FacebookTwitterEmail

markkinat

03.04. 2019

Minne viennin arvonlisä päätyy?

USA ja Kiina käyvät kauppasotaa, kova brexit uhkaa, Saksan vienti vähenee. Onneksi meillä sentään menee paremmin, kun Suomessa talouden uskotaan jatkavan kasvua vaikkakin hieman hitaampana – vai pitäisikö sittenkin olla huolissaan?
Teksti: Sami Laakso
Kuva: Jukka Pylväs

Tilastokeskuksen mukaan Suomen suurimmat vientimaat ovat Saksa, Ruotsi ja Alankomaat. Tilanne näyttäytyy toisenlaisena, jos tarkastellaankin sitä, minne Suomessa tuotettu arvonlisä lopulta päätyy joko suoraan tai muiden maiden kautta.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) selvityksen mukaan suomalaisen tuotannon selkeästi suurimmat lopulliset kohdemaat ovat Kiina ja USA, näiden jälkeen kolmantena, mutta selvästi pienempänä tulee Saksa. Tilastot menevät uusiksi sen johdosta, että peräti 76 prosenttia Suomen viennistä koostuu välituotteista, jotka jalostetaan jossain muualla lopputuotteiksi.

Ehkä meidän pitäisikin olla hieman enemmän huolissaan tämän hetken talous­uutisista.

Osumia maailmalta

Etla:n tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö kuvaa esimerkillä, kuinka perinteinen vientitilasto ei kerro kaikkea.
– Uudessakaupungissa kootut Mersut viedään Saksaan, mikä nostaa osaltaan tilastoissa Saksan merkitystä Suomen vientimaana. Saksasta Mersuja laivataan kuitenkin Yhdysvaltoihin, jonka johdosta Suomi on USA:n tuontitilastojen mukaan maan yhdeksänneksi suurin autojen tuojamaa, Ali-Yrkkö kertoo.

Samalla hän tulee paljastaneeksi sen, miksi täälläkin kannattaa kuunnella herkällä korvalla presidentti Trumpin puheita USA:n autoteollisuuden suosimisesta ja seurata tarkasti muuttuvatko sanat teoiksi.
– Se saattaa potkaista aika kipeästi meidän nilkoille, Ali-Yrkkö myöntää.

Osuma nilkkaan tai vähän ylemmäs ja paljon kovempana voi tulla, jos Kiinan ja USA:n kauppasota ottaa lisää kierroksia. Etlan laskelmien mukaan runsaat 10 prosenttia Suomen arvonlisäpohjaisesti mitatusta viennistä päätyy lopulta Kiinaan ja lähes saman verran USA:han.

Arvoketjut muuttavat tilastoja

Vientitilastoihin liittyy toinenkin reaalimaailman todellisuutta hämärryttävä piirre. Perinteiset vientitilastot kuvaavat bruttovientiä, joten niissä ei huomioida vientituotteisiin tarvittavien ulkomaisten panosten arvoa.

Nykyinen globaaleihin arvoketjuihin perustuva tuotantotapa taas perustuu yritysten erikoistumiseen. Sen mukaisesti valmiit tuotteet koostuvat lukuisista välituotteista, joita arvoketjuun kuuluvat yritykset tuottavat mahdollisesti eri puolilla maailmaa.

Toimitusverkostot ovat kehittyneet. Kun vuonna 1995 teollisuuden yhden euron bruttovienti kasvatti bruttokansantuotetta 73 sentillä, nyt sen vaikutus on enää 62 senttiä. Se tarkoittaa, että 38 prosenttia Suomen teollisuuden viennin arvosta syntyy nykyisin ulkomailla. Samalla tulee näkyviin myös se, että vientiä ei ole ilman tuontia.

Viennin sisältämä kotimainen arvonlisäys vaihtelee voimakkaasti toimialoittain. Kaikki vientieurot eivät lisää talouskasvua samalla tavalla.
– Kotimaassa syntyvän arvonlisän osuus tuotannon arvosta on esimerkiksi palveluissa 82 prosenttia, sellussa ja paperissa 75, metallissa 52 ja öljytuotteissa 14 prosenttia. Kansantalouden kannalta on siis aivan eri asia, jos vientiin tulee miljardi euroa lisää öljytuotteiden viennistä tai vaikka palveluista tai sellusta, Ali-Yrkkö painottaa.

Kun vuonna 1995 teollisuuden yhden euron bruttovienti kasvatti bruttokansantuotetta
73 sentillä, nyt sen vaikutus on enää 62 senttiä.

Jatkuvaa muutosta

Arvoverkot elävät tilanteen mukaan. Toimitusketjut toimivat kuin vesi, joka etsii matalinta kulkureittiä. Samoin toimitusketjut reagoivat tullimuureihin ja muihin esteisiin tarvittaessa etsimällä vaihtoehtoisia reittejä.

Ali-Yrkkö uskoo, että toimitusketjuissa täsmällisyyden ja nopeuden merkitys kasvaa. Kaikki tuotteiden rajanylitykseen liittyvät kustannukset ja viiveet vaikuttavat Suomessa sijaitsevan tuotannon kilpailukykyyn. Ulkomaankauppaan liittyvien menettelyiden sujuvoittaminen on tärkeää.

Brexitilläkin voi olla vaikutuksia, joita tällä hetkellä ei vielä nähdä selkeästi. Etla selvittää näitä helposti piiloon jääviä seuraamuksia. Esimerkiksi sitä, mitä muuta kautta suomalaista arvonlisää päätyy Britanniaan kuin suoraa reittiä. Lisäksi tarkastelussa on, jatkaako suomalainen arvonlisä Britanniasta edelleen jonnekin muualle ja voitaisiinko arvonlisän koukkaus Britannian kautta kiertää.
– Jos emme tiedä, että suomalaista arvonlisää päätyy toisten maiden kautta Britanniaan, silloin me aliarvioimme brexitin vaikutuksen meille, Ali-Yrkkö toteaa.

Kohti tarkempaa tilastointia

Mitä se sitten kertoo, jos tarkastelemme bruttovientitilastojen sijaan arvonlisäpohjaista vientiä? Ali-Yrkön mukaan yksi johtopäätös on, että vaikka Suomen talous onkin hyvin riippuvaista viennistä, riippuvuus ei ole aivan niin suuri kuin yleisesti puhutaan. Lisäksi Suomen viennin kyky kasvattaa kotimaista bkt:tä on heikompi kuin aikaisempina vuosikymmeninä.

Perinteisellä mittarilla mitattuna viennin suhde Suomen bkt:hen on noin 38 prosenttia. Kun ulkomailla tuotettujen panosten vaikutus huomioidaan, viennin täällä tehdyn arvonlisän prosenttiosuus putoaa noin 25:een.

Ei Ali-Yrkkö silti vähättele viennin merkitystä vaan korostaa sen olevan erityisen tärkeää juuri pienille kansantalouksille.

Koska bruttovientitilastot eivät anna täyttä kuvaa Suomen viennistä, OECD on aloittanut yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa vuoden mittaisen projektin arvonlisäpohjaisen vientitilastoinnin aikaansaamiseksi. Pilottihankkeella tavoitellaan täsmällisempää tietoa siitä, mikä on suomalaisen arvonlisän osuus ja mitkä ovat viennin lopullisia kohdemaita.

Tämän vuoden kestävän hankkeen on tarkoitus johtaa siihen, että Suomessa saadaan muita maita nopeammin tilastoja arvonlisäpohjaisesta kaupasta. Luvassa on toimialajaon lisäksi myös muita näkökulmia ulkomaankauppaa käyvien yritysten tarkasteluun.
– Nykyiset vientitilastot eivät ole riittävä indikaattori siihen, minkälaisia kauppapoliittisia tavoitteita meillä pitäisi olla, ulkoministeriön taloudellisista ulkosuhteista vastaava apulaisosastopäällikkö Ilkka Saarinen sanoo.

Uutta on myös se, että OECD:n tilastointi saadaan sektorikohtaiseksi.
– Se tuo esiin, kuinka merkittäväksi tuotteisiin ja teknologioihin linkittyneet palvelut ovat muodostuneet, Saarinen sanoo.

Viennin merkitys esiin

Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Kristian Taskinen korostaa, ettei arvonlisäpohjaisen viennin tilastojärjestelmän tarkoitus ole syrjäyttää perinteisiä bruttoarvoon perustuvia vientitilastoja.
– Arvonlisäpohjaista tilastointia kehitetään sen rinnalle, jotta saataisiin uutta näkökulmaa ulkomaankaupan rakenteesta. Samalla päästäisiin paremmin kiinni siihen lukuun, paljonko viennistä jää rahaa Suomeen, mikä viennin merkitys on, Taskinen selittää.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Henri Luomaranta kertoo, että tavoitteena on yhdistää vientitilastoja muihin aineistoihin.
– Sen ansiosta saadaan paremmin esille, miten laajasti globalisaatio koskettaa suomalaista elinkeinoelämää, yhteiskuntaa, yrityksiä ja ihmisiä. Tarkoituksena on linkata arvonlisäyksen tuottaminen suomalaisiin indikaattoreihin ja saada selville muun muassa se, minkälaisia yrityksiä viennin arvonlisän taustalla on ja minkälaisia työpaikkoja globalisaatio tukee, Luomaranta kertoo.

Tilastokeskuksessa uskotaan, että uuden tilastoinnin myötä saadaan relevanttia tietoa politiikkasuunnittelun tarpeisiin ja taloustutkimukseen. Ilkka Saarinen on samoilla linjoilla. Hän muistuttaa, että Suomen on arvioitu kuuluvan eniten globalisaatiosta ja sitä kautta myös globaaleista arvoketjuista hyötyneiden maiden joukkoon koko maailmassa.
– Uudistuksella saadaan dataa, joka kertoo kuinka merkittävä ulkomaankaupan vaikutus on Suomelle. Siitä on toivon mukaan iloa, kun käydään yhteiskunnallista keskustelua siitä, minkälaista kauppapolitiikkaa meidän pitää noudattaa, Saarinen sanoo. 

Kaikki vienti ei ole samanarvoista

Vientituotteet sisältävät usein myös muissa maissa tuotettuja raaka-aineita ja välituotteita. Niiden osuus vaihtelee eri tuotteiden osalta merkittävästi, siksi kaikki vienti ei ole Suomen kansantalouden kannalta samanarvoista.

Kotimaassa syntyneen arvonlisän osuus bruttoviennin arvosta:

82% Palvelut

75% Sellu ja paperi

74% Elintarvikkeet

66% Konepaja

56% Sähkö- ja elektroniikka

14% Öljytuotteet