Kuinka brexit vaikuttaa irlantilaisiin yrityksiin?
Suurin haaste on saada yritykset valmiiksi brexitiä varten. Tällä hetkellä noin 85 prosenttia irlantilaisista yrityksistä valmistautuu brexitiin. Hankintaketjut ja valuuttakurssit ovat tärkeitä kysymyksiä. Tavoitteenamme on nostaa Irlannin vientiä Iso-Britannian ulkopuolelle 50 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Esimerkiksi yli 40 prosenttia Irlannin ruokaviennistä suuntautuu Iso-Britanniaan. Yritysten täytyy olla kekseliäämpiä, monipuolisempia ja valmistautuneempia.
Irlanti on brexitille altistunein maa. On sanottu, että ”23.6.2016 britit ampuivat itseään meidän jalkaamme”. Iso-Britannian osuus Irlannin viennistä on kuitenkin pienentynyt viime vuosina, mutta on edelleen erittäin merkittävä.
Brexit tuo myös mahdollisuuksia. Monet EU-yritykset tarvitsevat uusia jakelijoita korvaamaan brittijakelijat. Irlanti voi olla osa jakeluketjuja monille eurooppalaisille yrityksille.
Mitkä ovat suurimmat haasteet, jotka estävät (irlantilaisten) yritysten menestyksen kansainvälisillä markkinoilla?
Ensimmäinen haaste on tavoitteiden alhainen taso ja itseluottamuksen puute. Autamme yrityksiä johtajuuden kehittämisessä ja tässä on isossa roolissa juuri tavoitetason nostaminen. Roolimallit ovat tämän kehittämisessä todella tärkeitä.
Toisena haasteena on rahoitus: kansainvälistymisen kustannusten kattaminen ja rahoituksen saatavuus.
Kolmas haaste liittyy verkostojen rajallisuuteen – kuinka yritykset pääsevät keskustelemaan mahdollisten asiakaskontaktien, vaikuttajien ja muiden avainhenkilöiden kanssa.
Neljäs haaste irlantilaisille yrityksille on kielitaidon puute. Olemme olleet tämän suhteen vähän laiskoja. Tavoitteemme on nyt tehdä euroalueesta kotimarkkinamme, joten kielitaidolla on tässä merkitystä.
Yritysten pitää myös investoida riittävästi tuotekehitykseen ja innovaatioihin, jotta ne pärjäisivät kansainvälisillä markkinoilla.
Kuinka valtiollinen organisaatio voi rahoituksen lisäksi tuoda lisäarvoa kansainvälistyville yrityksille? Mikä tekee Enterprise Irelandista menestyksekkään?
Ensinnäkin teemme johtajuuskoulutusta kehittääksemme yritysten ambitiotasoa ja itseluottamusta. Kannustamme vertaisoppimiseen ja kehitämme esimerkiksi verkostoitumistaitoja.
Toiseksi rahoitamme yrityksiä. Sijoitamme esimerkiksi riskipääomarahastoihin, koska ne ovat olleet ali-investoituja Irlannissa. Samalla tämä tukee myös yritysten osaamisen kehittämistä. Investoimme myös suoraan yrityksiin, olemme tutkimusten mukaan maailman kolmanneksi suurin start up -investoija.
Ulkomaanverkostomme on yritysten mielestä kruununjalokivemme, sillä pk-yritykset kokevat hankalaksi päästä itse oikeiden ihmisten pakeille maailmalla. Vientimatkat tuovat yrityksille uskottavuutta. Asiakkaamme arvostavat tätä todella paljon.
Niin ikään tuemme yritysten innovaatioprosesseja, rahoituksen lisäksi. Autamme yritysten keskinäistä yhteistyötä teknologiakeskusten kautta.
On tärkeä huomata, että pääsy asiakkaille ja kykyjen kehittäminen ovat yrityksille yhtä arvokasta tukea kuin rahoitus.
Suomessa vienninedistäjä Finpro ja innovaatiorahoittaja Tekes yhdistyivät vuoden alussa Business Finlandiksi tarjotakseen kattavampaa ja korkealaatuisempaa elinkaaripalvelua yrityksille. Kun Enterprise Ireland on sekä rahoittaja että vienninedistäjä, mitä neuvoja antaisit Business Finlandille?
Finpron ja Tekesin onnistunut integraatio on menestyksen avain. Markkinoiden ääni pitää saada suoraan yrityksille asti. Markkinoiden pitää vetää keskustelua, koska he tapaavat asiakkaita. Markkinatiimit johtavat myös rahoituskeskustelujamme yritysten kanssa.
Meidän kaltaisemme organisaation suuri haaste on toisaalta vastata lyhyen aikavälin tarpeisiin ja saada aikaan tuloksia, mutta samalla kuitenkin tähdätä pitkän aikavälin tavoitteisiin. Päätökset pitää tehdä sen pohjalta, mitä maailman markkinoilla tapahtuu. Brexit on lyhyen aikavälin haaste, meidän on löydettävä aikaa pitkän aikavälin tavoitteisiin.
Paikallaolo eri markkinoilla on välttämätöntä. Teknologia auttaa tässä, mutta se ei korvaa läsnäoloa. Kasvokkain tapahtuvat tapaamiset saavat aina aikaan myös epäsuoria positiivisia vaikutuksia.
Mitkä ovat kansainvälisen kaupan avaintrendit, erityisesti yritysten näkökulmasta?
Irlannin kannalta brexit on päätrendi. Se tuo sekä mahdollisuuksia että uhkia. Toinen haastava – kenties suurempi – trendi on protektionismin ja nationalismin nousu. Se luo uusia esteitä kaupalle eikä ole hyväksi bisnekselle eikä yhteiskunnalle. Kolmas tärkeä trendi on automaatio ja tekoäly. Meidän täytyy miettiä tarkasti, mitä me teemme ja mitä koneet tekevät. Tällä on valtava vaikutus siihen, miten yritykset toimivat tulevaisuudessa.
Enterprise Ireland, joka käytännössä vastaa Suomen Business Finlandia, hyödyntää laajaa kansainvälistä verkostoaan auttaessaan yrityksiä kansainvälistymään ja löytämään uusia markkinoita.