Minulla oli Iranin vienninedistämismatkalla hetken tauko kiireisessä ohjelmassa. Hyödynsin sen pujahtamalla hotellin läheisyydessä sijaitsevaan pieneen pähkinäkauppaan. Myyjä oli innoissaan saadessaan ulkomaalaisia vieraita. Myytyään minulle iranilaisia herkkuja, hän halusi tietää, mitä ajattelin iranilaisista. Kysymys yllätti. Olin kuvitellut, että vain me suomalaiset pohdimme, mitä meistä ajatellaan. Vastasin, että olen maassa vasta ensimmäistä kertaa, mutta olen ollut vaikuttunut...

Minulla oli Iranin vienninedistämismatkalla hetken tauko kiireisessä ohjelmassa. Hyödynsin sen pujahtamalla hotellin läheisyydessä sijaitsevaan pieneen pähkinäkauppaan. Myyjä oli innoissaan saadessaan ulkomaalaisia vieraita. Myytyään minulle iranilaisia herkkuja, hän halusi tietää, mitä ajattelin iranilaisista. Kysymys yllätti. Olin kuvitellut, että vain me suomalaiset pohdimme, mitä meistä ajatellaan.

Vastasin, että olen maassa vasta ensimmäistä kertaa, mutta olen ollut vaikuttunut iranilaisten ystävällisyydestä ja vieraanvaraisuudesta. Iranilaisen myyjän reaktio oli monella tapaa hyvin suomalainen – hän hymyili ujosti, hieman hämillään kehuista. Niinhän me suomalaisetkin usein kehun kohteiksi joutuessamme.

Matkan aikana kuulin useamman ihmisen toteavan, että suomalaisten on helppo tehdä kauppaa Iranissa, koska suomalaiset ja iranilaiset ovat pohjimmiltaan hyvin samanlaisia. Olemme rehtejä, hyvällä tavalla suorapuheisia ja helposti lähestyttäviä, kuten iranilaisetkin. Tapaamani iranilaiset ylistivät suomalaista rehellisyyttä, mutta samaa sanoivat suomalaiset yrittäjät heistä.

Kilpajuoksu Iranin avautuville markkinoille on alkanut, ja se kilpailu on kovaa. Suomalaisilla on kuitenkin erinomaiset mahdollisuudet menestyä ja hyvästä maineestamme kannattaa ottaa kaikki irti. Pitää vain lähteä rohkeasti matkaan.

Yli kymmenen vuotta kansainvälisesti eristyksissä ollut Iran haluaa nyt takaisin maailmankartalle. Tähtäimessä on Maailman kauppajärjestön WTO:n jäsenyys. Tämä on hyvä uutinen. Iranin matkatunnelmien lisäksi voit lukea tästä lehdestä siitä, mitä hiljattain 20 vuotta täyttäneelle WTO:lle kuuluu Nairobin ministerikokouksen jälkeen.

Nairobin lisäksi historiaa tehtiin Pariisissa, kun 195 maata pääsivät yhteisymmärrykseen ensimmäisestä universaalista ilmasto­sopimuksesta. Mitä nämä kaksi globaalia teemaa merkitsevät suomalaiselle elinkeinoelämälle? Tästä lehdestä löydät ainakin muutaman vastauksen.

Antoisia lukuhetkiä!

 

Saana Halinen

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Lotta Nuotio</span></span>04.12.2023

Luetuimmat