FacebookTwitterEmail

kolumnit

19.09. 2013

KOLUMNI

Myanmarin/Burman nopea avautuminen viimeisen kahden vuoden aikana vuosikymmenten sotilasdiktatuurista on saanut kansainväliset yritykset innostumaan. Syy on selvä: Myanmar on kenties Aasian viimeinen eldorado, koskematon rajaseutu, jossa kaikki on mahdollista.
Teksti: Antti Niemelä, ulkoasiainsihteeri, Suomen suurlähetystö, Bangkok

Strateginen sijainti Kiinan, Intian ja Kaakkois-Aasian tulevan talousyhteisön keskiössä, rikkaat luonnon­varat sekä nuori ja työkykyinen väestö houkuttelevat kansainvälisiä yrityksiä. Myanmar on kuin luotu osaksi Aasian uusia arvoketjuja, joissa Kaakkois-Aasian rooli tuotannon ja raaka-aineiden lähteenä korostuu.

Kaikki ei kuitenkaan ole kullasta kultaisessakaan maassa (Myanmar mainostaa itseään nimellä Golden Land). Myanmar on vasta toipumassa yli puoli vuosi­sataa raivonneista sisällissodista, sotilasvallasta ja talouspoliittisesta sekaannuksesta. Uusi hallinto on puuttunut tiukasti kaikkialla rehottavaan korruptioon, mutta uusiutuminen on vasta alussa.

Myanmarin korruptioon sisältyy lisäksi aivan erityinen haaste. Talous on ollut armeijan ja parinkymmenen sotilasjunttaa tukeneen perheen, ”hännystelijä­pohattojen”, hallussa. Esimerkkinä heistä voi pitää äskettäin kuollutta Myanmarin ”talouden tukipilaria” (The Economist) Lo Hsing Hania. Hän rikastui miljardööritasolle heroiinikuninkaana ja tekemällä mitä erilaisimpia rakennushankkeita kiinalaisten kanssa. Tasainen rahavirta kenraalien kassaan auttoi kummasti.

Muitakin haasteita riittää. Harmaa talous, maan hinta sekä tietotaidon ja infrastruktuurin puute ovat ongelmia, jotka saavat yritykset viivästyttämään Myanmariin menoaan. Eikä sekään auta, että talouskeskus Yangonin toimistohinnat ovat nousseet Manhattania korkeammiksi.

Maahan suuntaavien yritysten kannalta tärkeää onkin löytää hyvä ja luotettava paikallinen partneri. Myanmarin talouden rakenteen takia tämä saattaa vaatia jonkin verran salapoliisityötä, mutta siitä saatava etu on huomattava.

Joka tapauksessa Myanmar on huikea mahdollisuus, joka matkaa kovaa vauhtia oikeaan suuntaan. Talous kasvaa vauhdikkaasti ja investoinnit ovat moninkertaistuneet. Aasian kehityspankki odottaa Myanmarin talouden kasvavan 6–7 prosentin vuosivauhtia seuraavat vuodet. Tästä ainakin pari prosenttia on suoraa seurausta poliittisista uudistuksista.

Poliittiset uudistukset ovat edenneet jopa uskomattoman nopeasti. Esimerkiksi median vapautuminen sensuurin ikeestä on tapahtunut noin vuodessa. Taloudelliset uudistukset eivät ole edenneet poliittisten uudistusten tahtia, tehtävää on ollut selvästi enemmän. Yksi perushaaste on se, että talouslakien uudistaminen vaatii enemmän harkintaa ja asian­tuntemusta kuin esimerkiksi lehdistösensuurin lakkauttaminen.

Vuosi 2015 on Myanmarin demokratiapolulla tärkeä vedenjakaja. Silloin maassa järjestetään parlamenttivaalit. Demokratiaikoni ja nobelisti Aung San Suu Kyi hakee silloin puolueineen valta-asemaa. Tällä hetkellä valta on vielä siviiliin siirtyneiden sotilaiden käsissä.

Suomi on mukana tukemassa Myanmarin matkaa kohti rauhaa, demokratiaa ja osallisuutta kansain­välisessä talousjärjestelmässä. Suomi suunnittelee avaavansa diplomaattisen toimipisteen Yangoniin syksyn 2013 kuluessa. Tämä Bangkokin-suurlähetystön alainen toimipiste tehostaa tukea myös Myanmarista kiinnostuneille suomalaisille yrityksille ja seuraa Myanmarin talouden kehitystä.

Lisäksi Suomella on Yangonissa kunniakonsulina paikallinen liikemies Htet Nyi. Myös hän voi neuvoa suomalaisia yrityksiä Myanmarin kiemuroissa.