Maakuvalla on merkitystä, koska se vaikuttaa ihmisten tekemiin päätöksiin. Onko maa sellainen, johon haluaisin matkustaa, olisinko valmis sijoittamaan siihen tai voisinko ajatella tekeväni työtä siellä? Maailmanlaajuisen kilpailun koventuessa myös kilpailu valinnoista kiristyy. Kuten markkinoinnissa, on kielteistä mielikuvaakin huonompi vaihtoehto. Nimittäin se, ettei herätä lainkaan ajatuksia tai intohimoja. Kuva maasta muuttuu äärettömän hitaasti. Vuonna 2013 Suomen...

Maakuvalla on merkitystä, koska se vaikuttaa ihmisten tekemiin päätöksiin. Onko maa sellainen, johon haluaisin matkustaa, olisinko valmis sijoittamaan siihen tai voisinko ajatella tekeväni työtä siellä? Maailmanlaajuisen kilpailun koventuessa myös kilpailu valinnoista kiristyy. Kuten markkinoinnissa, on kielteistä mielikuvaakin huonompi vaihtoehto. Nimittäin se, ettei herätä lainkaan ajatuksia tai intohimoja.

Kuva maasta muuttuu äärettömän hitaasti. Vuonna 2013 Suomen sijoitus Nation Brand Index -tutkimuksessa oli 50 maan joukossa 17. Sijoitus nousi viidessä vuodessa yhdellä pykälällä. Tähänkin selitys löytyy siitä, ettei aiemmin edellä ollut Norja enää tilannut tutkimusta. Olemme muita pohjoismaita jäljessä myös maakuvatyöhön panostettavissa resursseissa. Köydellä on paha työntää.

Suomessa on viimeaikoina puhuttu varsin paljon kehitysyhteistyöstä. Sen hyödyistä tai hyödyttömyydestä. Keskustelussa olisi hyvä muistaa, että kehitysyhteistyö tukee Suomi-kuvan rakentamista maailmalla, avaa kaupallisia mahdollisuuksia yrityksillemme ja sitä kautta luo edellytyksiä maamme menestykselle.

Kun viime syksynä osallistuin elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren johtamalle Team Finland -matkalle Vietnamiin, näin omin silmin, mitä Suomen 40 vuotta kestänyt kehitys­yhteistyö oli saanut aikaiseksi. Suomen maine Vietnamissa on erinomainen. Vesiprojektien seurauksena käsitettä ”suomalainen vesi” käytetään lähes synonyymina puhtaalle vedelle. Suomea ei tarvitse erikseen myydä. Tämä antaa yrityksillemme etulyöntiaseman suhteessa kilpailijoihin.

Tämän numeron teemana on Kaakkois-Aasia. Vietnamin lisäksi valokeilassa on alueen muita nousevia maita: Indonesia, Filippiinit ja Myanmar (s. 22). Konecranesin toimitusjohtaja Pekka Lundmark kertoo puolestaan, miten tiikerijahdissa menestytään
(s. 31).

Olethan jo tutustunut Kauppapolitiikan uudistettuun verkkomaailmaan (localhost)? Myös käsissä pitämäsi lehti on kokenut kasvojenkohotuksen. Tavoitteena on ajassa pysymisen lisäksi entisestään parantaa lehden tarjoamaa lukukokemusta. Kerro mielipiteesi vastaamalla sivun 38 lukijatutkimukseen.

Ville Cantell

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Lotta Nuotio</span></span>04.12.2023

Luetuimmat