Tämän lehden alueellinen teema on Pohjois-Amerikka. Nostamme esille tarinoita suomalaisyritysten onnistumisista eri sektoreilla sekä mahdollisuuksia uusille menestystarinoille. Molempia on todella paljon. Näin myytti murenee. Viime vuosina on puhuttu paljon nousevista talouksista ja maailmanmarkkinoiden murroksesta. Välillä on kuitenkin syytä palata perusasioihin. Yhdysvaltojen ja EU:n yhteenlaskettu osuus maailmantaloudesta on noin kolmannes. Puhuttaessa kokonaistuotannosta lähestytään jo 50 prosenttia....

Tämän lehden alueellinen teema on Pohjois-Amerikka. Nostamme esille tarinoita suomalaisyritysten onnistumisista eri sektoreilla sekä mahdollisuuksia uusille menestystarinoille. Molempia on todella paljon. Näin myytti murenee.

Viime vuosina on puhuttu paljon nousevista talouksista ja maailmanmarkkinoiden murroksesta. Välillä on kuitenkin syytä palata perusasioihin. Yhdysvaltojen ja EU:n yhteenlaskettu osuus maailmantaloudesta on noin kolmannes. Puhuttaessa kokonaistuotannosta lähestytään jo 50 prosenttia.

Sopimus kaupanesteiden vähentämiseksi maailman kahden suurimman talousalueen välillä kasvattaisi kauppaa ja merkitsisi miljardien kasvua Atlantin molemmin puolin. Ei pidä unohtaa, että Yhdysvallat Euroopan ulkopuolella on Suomen tärkein kauppakumppani. EU:n ja Kanadan pääseminen sopuun kunnianhimoisesta vapaa-kauppasopimuksesta on positiivinen askel, joka toivottavasti tuo uutta virtaa myös neuvotteluihin Yhdysvaltojen kanssa.

Liuske-energiasta puhuttaessa ei ylisanoja ole säästelty. Puhutaan energiavallankumouksesta. Potentiaalia kieltämättä on paljon, mutta samalla tavalla kuin öljy ei maailmasta 70-luvun ennustuksista huolimatta loppunutkaan, asia ei ole näin yksioikoisen suora­viivainen. Kriittinen keskustelu ja poliittinen vastustus eri puolilla maailmaa lisääntyvät. Keskustelu aiheesta on tervetullutta. Vakavia ympäristöhuolia ei pidä sivuuttaa olankohautuksella.

Suomi on menestynyt mainiosti kansain­välisissä koulutus- ja oppimisvertailuissa. Tämä on asia, josta meidät maailmalla tunnetaan. Hyvän maineen pullottaminen ja koulutusviennin tuotteistaminen on kuitenkin osoittautunut vaikeammaksi tehtäväksi. Suurin osa maailman koulutusviennin volyymistä tulee tutkintojen maksullisuudesta. Suomelle ei tästä ole syntynyt rahavirtaa, tutkintojen maksuttomuudesta johtuen. Opetusministeri Kiurun asettaman työryhmän raportti on kuitenkin synnyttänyt tervetullutta keskustelua asiasta. Suomalaisten toimijoiden pieni kokokin voidaan kääntää eduksi. Pieni liikkuu ketterästi. Maassa, jossa toimijat tuntevat toisensa, voidaan luoda hyviä, luovia yhteistyöverkostoja. Team Finland hengessä – yhdessä tekemällä – päästään parhaaseen lopputulokseen.

Haluan kiittää edeltäjääni Anna-Kaisa Heikkistä hienosta työstä lehden peräsimessä. Yritän parhaani mukaan jatkaa hänen viitoittamallaan tiellä. Lehden olemassaololle suhde lukijaan on kaiken perusta. Kädessä pitämäsi lehti on tehty Sinua, lukijaamme, varten. Hyvän vaikutusmahdollisuuden tarjoaa sivun 38 lukijakysely. Lehden julkistamisen yhteydessä uudistamme myös sähköisen uutis­kirjeemme. Kaikki palaute ja parannusehdotukset otetaan kiitollisuudella vastaan.

 

Ville Cantell

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Lotta Nuotio</span></span>04.12.2023

Luetuimmat