FacebookTwitterEmail

kolumnit

04.03. 2015

Afrikassa taloutta oppimassa

Viikon matka reitillä Windhoek-Gaborone-Maputo ei tee kenestäkään Afrikan tuntijaa. Mutta silmiä se avaa.
Teksti: Matti Anttonen, alivaltiosihteeri, taloudelliset ulkosuhteet

Namibiassa Suomi on varmaan tunnetumpi maa kuin monin paikoin Euroopassa. 150 vuotta vanha yhteistyösuhde oli esillä tapaamisissa. Moni koulutetusta väestä oli käynyt Suomessa. Hotellin siivoojakin tiesi Martti Ahtisaaren roolin maan itsenäistymisessä.

Lähetystyö ja kehitysyhteistyö ovat luoneet kuvaa Suomesta luotettavana maana, joka välittää. Tämä on hyvä pohja myös talouden yhteyk­siä rakennettaessa. Eikä haittaa sekään, että Namibiasta on tullut henkeä kohti laskettuna yksi Afrikan vauraimmista maista. Maan talouden selkärankana on kaivostoiminta, joka tuottaa muun muassa korutimantteja. Lähivuosina Namibiasta on tulossa maailman toiseksi suurin uraanin tuottaja. Kaivossektorin osaajille löytyy markkinoita.

Namibian yliopistossa on aloitettu lääkäri­koulutus, ja ensimmäiset kotimaassa koulutetut lääkärit valmistuvat vuoden kuluessa. Parhaillaan suunnitellaan hammaslääkärikoulutuksen aloittamista. Suomen kanssa pyritään yhteistyöhön tälläkin saralla.

Botswanassa pääsimme katsomaan muutamaa viikkoa aiemmin valmistunutta uutta yliopistollista sairaalaa. Vaikka aurinko porotti pilvettömältä taivaalta, hyvin eristetyt seinät pitivät rakennuksen lämpötilan siedettävänä. Sairaalan toiminnasta tulee vastaamaan kansainvälisinen sairaalaoperaattori. Myös hankittavat laitteet tulevat olemaan kansainvälistä tasoa.

Botswana on Namibiaakin vauraampi maa. Se on maailman toiseksi suurin timanttien tuottaja, ja muutakin kaivostoimintaa kehitetään. Meille kerrottiin maasta löytyvän muun muassa 200 miljardin tonnin hiilivarat. Suurin ongelma on se, miten hiili saadaan markkinoille. Alkuvaiheessa kuljetus hoituu Etelä-Afrikan kautta, mutta suunnitteilla on rautatie länteen Namibiaan Walvis bay’n satamaan. Toteutuessaan rata tekisi satamasta alueen logistisen keskuksen.

Teiden ja ratojen lisäksi tarvitaan lisää sähkön­tuotantoa ja siirtoverkkoja. Nämä asiat olivat vahvasti esillä jokaisessa kolmessa maassa.

Mosambik on henkeä kohti laskettuna huomattavasti Botswanaa ja Namibiaa köyhempi maa. Myönteinen uutinen on se, että talouskasvun odotetaan jatkuvan 7–8 prosentin tasolla myös lähivuosina. Rannikolta löydettyjen suurien kaasuesiintymien hyödyntäminen on pääsemässä liikkeelle, ja maasta ennakoidaan tulevan kymmenen vuoden kuluessa yksi suurimpia nesteytetyn maakaasun viejiä maailmassa. Myös hiilivarojen hyödyntäminen on alkanut, mutta ennen nykyistä parempien ratayhteyksien valmistumista vientimäärät eivät voi merkittävästi kasvaa.

Metsäteollisuuden saralla Mosambikissa on lähdössä liikkeelle suurisuuntainen metsän­istutushanke, jonka tavoitteena on kasvattaa riittävästi puuta suuren sellutehtaan tarpeisiin. Namibia ja Botswana pyrkivät kehittämään naudanlihan tuotantoaan ja vientiään. Namibian rannikkovesien kalantuotantoa voisi kasvattaa merkittävästi.

Afrikka ei ole mikään taloudellisesti yhtenäinen manner. Sieltä löytyy kehitystasoltaan hyvin erilaisia kansantalouksia, joiden markkinat ja kysyntä poikkeavat toisistaan. Monilla aloilla Afrikassa on nähty valtavaa edistystä, mistä hyvänä esimerkkinä käy matkapuhelinten yleistyminen ja niiden rooli esimerkiksi pankkipalveluiden levittäjänä. Samoin meneillään oleva nopea kaupungistuminen tarjoaa paljon mahdollisuuksia.

Paikalla olevat suomalaisfirmat suhtautuivat näkymiinsä optimistisesti. Afrikan dynaaminen kasvu antaisi monelle muullekin toimijalle mahdollisuuksia. Aloittaa voisi vaikka käymällä Afrikassa.