FacebookTwitterEmail

kolumnit

13.07. 2012

Kuin tuhka tuuleen

Synnyin 14. elokuuta 1946 Izmirissä Turkissa, jossa kävin perus­koulun ja lukion. Aloitin yliopisto-opinnot Länsi-Berliinissä vuonna 1963 National Academy for Graphic Arts -akatemian Printing Engineering -laitoksella.
Teksti: Mehmet Ali Molay, Suomen kunniakonsuli Turkissa

Sain yliopisto-opintoni onnistuneeseen päätökseen vuonna 1967, kun valmistuin graafisen alan insinööriksi ensimmäisenä turkkilaisena. Opintojeni jälkeen pääsin osallistumaan moniin projekteihin suurten saksalaisten painotalojen kanssa ja siten syventämään osaamistani.

Vuonna 1968 palasin Turkkiin. Kaksivuotisen asepalveluksen jälkeen aloitin työt perheyrityksessämme, yksityisessä painotalossa, yhdessä isäni kanssa. Seuraavina vuosina jatkoin työskentelyä perheyrityksessämme ja perustin myös useita uusia yrityksiä. Olen perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Mopak-konsernissa.

Olin myös Aegean Region Chamber of Industryn (EBSO) hallituksen jäsen ja kokouksen varapuheenjohtaja Izmirissä ja muutamia vuosia sitten Turkish Industrialists and Businessmen’s Associationin (TÜSIAD) hallituksen jäsen Istanbulissa. Tammikuusta 2006 lähtien olen ollut Suomen kunniakonsuli Izmirissä.

Historiankirjojen mukaan metsät peittivät Anatolian kokonaisuudessaan vielä 500 vuotta sitten. Metsiä on tuhottu useiden vuosisatojen ajan polttoaineena ja metsäpaloissa aivan kuin metsät eivät koskaan loppuisi. Nykyään vain 24 prosenttia maastamme on metsien peitossa. 22 miljoonan hehtaarin metsäalasta kymmenen miljoonaa hehtaaria on turmeltunut. Vaikka turkkilaisella metsä­taloudella on merkittävää potentiaalia, me emme hyödynnä sitä.

Metsistä puhuttaessa ensimmäisenä mieleen tulee Suomi. Suomessa on metsäalaa noin 23 miljoonaa hehtaaria. Puuvarannot kasvavat ja metsät laajenevat vuosi vuodelta. Suomalaisten metsien ja metsätaloustuotteiden osuus bruttokansantuotteesta on merkittävä. Metsänhoitopalvelut ovat Suomessa merkittävä työllistäjä.

Turkki puolestaan hankkii noin neljä miljoonaa kuutiometriä tukkia, 5,3 miljoonaa kuutiometriä sahatavaraa, seitsemän miljoonaa kuutiometriä poltto­ainepuuta ja vain yhden miljardin dollarin tulot. Kaksikymmentä miljoonaa kuutiometriä puuta tuhoutuu metsäpaloissa. Tästä tosiseikasta voidaan päätellä, ettei sahatavaraa tuottava teollisuus ole metsien kehityksen esteenä vaan puun käyttö polttoaineena sekä metsäpalot. Turkin turmeltuneet metsäalueet on ehdottomasti elvytettävä.

Suomen malli voidaan ottaa esimerkiksi ja käytäntöön sellaisina lainvoimaisina määräyksinä ja uudelleenjärjestelyinä, jotka toteutetaan metsissä. Saha­tavaraa hankitaan nyt yksityisistä metsistä ympäri maailmaa. Suomen johdolla metsäteollisuuteen panostavat maat ovat siirtämässä metsäsijoituksiaan nopeakasvuisiin puulajeihin ja Etelä-Amerikan maihin, joissa ilmasto-olosuhteet ovat edulliset. Turkin ilmasto, maaperä, vesi, luonto ja maasto-olosuhteet mahdollistavat teollisen metsäpotentiaalin parantamisen.

Turmeltuneiden metsien elvyttäminen vaatii merkittäviä investointeja. Tällaisia investointeja varten maahamme tulisi houkutella ulkomaisia sijoittajia, ja metsäsektori pitäisi integroida muuhun maailmaan ja maailmantalouteen.