalaisten maine on tässäkin osassa Venäjää hyvä: suomalaisuus liitetään korkeaan laatuun ja teknologiaosaamiseen. Venäjällä suomalaisuus on brändi sellaisenaan.

Tšeljabinsk – nahkaansa luova neuvostokaupunki

Tšeljabinskista kehittyi jo neuvostovallan ensimmäisinä vuosikymmeninä tärkeä sota- ja koneenrakennusteollisuuden keskittymä. Sen maisemaa hallitsevat leveät kadut, harmaat talot ja tasainen maasto.

Pureva pakkasilma tuntuu hämmästyttävän puhtaalta siihen nähden, että ydinjätteen loppusijoituspaikkana tunnetun Tšeljabinskin nimi yhdistetään tavallisesti vakaviin ympäristöongelmiin ja ilmansaasteisiin. Ikävästä maineesta halutaan nyt eroon, ja ympäristöteknologia on yksi kiinnostusta herättävistä suomalaisista vientialoista.

Neuvostoliiton leima on Tšelja­binskissa vahva, ja alueen varhaisempi historia on lähes pyyhkiytynyt katukuvasta. Vaakunassa komeileva dromedaari kuitenkin muistuttaa silkkitien kulkeneen muinoin näiden seutujen kautta. Nyt vanha kulttuuriperintö on noussut jälleen arvoon. Historiallisia rakennuksia peruskorjataan ja rakennetaan jäljitelminä takaisin.

Keskustan halki kulkeva kävelykatu on paikka, jossa aikakaudet kohtaavat. Lasiseinäiset bisneskompleksit loistavat uusvanhojen puutalojen takana, joista suuri osa on ravintolakäytössä. Kadun päässä ohi rämistelee neuvostoaikainen johdinauto.

Muuttuvan Tšeljabinskin mahdollisuudet kiinnostavat ulkomaisia yrityksiä. Eniten ulkomaisia sijoituksia Tšeljabinskiin ovat tehneet Sveitsi, Saksa, Ranska ja Kazakstan. Vain muutamia päiviä ennen suomalaisia kaupungissa vieraili puolalainen bisnesdelegaatio, hieman sitä ennen kävivät ruotsalaiset.

Fortum on 2,5 miljardin euron investointiohjelmallaan parhaiten tunnettu suomalaisyritys Tšeljabinskissa. Se osallistuu myös yhteiskunnallisiin hankkeisiin sponsoroiden muun muassa paikallista jääkiekkojoukkuetta, Traktoria. Uusin suomalaistulokas alueella on ympäristöystävällisiä lämmitys- ja jäädytysjärjestelmiä tuottava Gebwell.
Paikallisilla viranomaisilla on kummastakin vain hyvää sanottavaa, ja vastaavanlaisia suomalaishankkeita nähtäisiin mielellään lisää.

Ufa – öljyä, metsää ja hunajaa

Tšeljabinskin jälkeen kumpuilevassa maastossa, kahden joen suistossa sijaitseva Ufa vaikuttaa pikkukaupunkimaiselta ja lämminhenkiseltä. Sää on Tšeljabinskia leudompi, pakkasta vain kymmenisen astetta, mutta asukasluku on samainen 1,1 miljoonaa. Jokin kaupungin tunnelmassa viehättää.

Ajomatkalla lentokentältä Ufan keskustaan näemme pientaloalueita, emme valtavia kerrostalolähiöitä. Uutuuttaan loistavat tiilitalot vinoseinäisten puutalojen seassa muistuttavat alueen nopeasta vaurastumisesta ja kasvavista tuloeroista.

Täällä paikallisliikenteen linja-autot ovat suurelta osin nykyaikaisia. Kansallistunne näkyy: Venäjän lipun rinnalla liehuu kaikkialla Baškortostanin tasavallan sini–vihreä–valkoinen lippu. Tienviitoissa kieliä on kaksi, venäjä ja baškiiri. Ufa on baškiiriksi mystinen .

Toissavuonna Baškortostanin johtoon nousseen presidentti Rustem Hamitovin aikana tasavallan maine ulkomaisten sijoittajien silmissä on kohentunut. Presidentti kertoo pyrkivänsä edelleen parantamaan investointi-ilmastoa ja poistamaan keinotekoisia investointien esteitä. Uuden hallinnon aikana Ikeakin sai vuosikausia tavoittelemansa toimiluvan.

Baškortostanin talous perustuu luonnonvaroihin, öljyyn ja mineraalikaivannaisiin. Myös metsävarat ovat huomattavat, mutta niiden teollinen hyödyntäminen on toistaiseksi heikkoa. Yhteistyö metsäosaamisesta tunnettujen suomalaisyritysten kanssa olisikin toivottavaa. Muita merkittäviä talouden sektoreita ovat koneenrakennus ja maatalous.
Esimerkiksi baškirialainen hunaja on Venäjällä tunnettu korkeasta laadustaan.

Suurimmat ulkomaiset sijoittajat Baškortostanissa ovat Alankomaat, Itävalta, Turkki, Ukraina, Irlanti ja Tšekki. Yhteistyötä Suomen kanssa halutaan lisätä. Tasavallan talouskehitysministeriöön on tätä varten nimetty erityinen Suomen taloussuhteiden edustaja.

Ufasta tekee erityisen kiinnostavan sen sijainti keskellä kuuden miljoonakaupungin rypästä: alle 500 kilometrin päässä sijaitsevat Kazan, Jekaterinburg, Tšeljabinsk, Samara ja Perm. Infrastruktuuritarpeet ovat melkoiset, mikäli Ufa mielii hyödyntää mainion sijaintinsa ja kehittyä alueelliseksi logistiikkakeskukseksi.

Kenties mielenkiintoisin suomalaisille esitellyistä infrastruktuurisuunnitelmista on Ufan satamahanke, joka mahdollistaisi esimerkiksi öljyn- ja kemianteollisuuden tuotteiden laivakuljetukset vaikkapa Suomeen. Ufaa halkovalta Belaja-joelta on vesiyhteys Itämerelle Kama- ja Volga-jokien kautta.

Ufasta saatiin jo kotiinviemisiksi kaksi konkreettista tulosta, kun Suomalais-venäläinen kauppakamari solmi yhteistyösopimuksen Baškortostanin teollisuus- ja kauppakamarin kanssa ja Lappeenrannan yliopisto sopi yhteistyöstä Ufan öljy- ja energiayliopiston kanssa. Vastaavista saavutuksista kuulemme toivottavasti lisää lähiaikoina. Ural ei sittenkään ole kovin kaukana.