FacebookTwitterEmail

kolumnit

08.06. 2017

Kymmenen miljoonan asukkaan markkina Ruotsissa

Kansainvälisille markkinoille tähtäävien suomalaisyritysten kannattaa ottaa tavoitteekseen jalansijan valtaaminen Ruotsista. Maan talouskasvu on pitkään kuulunut Euroopan kärkikastiin, ja vahva kotimainen kysyntä takaa kysynnän laadukkaille tuotteille ja palveluille, kirjoittaa Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin toimitusjohtaja Kjell Skoglund.
Teksti: KJELL SKOGLUND, toimitusjohtaja, 
FINSVE
Kuva: FINSVE

Ruotsi on tänä päivänä selkeästi suurempi markkina kuin Suomi ja muut Pohjoismaat. Maan väkiluku on kasvanut tasaisesti viimeisten vuosikymmenien aikana, varsinkin voimakkaan maahanmuuton takia. Ruotsin asukasluku ylitti tammikuussa 2017 ensimmäisen kerran kymmenen miljoonan rajan.

Usein kuulee sanottavan, että yritys, joka pärjää Ruotsin markkinoilla, pärjää myös muualla. Tämä väittämä pitää paikkansa, varsinkin jos muistaa ottaa tärkeimmät asiat huomioon etukäteen.

Toinen usein toistettu kommentti on, että Ruotsi aina nousee lamasta ja notkahduksista nopeammin kuin esimerkiksi Suomi. Myös tämä vaikuttaisi pitävän paikkansa. Länsinaapuri on finanssikriisin aiheuttaman romahduksen jälkeen nauttinut pitkään jatkuneesta vahvasta talouskasvusta, jota varsinkin kotimainen kulutus on pitänyt yllä. Itse yritämme ottaa kaiken ilon siitä, että ensimmäiset kasvun merkit alkavat näkyä tilastoissa.

Suomalaisille laadukkaille tuotteille ja palveluille löytyy siis kysyntää naapurimaamme markkinoilla. Juuri laatuun kannattaa panostaa, sillä vaatimustaso on usein hieman korkeampi kuin Suomessa. Samalla kannattaa hioa myyntiargumentit kuntoon. Kilpailu Ruotsin markkinoilla on kovaa, ja ruotsalaiset ovat itse loistavia myyjiä ja markkinoijia. Apua saa muun muassa Team Finland -verkoston kautta.

Tukholmassa ja suurimmissa kaupungeissa pärjää englannilla. Ruotsin kielen taidosta on hyötyä varsinkin Pohjois-Ruotsissa, missä on suuria teollisuuslaitoksia ja kaivosteollisuutta. Yksi Pohjoismaiden suurimmista hankkeista on koko Kiirunan keskustan siirtäminen muutamalla kilometrillä kaivostoiminnan takia. Vastaava hanke on menossa Jällivaarassa, missä suuri osa kaupungin asunnoista ja julkisista rakennuksista siirretään uuteen keskustaan. Varsinkin Pohjois-Suomessa toimivien yritysten kannattaa osallistua myös julkisten hankkeiden tarjouskilpailuihin.

Yritykset ovat nähneet pohjoismaisen yhteistyön ja yhteisen markkinan merkityksen ja edenneet valtioita ja poliittisia päättäjiä nopeammin. Pohjoismaiden välillä on vielä yllättävän monta hallinnollista estettä, jotka hankaloittavat kansalaisten ja yritysten toimintaa ja liikkumista rajojen yli. Pohjoismaat olivat edelläkävijöitä alueellisessa integraatiossa 50 vuotta sitten, kun pohjoismainen passiunioni perustettiin. Sen jälkeen suuri osa aloitteista on valunut hiekkaan ja byrokratia kasvanut.

Tekemistä siis riittää. Standardeja ja lainsäädäntöä olisi syytä yhtenäistää, jotta maiden väliset synergiat tulisivat täyteen hyötyynsä. On selvää, miksi Pohjoismaiden välillä olevia hallinnollisia rajaesteitä kannattaa raivata juuri nyt. Vapaakauppa on vastatuulessa uuden protektionismin aikakaudella, ja EU:n integraatio joutuu pakolliselle erätauolle Brexitin takia.

Ruotsin talous kasvoi viime vuonna noin kolme prosenttia, ja sama vauhti näyttää jatkuvan myös tänä vuonna. Hyvin pärjäävä naapuri on Suomelle mitä erinomaisin asia, ja suomalaisten yritysten kannattaa ottaa kaikki hyöty irti Ruotsissa tarjolla olevista mahdollisuuksista. Ruotsista hankitun kokemuksen avulla on helpompi ponnistaa globaaleille markkinoille.