FacebookTwitterEmail

kolumnit

06.03. 2013

Pääkirjoitus – Minulta on kysytty

Minulta on kysytty, miksi ulkoministeriön kauppapoliittisen osaston nimi muuttui tämän vuoden alusta taloudellisten ulkosuhteiden osastoksi.
Teksti: Alivaltiosihteeri Esko Hamilo

Vastaus on yksinkertainen: osasto astuu myös nimensä osalta nykypäivään. Käytännön työssä tämä on tapahtunut jo vuosia sitten. Nimike ”taloudelliset ulkosuhteet” kuvaa monessa mielessä paremmin tehtäväkenttää, joka tänä päivänä todella kattaa kaikki taloudelliset suhteet ulkomaailmaan, tietysti monelta osin yhdessä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Ja kun miltei asiaan kuin asiaan liittyy taloudellisia aspekteja, taloudellisten ulkosuhteiden osaston lusikka on monessa sopassa mukana. Vanha kunnon kauppapolitiikka ei tietenkään ole mihinkään hävinnyt, vaan se on edelleenkin tärkeä osa taloudellisia ulkosuhteita. Mutta eikö Euroopan unioni vastaa kauppapolitiikasta, kysyy joku.

Kyllä, kauppapolitiikka kuuluu komission toimivaltaan. Ja hyvä niin, koska vaikeaa on kuvitella, että Suomi kykenisi tarvittaessa yksin puolustamaan etujaan neuvotteluissa maailman suurten kauppamahtien kanssa.

Komissio ei kuitenkaan toimi tyhjiössä, vaan se hoitaa tehtäväänsä jäsenmaiden muodostaman perustan pohjalta. Jäsenmaiden kautta komissiolle kanavoituvat näkemykset vaikkapa vapaakauppasopimusten pykälistä, pieniä yksityiskohtia myöten, tai jäsenmaiden markkinoilla kohtaamista kaupan esteistä, jotka komissio pystyy suuremmalla painoarvollaan paremmin raivaamaan pois kauppavirtojen tieltä. Käytännön esimerkkejä riittää miten paljon hyvänsä. Tätäkin työtä taloudellisten ulkosuhteiden osasto tekee tiiviissä kontaktissa elinkeinoelämän kanssa.

Jäsenmaiden ja komission vuorovaikutus toimii kauppapolitiikan kohdalla hyvin. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö jäsenmailla olisi kauppapolitiikassa usein erilaisia näkemyksiä – Suomen voimakkaasti tukema vapaan mutta sääntöpohjaisen kaupan linja ei välttämättä aina käy täysin yksiin esimerkiksi joidenkin eteläisen Euroopan maiden katsannon kanssa. Suomen ja suomalaisten virkamiesten harteilla on näkemystemme puolustaminen ja edistäminen.

Toisen herätteen osastomme nimenmuutokselle juuri tässä vaiheessa antoi maan hallituksen hyväksymä taloudellisten ulkosuhteiden toimintaohjelma ja siihen niveltyvä Team Finland -toiminta. Kilpailu maailmanmarkkinoilla on kovaa, ja Suomen tulee jatkossa pystyä kokoa-maan, yhdensuuntaistamaan ja yhdistämään vientiä ja kansainvälistymistä edistävät voimansa siten, että saavutamme parhaan mahdollisen tuloksen. Tähän tähdätään Team Finland -toiminnalla, jonka ytimeen luontevasti asettuu myös ulkoministeriö verkostoineen.

Ministeri(ö)n ”ohjeen” mukaan jokaisessa esityksessä on oltava kolme pääpointtia. Niinpä saanen piakkoin tästä tehtävästä pois siirtyvän oikeudella painottaa kolmantena seikkaa, jota korostin jo muutama vuosi sitten tehtävään tullessani: Suomen tulee omilla toimillaan pystyä säilyttämään kilpailukykynsä muihin maihin verrattuna. Suomi on onneksemme sen verran pieni, että selvitäksemme maailmantalouden kisailussa meille riittää menestyksen kakussa kapeakin sektori – jos osaamisemme on huippu-tasoa. Mutta tällöinkin edellytyksenä on se, että tuotteidemme tai palvelujemme hintataso on sellainen, että ne ostajalle tai kumppanille kelpaavat.

Tältä pohjalta taloudellisten ulkosuhteiden osastolla on hyvät lähtökohdat toimia Suomen viennin, kansainvälistymisen ja hyvinvoinnin puolesta.