Maanantai Viikko käynnistyi pohjoismaisella ihmis-oikeustapaamisella Ruotsin suurlähetystössä Observatorio Ciudadano -järjestön kanssa. Puhuimme alkuperäiskansojen tilanteesta Chilessä. Ryhdyimme suunnittelemaan matkaa mapuche-kansan alueelle Araucaniaan, jotta näkisimme todellisuuden, jossa he elävät ja harjoittavat elinkeinojaan laajenevien metsäplantaasien keskellä. Saamelaisten kokemukset, erityisesti saamelaiskäräjät, kiinnostavat niin Chilen viranomaisia kuin alkuperäiskansojakin. Pidämme Pohjoismaiden kesken säännöllisesti yhteyttä. Viime aikoina olemme valmistelleet uusiutuvien energioiden seminaaria...

Maanantai

Viikko käynnistyi pohjoismaisella ihmis-oikeustapaamisella Ruotsin suurlähetystössä Observatorio Ciudadano -järjestön kanssa. Puhuimme alkuperäiskansojen tilanteesta Chilessä. Ryhdyimme suunnittelemaan matkaa mapuche-kansan alueelle Araucaniaan, jotta näkisimme todellisuuden, jossa he elävät ja harjoittavat elinkeinojaan laajenevien metsäplantaasien keskellä. Saamelaisten kokemukset, erityisesti saamelaiskäräjät, kiinnostavat niin Chilen viranomaisia kuin alkuperäiskansojakin.

Pidämme Pohjoismaiden kesken säännöllisesti yhteyttä. Viime aikoina olemme valmistelleet uusiutuvien energioiden seminaaria lokakuulle suurlähetystöjemme ja vientikeskustemme yhteistyönä.

Lounastin suurlähettiläämme, Chilen työ- ja sosiaaliministeri Evelyn Matthein ja Finpron Marian kanssa. Keskustelimme Matthein lähestyvästä Suomen-matkasta, jonka yhteydessä hän haluaa tutustua muun muassa Suomen yhteiskunnalliseen tasa-arvoon.

Chile on mielenkiintoisessa vaiheessa. Talouskasvu on globaalistikin katsottuna poikkeuksellisen dynaamista – viime vuonna 5,6 prosenttia – mutta ihmiset ovat tyytymättömiä. Chileläiset vaativat laadukasta ja tasa-arvoista koulutusta, toimivia terveys-palveluita ja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta.  Suomen malleja ihaillaan, ja vaikka meidän mielestämme järjestelmissämme on haasteita, ovat haasteet Chilestä katsottuna mitättömiä.

Matthei käy myös Lumenella. Suomesta tuodaan Chileen pääasiassa teknologiaa, joten Lumene on siinä joukossa kuriositeetti – kuten Chile Lumenelle. Lumenen ratkaisun on tehnyt viime aikoina muutama muukin yritys. Esimerkiksi kaivosporia valmistava rovaniemeläinen Arctic Drilling asettui tänne ensimmäisenä ulkomaan markkinanaan.

Iltapäivällä kirjoitin muistion pääministeri Kataisen tammikuisen vierailun aikana sovitun kaivosalan yhteistyöasiakirjan toimeenpanosta suomalaisille toimijoille. Lisäksi vastailin suomalaisille yliopistoille Chilen opettajankoulutuksen uudistamiseen liittyvistä työpajaehdotuksista.

Tiistai

Päivä oli Team Finland -painotteinen. Aamupäivällä viimeistelimme suomalaisen konsultin Niina Fun kanssa chileläisten kaivosyritysten Suomen-vierailun kutsua. Elokuussa tehtävä matka vie kaivosyritykset Helsinkiin, Kotkaan, Lappeenrantaan, Siilinjärvelle ja Pyhäsalmelle. Vierailun isäntinä toimivat suomalaiset teknologiayritykset Normet, Flowrox, Pöyry ja Sulzer Pump. Chilen talous perustuu kaivostoimintaan, erityisesti kupariin.

Vaikka Chilen kaivosteollisuudella on viime vuodet mennyt hyvin kuparin kysynnän vuoksi, ovat kustannukset alalla nousseet, ja yritykset tarvitsevat automaatiota tuotantonsa tehostamiseksi. Suuret suomalaiset kaivosteknologiayritykset ovat vahvasti Chilessä, mutta myös pk-yrityksille löytyisi tilaa. Siksi Team Finland -yhteistyönä toteutettu matka on tärkeä.

Iltapäivällä jututin kahta suomalaista vaihto-opiskelijaa, jotka ovat tulleet Aalto-yliopiston fysiikan laitokselta katoliseen yliopistoon, joka on Chilen kovatasoisin ja rankattu koko Latinalaisen Amerikan kakkoseksi.

Pidimme myös kuukausittaisen strategiapalaverimme Finpron kanssa. Emme työskentele samoissa tiloissa, mutta olemme päivittäin yhteydessä, ja välillä on tarpeen ideoida yhdessä laajemminkin. Pyrimme nyt aktivoimaan laajempaa paikallista yritysverkostoamme. Keskustelimme myös julkisuusdiplomatiasta.

Suomella on hyvä maine Chilessä ja eliitin keskuudessa Suomen menestystarina agraari-yhteiskunnasta tietoyhteiskunnaksi nousee aina esiin talousseminaareissa, koulutusjärjestelmästä puhumattakaan. Lopuksi kävimme läpi yritysten toimeksiantoja ja ”hoidokkejamme”. STX:n jäänmurtaja on yksi pitkäaikaisimmista projekteista.

Keskiviikko

Toimistopäivä. Tein erilaisia kirjallisia töitä, kuten artikkelia Chilestä Maailman markkinat -julkaisuun ja talousraporttia. Osallistuin suurlähettilään ja harjoittelijan presidentinvaaliraporttiin muutamin kommentein.

Torstai

Perustimme suurlähetystölle Twitter-tilin. EU-delegaation mukaan suurlähetystömme Facebook-sivut ovat yhdet EU-maiden suosituimmista.

EU:n talous- ja kaupalliset neuvokset kokoontuvat kerran kuussa. Koska kaupan esteitä on EU:n ja Chilen välillä vähän, on meillä yleensä vieraileva tähti alustamassa ajankohtaisesta aiheesta. Tällä kertaa arvostettu taloustieteilijä kertoi Chilen alhaisesta tuottavuudesta ja innovaatioiden puutteesta.

Jatkoin metrolla keskustaan lounastamaan Chilen energiaministeriön kansainvälisten
asioiden virkamiehen kanssa. Puhuimme muun muassa pääministeri Kataisen vierailusta ja energiaministeriön tulevien tarjous-kilpailuiden tilanteesta.

Illalla oli sveitsiläisen kollegan läksiäis-illallinen. Oli helppo samastua heidän haikeisiin tunnelmiinsa, sillä muutaman kuukauden kuluttua olen itsekin lähdössä.

Perjantai

Menin suoraan kotoa Conicytiin, joka vastaa Suomen Akatemiaa. Siellä vastassani oli joukko Maatalouden tutkimuskeskuksen tutkijoita, jotka olivat viikon ajan vierailleet Chilessä. MTT:llä ja Chilen INIA:lla on kiinnostusta yhteishankkeisiin.

Conicytissa kuulimme rahoitusmahdollisuuksista. Maatalousministeriössä meille kerrottiin, että maatalouden tuontitilastoissa näkyy oluen tuonti Suomesta Chileen. Seuraavalla viikolla paikalliset suomalaiset alkoivat raportoida nähneensä marketeissa Koffia ja Karhua!

Chile on yllättänyt minut monipuolisuudellaan. Sillä on etelämannerta, järvialueita, autiomaata ja tuhansia tulivuoria, ja Andit ovat aina lähellä. Maan pituuden hahmottaa paremmin, kun ajattelee Kittilä–Kairo-välimatkaa.

Haastetta maan energiapolitiikkaan tuo vesivarojen sijainti etelässä, kun taas asutus on keskittynyt keskiosiin ja teollisuus pohjoiseen. Juuri nämä Chilen haasteet tarjoavat mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille, oli kyse sitten kaivosteollisuuden tehostamisesta automaatiolla, puhtaan teknologian ratkaisuista tai telekommunikaatio- ja terveyspalveluiden kehittämisestä.

Töiden jälkeen oli viikon ruokaostosten aika perheen kanssa. Chilessä pärjää hyvin maan omilla tuotteilla. Tarjolla on laaja kirjo hedelmiä, vihanneksia, marjoja, maitotuotteita, lihaa ja mereneläviä – ja tietysti Suomessakin suosittuja viinejä.

Kirjoittaja toimii lähetystösihteerinä Suomen Santiagon-suurlähetystössä

Teksti: Hanna Lepistö

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Sami Laakso </span></span>28.09.2023

Luetuimmat