Euroopan etuja valvotaan tiukasti ympäri maailman, sen pääsin kokemaan muutama vuosi sitten aitiopaikalta. Työskentelin Euroopan komission kauppasuhteita valvovalla pääosastolla, maatalous- sekä kasvin- ja eläinsuojelukysymyksiin erikoistuneen yksikön lähettämänä Brasiliassa. Kauppasuhteet näiden kahden maatalousjätin, EU:n ja Brasilian välillä eivät aina suju ongelmitta – ilman kansainvälisiä kaupan pelisääntöjä nämä ajoittain orastavat hankaluudet saattaisivat puhjeta ikäviksi riidoiksi. Asian voi...

Euroopan etuja valvotaan tiukasti ympäri maailman, sen pääsin kokemaan muutama vuosi sitten aitiopaikalta. Työskentelin Euroopan komission kauppasuhteita valvovalla pääosastolla, maatalous- sekä kasvin- ja eläinsuojelukysymyksiin erikoistuneen yksikön lähettämänä Brasiliassa. Kauppasuhteet näiden kahden maatalousjätin, EU:n ja Brasilian välillä eivät aina suju ongelmitta – ilman kansainvälisiä kaupan pelisääntöjä nämä ajoittain orastavat hankaluudet saattaisivat puhjeta ikäviksi riidoiksi.

Asian voi sanoa ihan suoraankin, ilman Maailman kauppajärjestön pelisääntöjä ja erityisesti tietoa siitä, että kuka tahansa jäsen, pieni tai suuri, voi niihin vedota, kauppaa käytäisiin vahvimpien sanelemin ehdoin. Suomen kaltaiselle, viennistä elävälle maalle, tilanne olisi kestämätön.

Kansainväliset kaupan pelisäännöt saavuttivat juuri 70 vuoden kunnioitettavan iän. Tästä sekä siitä, mitä vetreän vanhuksen huoltosuunnitelmaan kuuluu, voitte lukea tarkemmin tästä lehdestä. Voitte myös lukea Euroopan komission varapääjohtaja Joost Korten ajatuksia EU:n kauppapolitiikasta ja meneillään olevista kauppaneuvotteluista.

Saksa on Suomelle todella keskeinen kauppakumppani ja mahdollisuuksia avautuu esimerkiksi digitalisaaton kautta jatkuvasti lisää. Saksa on lähellä, mutta tunnemmeko sitä todella? Toimintakulttuuriin ja liiketoimintatapoihin tarjoavat johdatusta tämän lehden kaksi artikkelia.

Suomalaisille yrityksille on tarjolla myös uusia rahoitusmahdollisuuksia, sillä Suomi ja Maailmanpankin yksityissektorin osa, Kansainvälinen rahoitusyhtiö perustivat lokakuussa 2017 yhteisen ilmastorahaston, joka tukee uusiutuvan ja puhtaan energian ratkaisuja sekä ilmastohankkeita kehitysmaissa. Suomi kanavoi kaikkiaan 114 miljoonaa euroa rahastoon, jonka kesto on 25 vuotta. Ministeri Kai Mykkänen kertoo lehdessä rahaston antamista mahdollisuuksista.

Yritysmaailmassa menee lujaa, uusia startuppeja syntyy hyvää vauhtia eikä yrittämistä pelätä. Oli ilo työskennellä rinta rinnan Suomen pisteellä Slushissa muutaman nuoremman polven yrittäjän kanssa. I’m Bluen mustikkalimppari valloittaa maailmaa jo Aasiassa asti ja näiden parikymppisten yrittäjien sales pitchit ovat kunnossa kaikilla valtakielillä. Voit katsoa yrittäjien tarinasta kertovan videon kauppapolitiikka.fi -verkkosivustolla.

Slushissa bongasin myös koululaisten (ja vanhempien) elämää helpottavan keksinnön: Läksybotin. Tämän sovelluksen avulla lapset löytävät läksyt reaaliaikaisesti WhatsApp-viestitulvasta. Ja varmistettu on aasialaiselta ja amerikkalaiselta kollegalta merten takaa; teinien läksyt ovat myös näiden maiden perheissä usein kadoksissa. Eli vientipotentiaalia löytyy. Rohkeasti maailmalle!

Titta Maja, ulkoministeriö

Arto Wiikari

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Lotta Nuotio</span></span>04.12.2023

Luetuimmat