FacebookTwitterEmail

kolumnit

19.09. 2013

KUNNIAKONSULI

Skåne ja Juutinrauman alue ovat päässeet nauttimaan mahtavasta kehityksestä sen jälkeen, kun Malmön ja Kööpenhaminan yhdistävä Juutinrauman silta avattiin heinäkuussa 2000.
Teksti: Rolf Elmér, kunniakonsuli, Suomen kunniakonsulaatti, Malmö

Työssäkäynti salmen puolelta toiselle ja rajakauppa kasvoivat vuodesta toiseen aina vuoteen 2008 saakka, jolloin kansainvälisen talouden tahti alkoi hiipua.

Puolet Skånen 1,2 miljoonasta asukkaasta asuu läänin lounaisosassa. Sen väestö kasvaa edelleen sekä Ruotsin sisäisen muuttoliikkeen että lähinnä Tanskasta ja Puolasta tapahtuvan maahanmuuton ansiosta.

Malmön ja Lundin alueella asuu noin 3 000 suomalaista maahanmuuttajaa ja arviolta 7 000 suomea puhuvaa ihmistä. Monet heistä pitävät yhteyttä aktiivisten paikallisjärjestöjen, Malmön Suomi-yhdistyksen (Malmö Suomi Förening) ja suomenruotsalaisen Skåne-killan (Finlandssvenska Skånegillet) puitteissa. Viime vuosina yhä useammat suomalaisnuoret ovat löytäneet Lundin yliopiston opiskelupaikkana. Tämä ilahduttava tendenssi on näkynyt myös yhä useampina yhteydenottoina kunniakonsulaatin suuntaan.

Vaikka maatalous on edelleen tärkeä ala Skånessa, ovat työpaikat lisääntyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana erityisesti yrityspalveluissa ja rakennussektorilla. Maatalouden kannalta tärkeä kysymys on pohjaveteen ja Itämereen päätyvän hajakuormituksen vähentäminen. Tämä on synnyttänyt cleantech-teollisuudelle luonnollisia kehittymismahdollisuuksia. Muun muassa vedenpuhdistukseen sekä kaasupäästöjen analyysiin keskittyneet yritykset ovat kasvaneet jo kansainvälisillekin markkinoille. Kauppa ja kasvinjalostus kuuluvat Skånen vahvuuksiin. Myös maantiede on Skånen valtti: Keski-Euroopan markkinat ovat lähellä.

Lundissa tehtävä tutkimustyö on luonut kasvualustan monille yrityksille ja houkutellut paikalle myös uusia toimijoita. Tunnettuja yrityksiä alueella ovat muun muassa Gambro, Tetra Pak, Ericsson ja Sony. Vahvoja klustereita on syntynyt lääketeollisuuteen, life science -toimialalle ja telekomiin. Skånessa toimii myös monia suomalaisyrityksiä – kuten Ruukki, Metso, Kemira, Fazer ja Jaakko Pöyry. Ålandsbanken avasi hiljakkoin konttorin Malmöön.

Työvoiman kysyntä Skånen työmarkkinoilla vaihtelee voimakkaasti sekä alueellisesti että toimialoittain. Monet yritykset kertovat vaikeuksista löytää ammattitaitoisia hitsareita, peltiseppiä ja LVI-osaajia, ja koulutettujen insinöörien kysyntä on useilla aloilla erittäin suurta. Samaan aikaan alueen monet korkeakoulut – Lundin yliopiston johdolla – houkuttelevat koko joukon opiskelijoita eri puolilta maailmaa Skåneen. Lundissa rakennetaan parhaillaan uusia tutkimus- ja tuotekehitystiloja lähes 4 000 työntekijälle.

Skånen osuus Ruotsin viennistä on neljä prosenttia – rahassa mitattuna noin 93 miljardia kruunua. Alueella on yli 4 500 euroalueelle vievää yritystä; noin 60 prosenttia Skånen viennistä menee yhteisvaluutta-alueelle. Siksi euroalueen kriisillä on ollut vaikutusta Skånen talouteen. Viime aikoina tilanne vaikuttaa kuitenkin vakautuneen, ja monet yritykset katsovat valoisasti tulevaisuuteen.

Myös suomalaiselle, Skåneen asettuvalle yritykselle on tarjolla hyviä neuvoja ja vahvaa tukea. Muun muassa elinkeinoelämän kehittämisestä vastaava Region Skåne tarjoaa runsaasti tietoa alueesta kiinnostuneille. Jokaisella kunnalla on oma elinkeinoyksikkönsä, joka voi antaa paikallista tukea. Asioiden alustaminen yhdessä Suomen Malmön-kunniakonsulaatin kanssa voi olla hyväksi avuksi.