FacebookTwitterEmail

markkinat

19.09. 2013

KENTÄN ÄÄNI

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n päämajassa Pariisissa pohditaan, miten maailman hyvinvointi saataisiin kasvuun. Noora Rikalaisen viikkoon kuuluu myös palvelukauppa- ja arvoketjuasioita.
Teksti: Noora Rikalainen

Maanantai

Viikko käynnistyy toimistolla. Luen saapunutta postia, kuten muistiota Liettuan EU-puheenjohtajuuskauden keskeisistä kysymyksistä. OECD nousee esille ainakin vero-, kauppa- ja kehityspoliittisten teemojen ­yhteydessä.

OECD:n toiminta kattaa lähes kaikki talous- ja yhteiskuntapolitiikan lohkot. Se tuottaa tutkimusta, luo käytäntöjä, antaa suosituksia. Sen analyysit tarjoavat tietoa eri sektorien kehityssuunnista ja pärjäämisestä suhteessa muihin – oli kyse vaikkapa kilpailukyvystä tai koulutuksesta. Esimerkiksi oppimistuloksia mittaava PISA on OECD-maiden yhteinen tutkimusohjelma.

OECD:n mottona on yksinkertaisesti ”parempien politiikkojen kehittäminen hyvinvoinnin lisäämiseksi”. No, nykyisin kyse on kyllä paljolti kriisistä selviytymisestä ja siitä oppimisesta.

Iltapäivä kuluu budjettikomiteakokouksessa. Leikkausten koettelemat jäsenmaat tahtovat lisätietoa järjestön hallinnon tehostamishankkeesta. OECD tunnetaan rikkaiden maiden klubina (The Economistin tarkentamana nyt ”club of mostly rich nations”), mutta useimmilla jäsenmailla tuntuu ”la vie en rose” olevan ohitse.

Tiistai

Osallistun kauppatyöryhmän kokoukseen, jossa käsitellään elektroniikka- ja autoteollisuuden kilpailukykyyn liittyviä Etelä-Korean, Meksikon, Uuden-Seelannin ja Puolan tapaustutkimuksia. Ne tarkentavat osaltaan laajaa kuvaa OECD:n sektorit leikkaavasta arvoketju­analyysistä.

OECD:n ministerikokous keskusteli kaupan arvonlisäystä kuvaavan OECD/WTO-yhteishankkeen tuloksista toukokuussa; perinteiset kauppatilastot eivät nyky­päivänä kerro tarpeeksi, ja uusi analyysi tarkentaa kuvaa eri maiden sijainnista globaaleissa arvoketjuissa. Laaditut indikaattorit nähtiin hyödyllisinä, ja jatkossa toivottiin arvoketjujen työllisyysvaikutusten ja vaurauden kumuloitumisen tarkastelua. Kaupan menettelyjen helpottaminen ja WTO:n joulukuun ministeri­kokouksen onnistuminen oli yhteinen toive. Jotkut maat mainitsivat tuotannon hajautumiseen liittyvät riskit – Bangladeshin turma oli tuoreessa muistissa.

Päivän tauottaa lounas ranskalaisen ja brasilialaisen kollegan seurassa, ja konferenssikeskuksessa nautitun patongin maustaa keskustelu OECD-työn suunnasta. Järjestön seuraavan kaksivuotiskauden työohjelman laatiminen on käynnistymässä ja sen muotoutumiseen vaikutetaan seuraavan puolentoista vuoden ajan substanssikomiteoissa, budjettikomiteassa ja lopulta neuvostossa. Jos esimerkiksi arvoketjuihin liittyvälle tarkastelulle on kysyntää, sen heijastuminen sopivalla tavalla myös eri ”tuotosalueilla” pyritään varmistamaan.

Brasilia sekä Kiina, Intia, Indonesia ja Etelä-Afrikka ovat OECD:n ”avainkumppaneita”, Venäjän ohella merkittävimmät OECD:n ulkopuoliset taloudet, jotka osallistuvat järjestön sisältötyöhön monin tavoin. Vuorovaikutus ei-jäsenten kanssa on muutenkin laajaa.

Keskiviikko

Tapaaminen sihteeristössä palvelukaupan rajoituksia selvittävän hankkeen tiimoilta. Saan seuraa kokousmatkalla olevasta pää­kaupunkikollegasta.

Vaikka palvelujen merkitys maailmankaupassa on tiedostettu, systemaattinen tieto palvelu­kaupan esteistä on puutteellista. Siksi OECD:ssä kootaan rajoituksista kattavaa tietokantaa sekä niitä kvantitatiivisesti kuvaavia indeksejä. Näin voidaan osoittaa päätöksentekijöille, missä palvelukaupan pullonkaulat ovat.

Palvelukauppayksikön norjalainen, palvelualtis analyytikko kuvailee hankkeen etenemistä: Tässä vaiheessa dataa on tarkasteltu muun muassa tietotekniikka-, televiestintä-, jakelu- ja liike-elämän palveluista. Kokonaisuus, eli OECD:n tilastot ja analyysi palvelukauppaa koskevista rajoituksista, julkaistaan ensi keväänä – mukaan lukien kaikki Suomen palvelukaupan kohdemarkkinoihin lukeutuvat, myös nousevat, taloudet.

Torstai

Koko päivän kestävä neuvoston – järjestön korkeimman päättävän elimen – kokous, jossa kirjaan keskusteluja suurlähettilään tuolin takana. Agenda on laaja ja raportointi vie osan seuraavastakin päivästä.

OECD:n G20-sherpa* Gabriela Ramos kertoo G20-valtiovarainministerikokoukseen valmistautumisesta. G20-maille tullaan esittelemään OECD:n laatima 15-kohtainen ohjelma, jolla kansallisten verosäädösten välisiä aukkoja voitaisiin paikata. OECD-maiden ministerit sitoutuivat julkilausumassaan veropohjan kaventumisen ja voittojen siirtelyn vastustamiseen toukokuussa, ja toimintaohjelma hyväksyttiin järjestön verokomiteassa heinäkuussa.

Kauppaosaston päällikkö Ken Ash selostaa OECD:n ja WTO:n Aid for Trade at a Glance -raportin esittelyä Genevessä. Raportti kertoo konkreettisesti muun muassa siitä, mitä arvoketjuihin liittymisen esteitä kehitysmaissa toimivat yritykset kohtaavat käytännössä.
Lisäksi neuvostokokouksessa kuullaan esimerkiksi ajankohtaiset talous-, työllisyys- ja rahoitusmarkkinatilanteen katsaukset.

Perjantai

Viikkopalaveri. Suomen pysyvässä edustustossa OECD:ssä työskentelee yleisestä järjestö­politiikasta, kehitysyhteistyöstä ja kauppakysymyksistä vastaavien ulkoministeriön virkamiesten lisäksi viisi valtionhallinnon eri sektorien asiantuntijaa. Tour de table alkaa finanssineuvoksen tunnelmista viimeisimmän maakatsauksen käsittelystä ja jatkuu koulutus-, elinkeino- ja maatalousasiantuntijoiden kuulumisilla.

Sosiaali- ja terveyssektorin ajankohtaiset eivät jätä kylmäksi: tuore OECD-data paljastaa, että elinajan pidentyminen on taittumassa yhä paremmin voivien ihmisten harrastamien paheiden johdosta. Raflaavana esimerkkinä profiloituvat nautintoaineita kuluttavat tanskalaisnaiset.

Terveiseni budjettikomiteasta onnistuvat harvemmin yhtä lailla säväyttämään kuulijakuntaa. Kiinnostava hanke on kuitenkin koko järjestön työohjelman kattava analyysi OECD:n tuotosten kuten tilastojen, julkaisujen ja politiikkasuositusten lisäarvosta ja vaikutuksesta päätöksentekoon ja lainsäädäntöön.
Toimiiko vertaispaine? Parantuvatko politiikat? OECD:n vaikuttavuuden mittaaminen on tehtävä, joka järjestölle – moniulotteisten asioiden kvantifioijalle – itselleenkin on haaste.

Kirjoittaja toimii ulkoasiainsihteerinä Suomen pysyvässä edustustossa OECD:ssä ja UNESCOssa, Pariisissa.