FacebookTwitterEmail

kolumnit

06.03. 2014

Abenomics ja kokoaan suurempi Suomi

"Japan is back!” julisti pääministeri Shinzo Abe helmikuussa 2013, kaksi kuukautta valtaan paluunsa jälkeen. Konservatiiviksi mielletty Abe on yllättänyt kaikki rohkealla politiikallaan ja ripeillä otteillaan.
Teksti: Mikko Koivumaa, lehdistö- ja kulttuurineuvos, Suomen Tokion-suurlähetystö

“Japan is back!” julisti pääministeri Shinzo Abe helmikuussa 2013, kaksi kuukautta valtaan paluunsa jälkeen. Konservatiiviksi mielletty Abe on yllättänyt kaikki rohkealla politiikallaan ja ripeillä otteillaan. Maailman huomio kääntyi vuosien tauon jälkeen Japanin talouteen ja pääministeri Aben talousohjelmaan, joka tunnetaan abenomicsina.

Abenomicsin tavoitteena on katkaista Japanin 15 vuoden deflaatiokierre ampumalla talouteen kolme ”nuolta”. Ensimmäinen nuoli on aggressiivinen rahapolitiikka, jolla Japanin keskuspankki on pumpannut markkinoille hurjia määriä jenejä. Sen seurauksena vuoden 2013 aikana jenin arvo heikkeni dollariin nähden yli 20 prosenttia, mikä antoi vientisektorille hintaetua ja auttoi Tokion pörssiä kasvamaan noin 50 prosentilla vuoden aikana. Toinen nuoli on noin 100 miljardin dollarin arvoinen talouden tukipaketti, joka koostuu lähinnä julkisista projekteista. Pitkälti näiden toimien ansiosta Kansainvälisen valuuttarahaston arvion mukaan Japanin talous kasvaa sekä 2013 että 2014 1,7 prosentilla.

Aben työ on kuitenkin pahasti kesken, sillä abenomicsin kolmas osa, rakennemuutokset, on Japanin tulevaisuuden kannalta tärkein. Ilman rakennemuutoksia, kuten työmarkkinoiden ja kaupan vapauttamista, aggressiivisen talous- ja rahapolitiikan vaikutukset jäävät lyhytikäisiksi ja saattavat kääntyä jopa Japania vastaan. Samalla kansantaloutta uhkaavat ennennäkemättömät haasteet: bruttokansantuotetta tuplasti isompi valtionvelka ja maailman nopeimmin ikääntyvä kansa.

Abella on kuitenkin harvinaisen vahva poliittinen asema maassa, jossa on totuttu yhden vuoden pääministerikausiin, ja siten mahdollisuus ohjata Japani uudelle kurssille. Abenomicsin noste tuntuu Japanissa poikkeuksellisen vahvana uskona tulevaan.

Riippumatta siitä, onko Japanissa deflaatio tai inflaatio, Suomi on nauttinut maassa harvinaista suosiota jo vuosien ajan. Tämä näkyy muun muassa muumihulluudessa, ohikulkijoiden Marimekko-laukuissa, Suomi-aiheisissa televisiomainoksissa, turismissa sekä perusjapanilaisen laajana Suomi-tietämyksenä. Suomi on Japanissa kenties ”kokoaan suurempi” selkeämmin kuin missään muualla.

Tokion Team Finlandin tehtävänä on hyödyntää vahvaa ja positiivista Suomi-kuvaa siten, että se tuottaa enemmän taloudellisia seuraamuksia – kauppaa, investointeja ja turismia. Turismin ja investointien kannalta viime vuosi oli menestys: Japanilaisturistien vierailut Suomeen kasvoivat noin 19 prosentilla, vaikka halvan jenin takia japanilaiset tekivät yli miljoona matkaa vähemmän. Muihin Pohjoismaihin suuntautunut japanilaisten virta väheni 9–16 prosenttia. Suomi onkin pitkään ollut japanilaisille ylivoimaisesti suosituin pohjoismainen lomakohde.

Viime vuonna solmittiin historian suurin Suomen ja Japanin välinen yrityskauppa, kun japanilainen teleoperaattori Softbank ja peliyhtiö GungHo ostivat 1,1 miljardilla eurolla 51 prosenttia mobiilipelejä tekevästä Supercellistä. Kauppa oli tiettävästi pelialan kaikkien aikojen toiseksi suurin myös globaalisti.

Sijoitusten kannalta yksi potentiaalisimmista sektoreista ovat luovat alat. Suomalainen design ja muoti ovat jo pitkään olleet japanilaiskuluttajien suosiossa ja kysyntää olisi uusillekin brändeille. Nyt myös peliala on saanut japanilaisten huomion. Japanilaiset ovat kiinnostuneita myös suomalaisista start­up-yrityksistä, niiden ekosysteemistä sekä Suomen yritysverosta, joka on vain noin puolet Japanin yritysverosta. Kiinnostus näkyi marraskuun Slushissa, johon osallistui Japanista raskaan sarjan puhujia sekä huomattava määrä sijoittajia ja toimittajia. Kiinnostus yhteistyöhön on molemminpuolista ja myös suomalaistoimijoita on liikkeellä. Esimerkiksi Rovio ja Reaktor avasivat toimistot Tokioon vuonna 2013.

Kun vielä huomioi japanilaisyritysten kiinnostuksen Pietarin alueen markkinoihin, vuoden 2020 Tokion olympialaisten avaamat mahdollisuudet sekä Japanin energiamarkkinoiden murroksen, näyttäisi että juuri nyt on erittäin hyvät edellytykset lisätä maidemme välistä taloudellista yhteistyötä. Samanaikaisesti on valitettavaa huomata, että viime aikoina Tokion Team Finland -verkosto ei ole vahvistunut – päinvastoin useampi toimija on vähentänyt läsnäoloaan Japanissa. Toivottavasti tässä tapauk­sessa säästö­toimenpiteet eivät muodostu kasvun esteeksi.