FacebookTwitterEmail

markkinat

04.12. 2018

Kiina – minne menet?

Maailma hakee parhaillaan uutta taloustasapainoa. Kiina ei ole enää kiltti poika, se tuntee arvonsa ja kertoo sen myös muille.
Teksti: Antti Niemelä
Kuva: istock

 

Taloustasapainon siirtymä kohti itää haastaa käsityksemme yhteiskunnasta – kritiikki länsimaista demokratiaa kohtaan on kasvanut finanssikriisin jälkeen vauhdikkaasti. Kiina jakaa omaa malliaan anteliaasti ympäri maailman.

Kansainvälisen kaupan kannalta katsottuna maailma on palannut kaksinapaisuuteen – Yhdysvallat ja Kiina ovat hallitsevat taloudet, joissa menestystä hamuavien yritysten pitää olla mukana. Kiinan nousu on kenties viime vuosikymmenien merkittävin taloustarina, mutta onko Kiinasta otta­maan seuraavaa askelta ja nousemaan maailman johtavaksi taloudeksi?

Suuri kysymys yhteiskuntiemme kannalta on se, jääkö Kiinan ja Yhdysvaltojen välienselvittely talousjärjestelmien väliseksi vai laajeneeko se koko yhteiskuntajärjestelmään kuten kylmän sodan aika­na. Johtaako talousjärjestelmien kilpailu uuteen kauhun tasapainoon?

Samalla kuitenkin Kiina ja Yhdysvallat ovat valtavan 
nivoutuneita toisiinsa ja kansainväliseen kauppajärjestelmään. Kyseessä ei ole kylmän sodan tilanne, molemmilla
 on paljon enemmän menetettävää. Globalisaatio ei ole enää
 muotisana, mutta sen aikaansaannokset ovat peruuttamaton osa talousmaailmaa.

Jatkuuko Kiinan nousu?

Kun Kiinasta puhuu yrittäjien ja yritysjohtajien kanssa, kaksi lausetta toistuu tasaisin väliajoin: Kiinassa kaikki on vaikeaa, mutta mikään ei ole mahdotonta; Kiinan pitää nyt olla sanojensa mittainen – walk the talk.

– Viimeksi kuluneiden 40 vuoden uudistukset ja avautuminen Kiinassa ovat olleet eeppinen matka kiinalaisille, presidentti Xi Jinping korosti maan kansainvälisten tuontimessujen (China International Import Expo) avajaisissa.

Kiina on avautunut ulkomaailmalle askel kerrallaan, mutta äärimmäisen menestyksekkäästi.

– Avoimuudesta on tullut Kiinan tavaramerkki, Xi julisti.

Kiinassa pitkään toimineiden yritysten ja yrittäjien tunnelmat ovat kaksijakoiset. Toisaalta Kiina sanoo julkisesti juuri niitä asioita, joita sen pitäisi yrityksien mielestä tehdä.
 Toisaalta taas moni pelkää Kiinan kääntyvän sisäänpäin ja tekevän maassa toimimisesta entistä hieman hankalampaa. Sillä vaikka kansainvälisessä kauppasotakeskustelussa Kiina haluaa näyttää vapaakaupan puolustajalta, todellisuudessa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump hyökkää myös Kiinan todellisia kansainvälisen kauppajärjestelmän väärinkäytöksiä vastaan.

Myös Suomi odottaa konkreettisia uudistuksia.

– Markkinoillepääsystä odotetaan Kiinalta näyttöjä, 5–10 vuoden jaksolla pitää saada uskottavaa edistystä, sanoo ulkomaankauppa- ja kehi­tysministeri Anne-Mari Virolainen.

Virolainen osallistui bisnesdelegaation kanssa Kiinan kansainvälisille tuontimessuille.

– Odotamme aitoa tasaista pelikenttää, ­Virolainen vahvistaa.

Seuraava askel

– Kulutusmarkkinan ja keskiluokan esiintulo Kiinassa on todella merkittävä asia, sanoo ­Business Finlandin Shanghain toimiston johtaja Jaani Heinonen.

Seuraava kysymys on, halutaanko keski­luokkaa palvella vain kiinalaisittain. Kiinan 2025-strategia teollisuustuotannon automatisoinnista ja omavaraisuudesta pelottaa monia länsimaisia yrittäjiä. Aikooko Kiina innovoida kaiken ja sulkea muut ulos markkinoiltaan? Samalla monet ovat kuitenkin optimisteja, sillä Kiinan keskiluokka osaa vaatia parhaita tuotteita ja teknologioita.

Haasteita kuitenkin riittää.

– Kiina on putoamassa keskituloansaan, sanoo Carlo D’Andrea, EU:n Kiinan kauppakamarin varapuheenjohtaja.

D’Andrean mukaan Kiinan tuleva talouskasvu riippuu muutamasta avaintekijästä. Esimerkiksi siitä, kuinka tehottomia mutta paljon työllistäviä valtio-omisteisia yrityksiä pystytään uudistamaan. Tai siitä, kuinka Kiina pystyy todella kehittään immateriaalioikeuksin suojaa ja lopettamaan teknologian pakkosiirron. Aikaa uudistuksiin ei ole loputtomasti.

– Eurooppalaiset yritykset ovat edelleen voitollisia Kiinassa, mutta bisnes on vaikeampaa, D’Andrea toteaa.

Eurooppalaisesta näkökulmasta katsottuna Kiina onkin nyt jonkinlaisella vedenjakajalla. Avautumisen pitää kiihtyä, jotta talousihme saadaan pidettyä radallaan ja samalla Kiinan asema maailmantalouden toisena napana vahvistuisi. Tämä ei ole kuitenkaan helppoa, sillä avautuminen vaatii vaikeita uudistuksia, jotka satuttavat miljoonia ihmisiä. Yksipuoluejärjestelmässäkin johtajien pitää miettiä omaa tulevaisuuttaan.

Lintu vai kala?

”Minne menet Kiina” -kysymykseen ei ole helppo vastata. Yhden pitkään Kiinan bisneksessä mukana olleen suomalaisen mukaan Kiina on joko–tai-maa. Harmaan sävyjä ei välttämättä nähdä. Tämä voi johtaa myös äärimmäisiin käänteisiin jopa lähivuosina. Sama henkilö muistuttaa, että Kiinan romahduksesta on kysytty tasaisin väliajoin vuosia. Kenties nyt on kuitenkin jälleen aika kysyä.

Lentääkö Kiina eteenpäin vai sukeltaako se? Vain se tiedetään varmasti, että jos Kiina sukeltaa, niin koko maailmantalous menee mukana pinnan alle. Niin merkittävä Kiina on. Katsokaa vaikka Australian ja Uuden-Seelannin viennin lähes totaalista riippuvuutta Kiinasta.

Tärkeä osa kysymystä on se, mitä Kiina tekee muun yhteiskunnan puolella. Kuinka paljon kansa kestää vapaudenruuvin kiristystä, jos talous kuitenkin kasvaa? Ymmärtääkö Kiinan valtaeliitti, että kansakunnan vauhdikas kansainvälistyminen on ruuvin kiristämistä jarruttava tekijä?

Viime kädessä lähes kaikki on kiinni Kiinasta.

– Kiina on itse itsensä pahin vihollinen, Jaani Heinonen toteaa.

Toisinpäin kääntäen tämä on kuitenkin
myös Kiinan suuri vahvuus – ongelmat ovat
 maan itsensä ratkaistavissa ja viime vuosi­­kymmenet ovat osoittaneet, että Kiinassa osataan tehdä myös hyviä päätöksiä.

Yksi optimisteista on WeCan-startupin perustaja Lasse Wendelin, joka satsaa voimakkaasti juuri Kiinaan. Hän korostaa talousmaailman kytkeytyneisyyden merkitystä. Luova tuho voi olla Aasian tulevaisuuden suuri menestystekijä, myös Kiinassa.

– Aasialaisten yritysten kansainvälinen menestyminen riippuu halusta muuttua. En usko, että aasialaiset yritykset tulevat kompastumaan tähän, Wendelin pohtii.

– Kiinan talous kasvaa myös tulevaisuudessa, jos Kiinaan saadaan tarvittavat 100–200 miljoonaa ihmistä.

Niin, ihmiset. Vaikka tuntuu hullulta keskustella kestävyysvajeesta 1,4 miljardin ihmisen Kiinasta puhuttaessa, niin juuri tässä Kiinan muu politiikka on aiheuttanut verrattoman taloushaasteen. Yhden lapsen politiikasta on nyt luovuttu, mutta se ei enää riitä kestävyysvajeen korjaamiseen. Eri 
arvioiden mukaan Kiina tarvitsee vuonna 2030 juuri tuon 100–200 miljoonaa ihmistä lisää.

Mistä he tulevat? Sitä ei vielä kukaan tiedä. Kuten ulkomaankauppaministeri Virolainen
 muistuttaa, tämä on kuitenkin ihmisten maailma. Siitä viime kädessä Kiinankin 
tuleva menestys on kiinni – ihmisistä.

Kiinalaiset ihmiset ovat myös erilaisia keskenään. Shanghaissa ajatellaan toisin kuin Pekingissä. Kaukaiset maakunnat ovat oma maailmansa. Kiinaa ei voikaan yleistää. Ei ole yhtä Kiinaa, on vain yhden Kiinan 
politiikka. Lopulta Kiina menee sinne, minne kiinalaiset päättävät. Se päätös on moniääninen ja -tahoinen prosessi.

 

 

 

Kiina suomalaisille yrityksille

Jusa Susia oli Kiinan kansainvälisiin tuontimessuihin mennessä ehtinyt olla muutaman kuukauden Business 
Finlandin Itä-Aasian aluepäällikkönä
 Pekingissä. Mitä neuvoja hän antaa Kiinaan katsoville suomalaisille yrityksille?

– Suomalaisten yritysten pitää olla ahkerasti ja aktiivisesti Kiinassa. Täällä 
tehdään koko ajan hankinta- ja investointipäätöksiä. Isoja mahdollisuuksia on monella sektorilla, Susia kertoo.

– Kiina ei kuitenkaan ole helpoimpia markkinoita vähillä voimavaroilla. Yhteis­hankkeet kiinalaisten kanssa ovat pääsymahdollisuus pienemmille yrityksille. Kiinalainen pääomitus on myös mahdollisuus. Partnerin pitää kuitenkin tuoda mukanaan paikallista markkinaa, kyseessä ei voi olla vain teknologian 
ostaminen.

Susia painottaa myös, että tutkimusten mukaan Kiinan investoinnit Suomeen ovat lisänneet työpaikkoja Suomessa. Toisessa päässä Kiina on taas maailman parhaiten kasvava kuluttajamarkkina.

Uusille Kiinaan hamuaville suomalaisille yrityksille Susia antaa kolme käytännön neuvoa:

– Ensinnäkin käyttäkää Team 
Finland -palveluita. TF on täällä Kiinassa 
yritysten käytettävissä, katsotaan 
yhdessä, miten asioita voidaan porukalla ratkaista ja saada yhdessä isoa markkinaa avatuksi suomalaisille yrityksille. Toiseksi selvittäkää tarkasti, mistä 
oikein on kysymys. Tehkää reaalitarkastus. Kolmanneksi kannattaa katsoa 
realistisesti omat resurssit ja osaamiset.
 Resursseja kannattaa mieluiten lisätä 
kuin lähteä liikkeelle liian pienillä 
voimavaroilla.