FacebookTwitterEmail

kolumnit

27.11. 2013

Kaukana mutta lähellä

Maantieteellisesti Suomi ja Uusi Seelanti ovat niin kaukana toisistaan kuin vain voi olla. Nämä kaksi pientä maata ovat kuitenkin monessa suhteessa hyvin lähellä toisiaan. Uusiseelantilainen vaimoni sanookin, että ainoat merkittävät erot ovat kieli ja ilmasto. Ihmisten ajattelutapa on hyvin samanlainen.
Teksti: Ari Hallenberg, Kunniapääkonsuli, Suomen pääkonsulaatti, Auckland, Uusi-Seelanti

Pienestä asukasmäärästä johtuen molempien maiden kotimarkkinat ovat rajalliset. On katsottava rajojen yli. Uusi Seelanti tunnetaan ehkä parhaiten maatalousmaana, jossa maataloustuet poistettiin jo yli 30 vuotta sitten. Maatalous pärjää silti hyvin ja on saanut huomattavia investointeja Euroopastakin. Esimerkiksi Ruotsin valtion eläkerahasto on ostanut useita maitotiloja.

Tämän päivän Uusi Seelanti ei ole pelkkä maatalousmaa, vaan tarjoaa monella muullakin alalla huippuosaamista. Valtio ja erilaiset rahastot ovat jo pitkään tukeneet pk-sektoria, sekä start-up-yrityksiä, jotka etsivät omaa niche -markkinansa. Uusi Seelanti näkee näissä yrityksissä tulevaisuuden voimakkaimman kasvun. Suomi on samassa tilanteessa ja tästä löytyy yhteistyömahdollisuuksia. Suomessa on paljon potentiaalisia pk-yrityksiä, joiden siivet eivät yksin kanna Aasian markkinoille. Uudessa Seelannissa puolestaan on paljon Aasia-osaamista, jota voisi hyödyntää. Uudella Seelannilla on myös vapaakauppasopimuksia useiden Aasian maiden kanssa, ja on ainoa länsimaa, jolla on vapaakauppasopimus Kiinan kanssa.

Aasialaiset opiskelijat ovat opiskelleet Uudessa Seelannissa yhä kiihtyvällä vauhdilla jo 30 – 40 vuotta. Monet näistä entisistä opiskelijoista ovat nyt johtavissa asemissa kotimaassaan. Tämä auttaa kaupanteossa ja yhteyksien luomisessa. Uudessa Seelannissa opiskelee tällä hetkellä yksin Saudi Arabiasta 7000 opiskelijaa. Opiskelu onkin yksi Uuden Seelannin huomattavampia tulolähteitä, euroissa noin 1,5 miljardia vuosittain ja se luo myös tuhansia työpaikkoja. Suomenkin kannattaisi harkita opetuksensa osittaista kaupallistamista. Suomella erinomainen maine tarjoaisi hyvät lähtökohdat.

Uusi Seelanti on Suomelle hyvä investointikohde. Maassa on vakaa poliittinen tilanne, korkeasti koulutettua työvoimaa, vähän byrokratiaa, ei korruptiota sekä suhteellisen kevyt verotus. Ovet ovat auki Aasiaan. Potentiaalisia sektoreita Suomen kannalta ovat myös IT, Cleantech, bioteknologia, terveys ja hyvinvointi sekä rakennusala.

Maanjäristysten jälkeen puutalot ovat taas rakentajien suosiossa, etenkin 4 – 6 kerroksiset puukerrostalot. Tämä tarjoaisin yhden mahdollisuuden tavallisten puutalojen rinnalla. Olisi varmasti jymymenestys, jos Aalto yliopiston professori tulisi tänne luennoimaan aiheesta.

Yhden neuvon haluaisin kuitenkin suomalaisyrityksille antaa. Älkää antako edustustanne Uuden Seelannissa australialaiselle firmalle, ennen jakelukanaviensa tarkkaa selvittämistä. Olen nähnyt valitettavan monta ikävää tapausta missä tässä on epäonnistuttu. Euroopassa yleinen luulo on, että Australia ja Uusi Seelanti ovat yksi ja sama markkina-alue. Näin ei kuitenkaan ole. Täältä katsottuna näillä alueilla on yli 2000 kilometriä vettä välissä ja myös jakelukanavat ovat usein aivan erilaiset. Kannustan käyttämään kunniakonsulaattien tarjoamaa apua, turhien virheiden välttämiseksi. Konsuleilla on hyvät paikalliset tiedot ja suhteet, jotka voivat auttaa oikean edustajan etsinnässä.

Jos yrityksellänne on tähtäimessä Aasian markkinat, kannattaa harkita menemistä Uuden Seelannin kautta. Ajatus tuntuu ehkä kaukaiselta, mutta on usein hyvinkin realistinen. Olen iloinen siitä, että Team Finland -verkosto näyttää antavan aivan uudenlaista potkua Suomen viennille.