FacebookTwitterEmail

markkinat

27.09. 2012

Aasiassa muttei aasialainen

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov vakuutti äskeisellä vierailullaan Helsingissä, että Venäjä on eurooppalainen valtio ja Vladivostok eurooppalainen kaupunki.
Teksti: Jari Gustafsson, Suomen suurlähettiläs, Tokio

Kun Venäjä tuli mukaan ASEM-yhteistyöhön vuonna 2010, kysyttiin, kummalla puolella pöytää Venäjän kuuluu istua, Aasian vai Euroopan? Venäjä on eurooppalainen valtio, mutta entä Vladivostok?

Käynti Vladivostokissa vahvistaa Lavrovin sanat. Kyllä, Vladivostok on eurooppalainen ja mitä suurimmassa määrin venäläinen kaupunki. Ihmiset, kaupunkikuva, liikenne, mikään Vladivostokin ilmiasussa ei erota sitä Venäjän Euroopan puoleisissa osissa sijaitsevista kaupungeista. Vladivostokissa ei ole mitään aasialaista, ei pienintäkään vihjettä, että ollaan Aasiassa, Kiinan kyljessä, lähellä maailman uutta keskusta.  

Venäjän Kaukoidän suuret asutuskeskukset Vladivostok ja Habarovsk sijaitsevat keskellä maailman dynaamisinta ja nopeimmin kasvavaa talousaluetta. Nämä kaksi kaupunkia voisivat olla Venäjän portit itään.

***

Venäjän Kaukoitä on muuttotappioaluetta. Sen väestö on supistunut kuuteen miljoonaan. Venäjän osuus Itä-Aasian keskinäisestä vaihdannasta on vain muutaman prosentin luokkaa, kun Kiinan osuus on yli kolmanneksen ja Japanin yli neljänneksen.

Siperian halki kulkeva junarata ei ole kehittynyt todelliseksi logistiseksi vaihtoehdoksi Aasian ja Euroopan välille. Maataloustuotanto on vähäisempää kuin neuvostoaikana, vaikka isot riisin, soijapavun ja maissin markkinat ovat naapurissa. On todellinen riski, ettei Venäjän Kaukoitä saa otetta Itä-Aasian talouskehityksestä.

Energiajätti Venäjä on toki myös Aasiassa. Sahalinin merkittävien öljy- ja kaasuvarojen hyödyntäminen on kuitenkin edennyt vaivalloisesti. Projektit ovat toistuvasti saaneet kielteistä julkisuutta tavasta, jolla venäläiset ovat kohdelleet länsimaisia partnereitaan. Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen Sahalinista on tullut japanilaisille entistä tärkeämpi energianlähde. Japanilaisten mielentyyneys näyttää nyt tulevan palkituksi, kun Vladivostokiin suunnitellaan isoa LNG-terminaalia, joka kytkee Siperian kaasuputken Itä-Aasiaan.

***

Vladivostok oli syyskuun alussa kansainvälisen huomion keskipisteenä, kun Venäjä isännöi siellä APEC-huippukokouksen. Aasian ja Tyynenmeren johtajat kokoontuivat yhdeksi viikonlopuksi Russki-saarelle Vladivostokin edustalla.

APEC-projekti oli Sotshin olympiahankkeen kaltainen megalomaaninen, arvioiden mukaan yli 30 miljardin euron kertainvestointi. Saarelle rakennettiin konferenssikeskus, majoitustilat, sillat ja muut liikenneyhteydet mantereelta. Vladivostokiin tehdyt miljardi-investoinnit ovat osoitus Venäjän halusta olla läsnä Aasiassa. Se halu on aitoa, eikä sitä pidä aliarvioida. Vladivostok on Venäjän käyntikortti Kaukoidässä, mutta ”eurooppalaisena” kaupunkina se ainakin toistaiseksi kuvaa nyky-Venäjän marginaalista asemaa Itä-Aasiassa.

Kaukoitä on kaukana myös Moskovasta. On mahdollista, että Venäjän Kaukoitä jää myös Venäjän sisällä marginaaliin, raaka-aineiden ja energian toimittajaksi, joka ei elä ja hengitä ilman Moskovasta suunnattavia tulonsiirtoja ja yksittäisiä miljoonainvestointeja.

Elleivät poliittiset realiteetit estäisi, vaihtoehtoinen tie olisi kytkeä Vladivostok muuhun Itä-Aasiaan taloudellisesti ja poliittisesti eikä pelkästään kaasuputkilla. Tiiviimpi integroituminen alueen muihin talouksiin olisi kaikkien kannalta edullista. Ensimmäinen askel tällä tiellä voisi olla junaradan rakentaminen Vladivostokista Kiinaan. Muutaman kymmenen kilometrin puuttuva ratayhteys symboloi nykytilannetta sen kaikkine ongelmineen, sillä Kiinan puolelta rata Venäjän rajaan saakka on jo valmiina.