Suomen talouden tilasta ei ole viime vuosina juurikaan nähty positiivisia lehtiotsikoita. Taloussanomat uutisoi heinäkuussa jälleen kerran, miten Suomen vienti oli jatkanut laskuaan. Uutiset pohjautuvat tullin säännöllisesti antamiin tilastoihin tavarakaupan viennin kehityksestä. Tavaraviennin heikkoa tilaa ei ole syytä vähätellä, mutta asialla on toinenkin puoli. Siinä missä tavaroita on pystytty viemään vähemmän, palveluiden kauppa on jatkanut nousuaan....

Suomen talouden tilasta ei ole viime vuosina juurikaan nähty positiivisia lehtiotsikoita. Taloussanomat uutisoi heinäkuussa jälleen kerran, miten Suomen vienti oli jatkanut laskuaan. Uutiset pohjautuvat tullin säännöllisesti antamiin tilastoihin tavarakaupan viennin kehityksestä.

Tavaraviennin heikkoa tilaa ei ole syytä vähätellä, mutta asialla on toinenkin puoli. Siinä missä tavaroita on pystytty viemään vähemmän, palveluiden kauppa on jatkanut nousuaan. Vuonna 2015 Suomesta vietiin palveluja 15 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Palveluvienti työllistää tavaravientiä enemmän, eikä se ole vain suuryritysten varassa. Palvelukauppaa on vaikea tilastoida ja usein volyymit ovat todellisuudessa suurempia.

Elinkeinoministeri Olli Rehnin Team Finland -matkalla Etelä-Koreassa ja Japanissa oli ensimmäistä kertaa mukana suomalaisia muoti- ja lifestyle-alan yrityksiä. Yritykset matkustivat matkalaukut täynnä designtuotteitaan aasialaisten Suomi-fanien ihasteltavaksi. Matka oli menestys ja design-alalla nähdään paljon vientipotentiaalia Aasiassa.

Vaikka lifestyle-alalla myydään eniten sitä perinteistä tavaraa, palvelumyynti on kovassa nosteessa. Muun muassa Aasian markkinoilla menestynyt Ivana Helsinki on jo vuosia myynyt tuotteidensa lisäksi suunnitteluosaamista ulkomaille. Yhteistyötä on tehty niin sisustus- kuin lelualan yritysten kanssa. Suunnittelukonseptin tarjoaminen voi joskus olla myös ainoa keino päästä joidenkin isojen ketjujen valikoimiin, jos ne myyvät vain itse valmistamiaan tuotteita. Tässä on Aasiassa tunnetulle suomalaiselle suunnitteluosaamiselle markkinarako, jossa on mahdollisuuksia vaikka mihin.

Sukellamme tässä lehdessä Itä-Aasian markkinoihin erityisesti Suomi-designin viennin näkökulmasta. Analysoimme myös brexitin merkitystä Suomelle ja maailmankaupalle ja tutustumme uusien suomalaisten vienninedistäjien työviikkoon maailmalla.

Vuosi Kauppapolitiikka-lehden ruorissa on ollut huikea ja olisin viihtynyt sen parissa pidempääkin. Joskus elämä kuitenkin heittää eteen haasteita, joihin on pakko tarttua. Kun tämä lehti on ulkona painosta, olen siirtynyt ulkoministeriön kehityspoliittiselle osastolle toimialapolitiikan yksikön päälliköksi. Seuraajalleni toivotan paljon onnea tämän hienon julkaisun parissa!

Saana Halinen

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Lotta Nuotio</span></span>04.12.2023

Luetuimmat