FacebookTwitterEmail

markkinat

12.01. 2012

Kiertävätkö arvoketjut Suomen kautta?

Kansainväliset arvoketjut leviävät ja jalkautuvat sinne, missä kukin vaihe on tehokkainta toteuttaa. Se, pääsevätkö suomalaiset mukaan globaaleihin arvoketjuihin, riippuu toimialasta ja myyntityön tarmokkuudesta, sanoo Invest in Finlandin toimitusjohtaja Tuomo Airaksinen.
Teksti: Mikko Taivainen

1. Millaisena näet Suomen roolin kansainvälisissä arvoketjuissa?

Suomella voi olla monta roolia, jotka riippuvat pitkälti toimialasta. Joillakin aloilla Suomi tunnetaan hyvin, toisilla haemme vielä omaa rooliamme. Mobiiliklusterimme on esimerkiksi niin tunnettu, että kaikki alalla tietävät sen merkityksen. Kyse ei ole yhdestä lippulaivayrityksestä vaan myös tuotekehityksestä ja start up -yrityksien kentästä.

2. Millaisissa arvoketjun osissa suomalaiset ovat vahvoilla ja missä olisi parantamisen varaa?

Suomalaiset ovat vahvoja arvoketjun alkupäässä eli tutkimuksessa ja tuotekehityksessä, mutta uusien ideoiden kaupallistamisessa emme ole yhtä hyviä. Osittain tästä syystä Suomeen ei synny juurikaan uutta teollisuutta. Suomalaisella metsäteollisuudella on rakennemuutoksestaan huolimatta hyvin koko arvoketju hallussaan. Cleantechiin ja uusiin energiamuotoihin on satsattu merkittävästi, ja niistä on muodostumassa uusi nouseva klusteri. Myös perinteisemmät laitetoimittajat ovat lähteneet mukaan Cleantech-alalle.

3. Pääsevätkö suomalaisyritykset mukaan kansainvälisiin arvoketjuihin?

Maantieteellinen etäisyys vaikuttaa Suomeen tunnettuuteen. Pohjois-Euroopassa Suomi tunnetaan hyvin, ja maamme löytää helposti paikkansa arvoketjuissa. Keski- ja Etelä-Euroopassa joudutaan tekemään enemmän töitä, ja Euroopan ulkopuolella tarvitaan rutkasti raakaa myyntityötä. Suomalaista mobiili- ja metsäsektoria ei tarvitse esitellä, sillä ne kyllä tunnetaan maailmalla.

4. Mitkä tekijät houkuttelevat ulkomaisia investointeja Suomeen?

Edelleen tärkein asia on aito liiketoimintamahdollisuus, sillä yritykset tulevat Suomeen tekemään bisnestä. Se on hyvä asia, että Suomessa infrastruktuuri ja liiketoimintaympäristö ovat kunnossa, mutta ensisijaisesti yritysten pitää pystyä tekemään rahaa.

Kun markkinoimme Suomea investointikohteena, asiakassegmentit on tarkasti määritelty. Lähestymistapa riippuu toimialasta. Teollisuusyritys suunnittelee investointia 20–30 vuoden aikajänteellä. Tietointensiiviset yritykset tulevat nopeasti maahan ja hankkivat osaamista, mutta saattavat lähteä yhtä nopeasti ulos.

5. Minkälaisia ulkomaisia investointeja Suomeen tarvitaan?

Erityisesti pyrimme vahvistamaan ennestään vahvoja klustereita ja tuomaan uutta liiketoimintaa ja osaamista Suomeen. Työllistävät investoinnit ovat tärkeitä, sillä joillakin alueilla ja toimialoilla tarvitaan uusia sysäyksiä, jotta kasvu saadaan käyntiin. Teknologiateollisuus, kauppa ja palvelut tarjoavat työpaikkoja ja ovat siksi tärkeitä.

Vaikein tilanne on rakennemuutosalueilla, joissa perinteisen teollisuuden menestysedellytykset ovat sulaneet, joten on keksittävä jotain aivan uutta tilalle. Rakennettua infrastruktuuria voidaan hyödyntää uuden luomisessa. Esimerkiksi metsäteollisuuden infrastruktuuri on hyvin hoidettua, joten sen puolesta Suomeen on helppo tulla, koska riskit ovat pienet.

6. Vaikuttaako arvoketjuajattelu siihen, millaisia investointeja Suomeen houkutellaan?

Kyllä se Invest in Finlandin toiminnan taustalla vaikuttaa. Yritykset eivät tosin suunnittele kansainvälistymistä arvoketju-käsitteen kautta. Kun yritys etsii uutta sijaintipaikkaa, se määrittelee kriteerit tarkkaan, ja Suomi on vain yksi vaihtoehto muiden joukossa.

Yritykset investoivat markkinahakuisesti, jolloin ne hakevat uusia asiakkaita. Suomi tunnetaan myös osaamisesta ja teknologiasta, joita voidaan hankkia investoinneilla. Kustannuslähtöisiä investointeja ei Suomeen tule, koska tuotanto voidaan järjestää kilpailukykyisemmin toisaalla. Resurssipohjaisten investointien merkitys voi tulevaisuudessa nousta, kun puhtaan veden arvo raaka-aineena nousee.

 Nousevat investoijat

Nousevat taloudet ovat nousemassa merkittäviksi investoijiksi maailmantaloudessa. UNCTAD:n tilastojen mukaan viime vuonna 25 prosenttia suorista ulkomaisista sijoituksista tuli kehittyvistä talouksista.

– Sijoituskohteista on tullut sijoittajia. Kiina on kaikkein aktiivisin ja näkyy eniten ulospäin. Myös Venäjä ja Intia investoivat rajojensa ulkopuolelle. Brasilian merkitys kasvanee jatkossa, arvioi Tuomo Airaksinen.