FacebookTwitterEmail

markkinat

09.07. 2012

Hollow Man?

Suomen vientiponnistelut saattavat jäädä ohuiksi, mikäli maahanmuuttajia ei kyetä näkemään mahdollisuutena eikä kulttuurit ylittäviä siltoja hyödynnetä entistä tehokkaammin.
Teksti: Kimmo Laukkanen

Muistitko katsoa tänä aamuna peiliin riittävän tarkasti? Olithan varmasti kolmiulotteinen? Aina näin ei ole ollut, varsinkaan taloudellisessa mielessä.

Ennen teollistumista ja vielä sen alkuvaiheessa ihmisellä oli korkeintaan yksi ulottuvuus – feodalismin kaudella tuskin edes sitäkään. Kapitalismin syntyvaiheessa ihmisen taloudellista arvoa mitattiin vain sillä, kuinka paljon hänen työsuorituksensa toi lisäarvoa.

Tilanne muuttui kuitenkin pian. Massa­tuotannon, kaupungistumisen ja kasvavan hyvinvoinnin myötä syntyi toinen ulottuvuus: kuluttaminen. Näillä kahdella mentiin taas vähän matkaa eteenpäin.

Mutta mistä saataisiin kolmas, puuttuva ulottuvuus? Ilman kolmatta ulottuvuutta edessämme on puutteellinen kokonaisuus – hollow man. Mikä tekee ihmisestä kokonaisen taloudellisessa mielessä?

Vastaus on yksinkertainen: asioiden ja kokonaisuuksien osaaminen ja hallinta. Jos pilkomme arvoketjun, niin ihminenhän sieltä hyppää silmille. Ei enää kohteena vaan tekijänä.

Arvo syntyy ihmisessä

Arvon syntymisessä on nykyään aina mukana inhimillinen pääoma, oli sitten kyse tuotteen ja markkinoiden suunnittelusta tai brändäyksestä. Ihmisen merkitys arvoketjussa nousee myös, kun on kyse prosessien ymmärtämisestä sekä johtamisesta. Ei siis ole yllätys, että globaalissa arvoketjussa on tärkeää, että oikeat ihmiset laitetaan oikeaan paikaan.

Tämän pitkän johdannon jälkeen voi kysyä: miten tämä kaikki liittyy artikkeliimme, jonka aiheena ovat maahanmuuttajat ja monikulttuurisuus?

Otetaanpa yksinkertainen hahmotelma: Suomessa asunut ja pitkään opiskellut, Ghanasta lähtöisin oleva henkilö löytää itsensä pyörittämästä yritystä entisessä kotimaassaan tai ­muualla Länsi-Afrikassa. Yritys menestyy, eikä vähiten siksi, että sen omistajalla ja toimitusjohtajalla on käytettävissään sekä suomalainen että paikallinen verkosto ja samalla ymmärrys molempien maiden tavasta toimia. Toimintatapa on ratkaisukeskeinen. Kaksikulttuurisuus luo valtavia mahdollisuuksia, joista ehkä vain osa toteutuu ­ – mutta silti.

Toinen esimerkki: suomalainen vientiyrittäjä hakee markkinoita Malesiasta. Hänellä ei ole valmiita kontakteja, mutta hän soittaa meikäläiset korkeakoulut läpi kysyen, missä on malesialaisia opiskelijoita. Sen jälkeen hän lähtee suunnittelemaan verkoston ja osaamispohjan laajentamista.

Miten suomalainen yritys voi hyötyä maahanmuuttajataustaisista osaajista? Miten pystymme paremmin rakentamaan monikulttuurisia siltoja? Mistä löydämme parhaat saranakohdat?

Ystävyys edellä

Uudessa taloudellisten ulkosuhteiden ohjelmassa tunnustetaan nousevien talouksien merkitys Suomen taloudelle. Suomen linkit kehitysmaihin puolestaan juontavat juurensa pitkälti kehitysyhteistyöstä. Kehitysmaiden kansalaisia on tullut Suomeen koulutettaviksi ja monet ovat osallistuneet suomalaisten rahoittamien projektien toteutukseen. 

Kun kehitysmaista vähitellen tulee nousevia talouksia, näistä kontakteista pitäisi hakea kiireen vilkkaa pohjaa liiketoimintayhteistyölle. Samalla tulisi pitää mielessä, että suomalainen osaaminen, tuotteet ja palvelut sekä tietotaito ovat kaikki arvostettuja ja tunnettuja käsitteitä kehittyvissä maissa.

Monet kehittyvistä maista ovat paitsi tuottavia myös erittäin haasteellisia markkina-alueita. Mutta mitä haasteellisemmat markkinat, sitä suuremmat ansaintamahdollisuudet. Markkinoille pääsy vaatii valtavasti suunnittelua ja luottamuksen syntymistä. Samalla tarvitsemme uusia kumppanuuksia ja ystäviä: on uudenlaisen verkostoitumisen aika. ”First make friends – then business” -lähestymistapa ei ole arkipäivää meillä – toisin kuin monessa kehittyvässä maassa.

Miksei puhelin soi?

Monet Suomessa opiskelleet ja kotimaahansa palanneet kehitysmaiden kansalaiset ovat todellisia Suomen lähettiläitä maassaan. He tuntevat molemmat järjestelmät ja tuntevat tiettyä ­lukkarinrakkautta, jopa kiitollisuutta Suomea kohtaan. Nyt Suomelle olisi tarjoutumassa viestinnän paikka: miten lähestyä näitä ihmisiä johdonmukaisella tavalla?

Monet heistä odottavat jo yhteydenottoa ja ihmettelevät, miksei puhelin soi.

Vähintä mitä Suomi voisi tehdä inhimillisten resurssien osalta uusilla kehittyvillä markkinoilla, on luoda alumniverkosto eri maissa asuvista, Suomessa opiskelleista henkilöistä. Monet heistä ovat kohonneet merkittäviin asemiin kotimaissaan, kuten juuri Suomessa vieraillut Etiopian ulkoministeri.

Saranoita kehittyville markkinoille

Tampereelta tulevaa Global Service Finlandia voisi kutsua suomalais-afrikkalaiseksi yritykseksi. Omistaja-toimitusjohtajalla, Abdullahi Ragella on maahanmuuttajataustansa kautta kattavat verkostot Afrikassa. Hän tuntee alueen kulttuurin ja toimintatavat, jonka lisäksi hänellä on vahva kotimainen osaaminen ja näkökulma yrittäjyyteen Suomessa.

Yrityksellä on käytettävissään korkeasti koulutettujen asiantuntijoiden verkosto Afrikassa. Monet heistä ovat opiskelleet Suomessa. Nämä ihmiset toteuttavat Abdullahi Ragen tavoin sillanrakennusta eli saranointia kahden kulttuurin, yritysmaailman ja hallinnon välille.

Rage korostaa, että nopeasti kehittyvien maiden joukkoon tulee koko ajan uusia maita. Kauko­idän markkinoiden jälkeen Afrikan markkinat ovat seuraava potentiaalinen kohde.

Afrikka on uusi mahdollisuuksien manner ja Suomen kannattaisi miettiä, miten tulevassa yhteistyössä voitaisiin hyödyntää paremmin nykyisiä inhimillisiä voimavaroja, jotka ovat syntyneet pitkän kehitysyhteistyön eri muotojen tuloksena.

Ragen mukaan liiketoiminnan käynnistämiseen liittyvät ongelmat ovat usein ratkaistavissa löytämällä oikeat kontaktit. Kun löydetään sekä Suomen että kohdemaan kaupan edistämisen toimijat, voivat nämä omien hallinnollisten verkostojensa kautta vahvistaa markkinoille pääsyä. Tähän ajatukseen perustuu Global Service Finland Hub.

– Tämä verkosto tulee toimimaan pohjana, kun suomalaisten toimintoja laajennetaan Afrikan kasvavissa talouksissa, Rage toteaa.

– Haluan todella auttaa suomalaisia yrityksiä kansainvälistymään. Harmittaa, että ruotsalaiset, norjalaiset ja jopa islantilaiset ovat siinä meitä edellä. Global Service Finlandilla on asiantuntijuutta myös erilaisista rahoitusmuodoista, joilla pk-yritykset voivat keventää kansain­välistymisen kuluja.

Aivan varauksettomasti diasporan hyödyntämiseen ei voida kuitenkaan lähteä. Se, että ihminen on peräisin kahdesta eri kulttuurista, ei automaattisesti tee hänestä kummankaan osaajaa.

Kuitenkin useat esimerkit tieteen, taiteen ja kulttuurin alueelta jo kaukaa historiasta osoittavat, että lahjakas ja kyvykäs ihminen, joka kykenee muodostamaan saranan kahden kulttuurin välille luo usein aivan uutta ajattelua ja uusia ratkaisuja perinteiseen toimintaan. Tästä on useita esimerkkejä niin Alankomaista, Yhdysvalloista kuin Suomen taloushistoriastakin. Kulttuurissa tällaisia yksilöitä löytyy useita, viimeisimpänä ehkä Sofi Oksanen.

Sillanrakentajat

Turvapaikanhakijana Somaliasta Suomeen 21 vuotta sitten tullut Abdullahi Rage on nykyisin Suomen kansalainen ja kahdenkymmenen vuoden asumisen jälkeen ”ylpeästi tamperelainen”. Ennen Suomeen tuloaan hän valmistui Italiassa tietoliikenneinsinööriksi, opiskeli vielä Somaliassa valtio-oppia ja jatkoi opintojaan vielä Tampereen yliopistossa. 

Seitsemää kieltä puhuva Rage perusti vuonna 2008 Länsi-Suomen Tulkkipalvelun. Sitä ennen hän teki pätkätöitä kouluttajana, ohjaajana ja projekti­koordinaattorina esimerkiksi aikuiskoulutuskeskuksissa ja vastaanottokeskuksissa.

Global Service Finland Oy on suomalaisten yritysten opas ja kumppani matkalla kehittyville markkinoille. GSF on asiantuntijatoimija, joka hoitaa liiketoiminnan käynnistämisen yhdessä määritellyssä muodossa kohdemaan käytäntöjen, tapojen ja lainsäädännön mukaan.

GSF tunnistaa Afrikan potentiaalin tulevaisuuden kasvumarkkinana ja pyrkii toimimaan eturintamassa viemällä pirkanmaalaista osaamista suoraan valituille Afrikan alueille. Oman kontakti­verkostonsa vuoksi Global Service Finland Oy rajaa kansainvälistymisponnistuksen alussa Tansaniaan, josta löytyy riittävä kehitystaso ja potentiaalisen kuluttajaväestö,

Yritysten kansainvälistymiseen GSF tarjoaa konkreettista apua, muun muassa käännöspalveluja ja markkina-analyysejä Afrikan ja Aasian kehittyvien talouksien maista. Kulttuurien välisten kysymysten asiantuntijana GSF konsultoi yrityksiä ja järjestöjä sekä luennoi kansainvälistymisen eri aspekteista. Yritys myös järjestää eri tahoille opetusta maahanmuuttajien työelämästä, kotoutumisesta ja koulutuksesta.

GSF on selvityksen aikana osoittautunut ”puuttuvaksi palaksi” kehittyviin maihin tapahtuvassa pk-yritysten vientikehityksessä. Jatkossa yrityksen toiminta tähtää asiakkaidensa koko prosessin tukemiseen ja hoitamiseen siihen asti, kunnes liiketoiminta käynnistyy kohdemaassa. Liiketoimintamallit mahdollistavat tarvittaessa myös pitkäaikaisen joint venture -tyyppisen yhteistyön asiakasyrityksen kanssa.

Diaspora tutkijoiden silmillä

Kirjoittaja: Päivi Pirkkalainen, tutkija, Jyväskylän yliopisto

Maahanmuuttotutkimuksessa ympäri maailmaa on yhä enemmän tarkasteltu maahanmuuttajia diaspora-näkökulmasta, eli fokusoitu heidän siteisiin, kontakteihin ja toimiin alkuperäisessä kotimaassa. Aikaisemmin siteet alkuperämaahan nähtiin helposti vasta­kohtana uuteen asuinmaahan sopeutumiselle – haikaillaan entiseen, eikä haluta sopeutua uuteen. Ajatus on monissa tutkimuksissa kumottu: itse asiassa tiiviit suhteet alkuperäiseen kotiin ja sopeutuminen uuteen kotiin helpottavat toinen toisiaan.

Maahanmuuttajia on viime vuosina tutkittu kehitystutkimuksen näkökulmasta tarkastelemalla, millaisia kehitysvaikutuksia diasporalla on alkuperämaissa. Eniten on tarkasteltu maahanmuuttajien raha­lähetyksiä lähinnä perheelleen, mutta tutkimusta on myös laajennettu niin sanottuihin kollektiivisiin rahalähetyksiin, investointeihin ja tietotaidon siirtämiseen. Viime aikoina tutkimuksessa on alettu tarkastella maahanmuuttajien nykyisissä asuinmaissa perustamien järjestöjen kehitysyhteistyötä alkuperämaissa.

Diasporien merkityksen laajuutta kuvaa se, että länsimaissa asuvien maahanmuuttajien lähettämät rahat köyhempiin maihin ylittävät virallisen kehitysavun. Näiden rahalähetysten kehitysvaikutuksien on tutkimuksissa todettu olevan moninaiset: ne nostavat ihmisiä köyhyydestä ja ovat joskus jopa ainoita tulonlähteitä.

Rahalähetyksistä investointeihin

Rahoilla on todettu olevan myös kääntöpuolensa: ne saattavat johtaa epätasa-arvoiseen kehitykseen, sillä vain osalla ihmisistä on sukulaisia ulkomailla. Rahat saattavat myös johtaa riippuvuuteen vähentäen ihmisten motivaatiota työntekoon. Monissa tutkimuksissa on ehdotettu, että rahalähetysten sijaan tulisi keskittyä investointeihin esimerkiksi yrityksiin tai muuhun työhön. Investoinnit luovat työpaikkoja ja näin ollen turvaavat ihmisille pitkäkestoisemman toimeentulon ja vähentävät suoranaista riippuvuutta ulkomailla asuvista sukulaisista.

Tutkimukset koulutetun diasporaväestön tietotaidon siirtämisestä alkuperämaahan toteavat, että tietojen ja taitojen siirto korjaa hieman aivovuodon tuottamia ongelmia köyhemmissä maissa.

Diasporien kehitysvaikutuksia tarkastelevassa tutkimuksessa tärkeänä selittävänä tekijänä on aina maakonteksti: se, millaisia vaikutuksia lähetettävällä rahalla on, vaihtelee suuresti riippuen, onko kyseessä konfliktialue vai hyvässä taloudellisessa tilanteessa oleva maa. Siksi yleistyksiä on hyvin vaikea tehdä.

Diasporien yritystoiminnan, investointien ja kehitysyhteistyön mahdollisuudet riippuvat tarjolla olevista resursseista. Yhteistä eri maissa tehtyjen tutkimusten valossa näyttäisi olevan se, että usein nykyisen asuinmaan kielen taitavilla, verkostoituneilla maahanmuuttajilla on parhaimmat edellytykset vaikuttaa alkuperämaan kehitykseen, olipa se sitten yritystoiminnan tai kehitysyhteistyön kautta. Tämä osaltaan vahvistaa näkemystä, että maahanmuuttajien ylirajaiset­ siteet voivat olla rikkaus ja mahdollisuus.