FacebookTwitterEmail

kolumnit

02.04. 2019

Herätteitä

Kävin Chilessä ja Intiassa. Ilmakehän kannalta ei toki hyvä asia, mutta toisaalta myös, mikäli hankkeet, joita tavoiteltiin toteutuvat, niin ilmakehämme kiittää.

EU nähdään kauempana paremmin kuin me itse aina ymmärrämme.

Business Finland on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä Chilen digitalisaatioajattelua. Chile on maa, joka voi hyvinkin ottaa parempien internetyhteyksien kautta kerralla kunnon loikan tuottavuuden ja kestävyyden eturintamaan Latinalaisessa Amerikassa. Maa on Uruguayn ohella maanosan parhaimmistoa talouden avoimuudessa, liiketoimintaympäristön vakaudessa, oikeusvaltion toimivuudessa ja korruption vähäisyydessä. Suomea pidetään luontevana kumppanina. Chile on monessa asiassa samanmielinen maa. Herätys yritykset!

Intiassa puolestaan suurlähetystömme on rakentanut aktiivisesti yhteyksiä Länsi-Bengalin osavaltioon. On ollut hyvä oivallus lähestyä valtavaa maata pienemmissä palasissa. Länsi-Bengalissa on ”vain” noin 90 miljoonaa asukasta ja pääkaupunki Kalkutassa asukkaita noin Suomen verran. Jätteistä energiaan -konseptit ja päästöjä vähentävät tekniikat ja yritykset menivät kirkkaasti jatkoon. Tosin täälläkin kaivattaisiin integraattoriyrityksiä. Ostajia kiinnostavat kokonaisuudet. Myös rahoitusratkaisujen rakentamiseen olisi tilausta. Herätystä tässäkin!

Niin Chilessä kuin Intiassakin sai vastata brexit-kysymyksiin. Kovasti tuntui huolestuttavan – myös ihmetyttävän. Logiikka ei heillekään oikein auennut. EU nähdään kauempana paremmin kuin me itse aina ymmärrämme. Maailmalla on menossa monta integraatioprosessia, ja EU:n sisämarkkinasaavutusta arvostetaan, vaikka presidentti Trumpilla onkin ihan oma, kahdenvälisyyteen ja maksimipaineeseen pohjaava doktriininsa.

Brexitin faktapuolella voi markkinoida Etlan tuoretta tutkimusta brexitin vaikutuksista Suomen kauppavirtoihin. Suomen viennistä Iso-Britanniaan kolmasosa on sellaista, joka menee ensin johonkin muuhun maahan (useimmiten Saksaan, Alankomaihin ja Irlantiin) ja siirtyy sieltä osana isompaa kokonaisuutta Iso-Britanniaan. Suomen suorasta viennistä Iso-Britanniaan puolestaan 22 prosenttia päätyy osana jotakin isompaa johonkin muualle. Useimmiten USA:han, Saksaan ja Ranskaan. Aikamoinen heräte arvoketjujen maailmasta ja avoimen kaupan tärkeydestä meille.

Johtopäätös tästä on, että mikä tahansa ratkaisu, joka on vähemmän kuin Iso-Britannian nykyinen EU-jäsenyys, vaikuttaa arvoketjuihin. Yritämme toki saada aikaan sellaiset sopimusjärjestelyt, joilla haitta minimoidaan, mutta kokonaan pois tätä haittaa ei saa millään. Eivätkä käynnissä olevat ja itävät kauppasodat tilannetta helpota.

On kuitenkin aina hyvä päättää johonkin positiiviseen. Helmikuun alusta tuli voimaan maailman suurin vapaakauppasopimus, EU:n ja Japanin välinen sopimus. Yritykset ovat hyvin heränneet tähän.

Markku Keinänen | Alivaltiosihteeri | taloudelliset ulkosuhteet | ulkoministeriö