FacebookTwitterEmail

markkinat

09.09. 2015

Arktisella tutkimusmatkalla

Herkkä arktinen alue kutsuu yrityksiä. Suuntaviivoja alueen tulevaisuudelle pohditaan ympäri pohjoista pallonpuoliskoa.
Teksti: Riitta Ekholm

Muutamassa vuodessa on tapahtunut iso asennemuutos suhtautumisessa arktisen alueen mahdollisuuksiin.

Vielä jokin aika sitten arktista aluetta pidettiin uutena Eldoradona, jonka mahdollisuudet olivat rajattomat.

– Elettiin suoranaisen hypen vallassa. Voisipa väärinkäyttää vanhaa slogania: jos se oli aikanaan Go West, muutama vuosi sitten se oli Go North, suurlähettiläs Aleksi Härkönen ulkoasiainministeriöstä sanoo.

Nyt asenne on realistinen.

Historian valossa näkee, että valmista maailmaa ei ole olemassa. Arktisen yhteistyön avulla vuonna 1952 alkaneeseen Pohjoismaiden yhteyteenkin on saatu eloa.

Ukrainan kriisin alkamisesta lähtien takavasemmalla seisoo nyt Venäjä. Sanktiot ovat jarruttaneet yhteistyötä. Venäjä odottaa vuoroansa kunnes presidentti Vladimir Putin kääntää katseensa geopoliittisesta suurvalta-ajattelusta talouteen päin. Syytä olisi, sillä huolia sillä rintamalla riittää.

– Venäjä on valtava markkina pidemmällä aikavälillä, eikä sitä kannata unohtaa, sanoo Härkönen.

Suomalaisilla päättäjillä ja yritysjohtajilla on kokemusta hiljaiselosta itänaapurin suunnalla. Kun Neuvostoliitto hajosi, kauppa tyssähti.

– Totuuden paljastuttua moni yritysjohtaja mietti, olisiko sittenkin ollut parempi käydä kauppaa myös muiden maiden kanssa. Tosin yritykset sopeutuivat muutoksiin melko nopeasti.

 

Projekteja jäissä

Neuvostoliitto panosti ennen hajoamistaan pohjoisen alueen kehittämiseen. Nyt hankkeet seisovat jäissä. Härkönen pohtii, riittääkö Venäjällä teknologista osaamista viedä loppuun vuosia sitten suunniteltuja projekteja.

– Vastaan, että ei. Millä ehdoilla Venäjä on valmis ottamaan kumppaneita toteuttamaan arktisen alueen kehittämistä? Sanktiot rasittavat vielä jonkin aikaa, Härkönen sanoo.

Esimerkkinä jäissä olevista projekteista Härkönen mainitsee isot öljyn ja kaasun etsimiseen suunnitellut hankkeet.

– Tarvittavat teknologiat ovat sanktioiden piirissä, Härkönen arvioi.

Hyvä kysymys Härkösen mukaan on se, onko ylipäänsä järkevää hyödyntää öljy- ja kaasuvarantoja, kun energiamarkkinat ovat myllerryksessä. Hinnat ovat tippuneet lattianrakoon eikä ole varmuutta, mitä markkinoilla tapahtuu.

– Öljyn ja kaasun porausta merenpohjasta arktisilla alueilla ei käynnistetä ensi kuussa, Härkönen toteaa.

Yhdysvallat ovat liuskeöljynsä turvin omavaraisia eikä Lähi-idän asema ole entisensä. Saattaa olla, että
fossiilisten polttoaineiden tuotanto vähenee hyvinkin radikaalisti.

Joko arktisten alueiden luonnonvarojen hyödyntäminen pysähtyy kokonaan ja tilanne on pysyvä, tai toinen vaihtoehto on se, että öljyntuottajamaissa jokin konflikti nostaa öljyn hintaa, mikä tekee sen hyödyntämisestä kannattavaa.

Uusiutuvien energioiden ja teknologioiden käyttö haastaa perinteiset lähteet ja menetelmät. On pakko siirtyä teknologioihin, jotka käyttävät luonnonvaroja vähemmän.

– Helpointa olisi aloittaa varannoista, joita ei ole vielä edes löydetty tai alettu hyödyntää, sanoo Härkönen.

kauppapolitiikka_3_15_arktinen3

Öljyvahingot eivät lopu

Pohjoisten alueiden luonto on hauras ja vaatii tarkkaa huolenpitoa. Lamor Oy:n ydinosaamista öljyntorjunta. Sillä on valmiudet myös arktisten alueiden öljyntorjuntaan.

– Kaikki osaaminen ja teknologia on kehitetty vastaamaan vaativia olosuhteita arktisilla alueilla, myös arktisilla alueilla, kertoo operatiivinen johtaja Rune Högström Lamorista.

Lamor on esimerkki pk-yrityksestä, joka osaa tehdä nopeitakin käänteitä toiminnassaan. Perheyhtiön juuret ulottuvat 80-luvun alkuun, jolloin telakkatoiminta oli sen päätehtävä

Varsinainen öljyntorjunta ja siihen kehitetyt laitteet valmistuivat vuonna 1988. Tästä ajasta on edetty merkittävästi, ja nyt Lamor on maailman johtava öljytorjunnan osaaja.

Myöhemmin öljyntorjuntakaluston rinnalle on otettu mukaan myös ympäristöpalveluja. Laitetoimittajasta on kehkeytynyt asiakkaiden toiveita kuunteleva palvelutoimittaja. Yhtiö valmistaa öljyntorjuntalaitteita ympäri maailmaa.

Lamor on ollut kansainvälinen toimija ja alusta alkaen. Toimipisteitä on nyt muun muassa Venäjällä, Kiinassa, Brasiliassa ja Yhdysvalloissa.

– Lamor pyrkii vastaamaan haasteisiin jatkuvasti tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostamalla, Högström sanoo.

 

Suomen arktinen toimintaohjelma

Arktisen alueen taloudelliset mahdollisuudet kasvavat. Pohjoinen suunta on suomalaisille yrityksille luonteva toimintakenttä. Suomi on muiden arktisten alueiden tavoin luonut oman strategiansa. Vaikka strategia on vuodelta 2013, suurlähettiläs Härkönen ulkoasiainministeriöstä vakuuttaa, että se on ajankohtainen.

– Se on rakennettu toimintaohjelmana ja siksi poikkeaa muiden maiden strategioista.

Härkönen painottaa, että strategialla on sekä vanhan että uuden hallituksen vankka tuki takanaan.

– Kriittistä siinä on ehkä se, että se ei ole kovin strateginen. Paperi on tehty niin, että sitä seuraamalla voi tarkistaa toteutetut ja toteuttamatta jääneet toimenpiteet, sanoo Härkönen.

Strategia ei ole asettanut kovinkaan mittavia tavoitteita, joihin Suomen pitäisi pyrkiä. Paperi on kirjoitettu väljästi ja se sisältää jopa hanketason ehdotuksia.

 

Venäläisillä vesillä

Aikajänne arktisilla alueilla lyhenee, ja ilmaston­muutoksen vaikutukset tuntuvat siellä voimakkaammin kuin muualla. Jääpeitteen ja ikiroudan sulaminen kiihdyttää maapallon lämpenemistä entisestään.

– Arktisilla alueilla on jopa rakennettu paljon taloja ja muita rakenteita ikiroudan päälle, joka nyt uhkaa sulaa, Härkönen sanoo.

Toiminta arktisilla alueilla kasvaa Härkösen mukaan joka tapauksessa. Esimerkkinä hän mainitsee kuljetusliikenteen.  Koillisväylään on ladattu rutkasti odotuksia, mutta käytännössä hanke on Härkösen mukaan jäissä.

Reitin mahdollisuuksista ovat olleet kiinnostuneita Venäjän lisäksi Kiina, Japani ja Etelä-Korea. Pääsääntöisesti reitillä on liikennöity kokeilu- ja tutkimusmielessä. Suomesta reittiä on kokeillut muun muassa Neste Oilin kaksi tankkeria.

– Koillisväylällä purjehditaan venäläisillä vesillä heidän säännöillään. Tämä on ongelma, Härkönen sanoo.

Ongelma on lisäksi Härkösen mukaan se, että jään sulaessa kulkeminen vaikeutuu ja alukset tarvitsevat apua. Haasteena on lyhyt purjehduskausi. Liikenne on vähentynyt myös poliittisen tilanteen vuoksi.

Koillisväylä loisi suomalaisille yrityksille liike­toimintamahdollisuuksia. Hype tästäkin on kadonnut ja tilalle on tullut terve järki.

 

Arktisen alueen kärkikaartia

Kun puhutaan arktisesta alueesta, ei voi olla törmäämättä suunnitteluyritykseen nimeltä Aker Arctic. Sen kulkua kannattaa seurata.

Helsingin Vuosaaren sataman kupeessa on rakennus, joka näyttää juuri siltä, minkälaiseksi kuvittelee tutkimusta ja tuotekehitystä tekevän yrityksen.  Aika harvassa on yritykset, joilla ei ole pääsisäänkäyntiä. Aker Arctic Technology Oy:n ovi löytyi, kun rakennusta kiertää riittävästi.

Aker Arctic on maailman johtava arktisten alueiden merilogistiikka sekä offshore-teollisuuden ratkaisuja ja erilaisia aluksia kehittävä suunnitteluyritys.

Kaksi vuotta sitten valtion pääomasijoitusyhtiö osti STX Finland Oy:ltä enemmistöosuuden Aker Arcticin osakekannasta. Samassa rytäkässä toimitusjohtajan kapula siirtyi pitkään yhtiötä johtaneelta Mikko Niiniltä silloiselle varatoimitusjohtaja Reko-Antti Suojaselle.

Heikosta globaalista talous- ja markkinatilanteesta huolimatta yhtiö on pystynyt Suojasen käsissä kasvattamaan liikevaihtoaan. Vuonna 2013 se oli 6,5 miljoonaa euroa ja viime vuonna lukema oli hypännyt 10,3 miljoonaan euroon.

– Tänä vuonna ylitetään viime vuoden liikevaihto, Reko-Antti Suojanen lupailee.

Aker Arcticin toimisto rakennuksen toisessa kerroksessa on kuin mikä tahansa vähän tylsännäköinen käytävä pikku koppeineen. Toimistossa nelisen kymmentä diplomi-insinööriä ja muuta teknologiaoppinutta kehittää uusia ratkaisuja maailmalle.

Erään oven takana on yrityksen ydin: jääkylmä tila, jossa on valtava vesiallas jäälohkareineen. Täällä testaan prototyypeillä uusia oivalluksia.

– Jokaisesta uudesta innovaatiosta tehdään ensin prototyyppi, kertoo Suojanen.

kauppapolitiikka_3_15_arktinen4

Maailman ensimmäinen vinojäänmurtaja

Aker Arctic Technology Oy on perustettu vuonna 2005 jatkamaan Kvaerner Masa-Yardsin Arctic Technology Centre -nimisen laitoksen tutkimus- ja kehittämistyötä.

– Päätuotteemme on jäänmurtajien ja muiden jäissäkulkevien laivojen suunnittelu. Teemme tutkimusta ja tuotekehitystä sekä kentällä että laboratorio-olosuhteissa täällä jää­mallikoelaitoksella, Suojanen sanoo.

Osaamista on niin merikuljetuksesta, laivoista kuin satamistakin. Repertuaariin kuuluu lisäksi koulutusta jäissäkulkevien alusten miehistöille.

Aker Arctic kehittää ja tutkii myös arktisten alueiden maakaasun ja mineraalien kuljetus­järjestelmiä sekä tutkimus- ja tuotantoporausjärjestelmiä. Yritys on luonut lukuisia laivakonsepteja arktiseen merenkulkuun, esimerkiksi maailman ensimmäisen vinojäänmurtajan.

– Asiakkaat ja projektit ovat isoja, me olemme pieni suunnittelutoimisto. Verkostoituminen on tässä hommassa todella tärkeää, Suojanen toteaa.

Aker Arctic on aktiivisesti mukana Team Arctic Finlandin toiminnassa. Se kokoaa
suomalaisyrityksistä kokonaiskonsepteja, joilla on yhdessä paremmat mahdollisuudet lähestyä suurempia asiakkaita maailmalla.

– Ennen kuin istumme isossa pöydässä neuvottelemassa, aikaa on kulunut jopa vuosia, Suojanen kertoo.

Tyypillisessä tapauksessa tilaaja voi olla esimerkiksi hollantilainen, valmistaja Koreasta ja suunnittelija vuosaarelainen. Aker Arctic toimii partnerina, joka yhdessä potentiaalisen asiakkaan kanssa pohtii ratkaisuja ongelmiin.

– Toimintamme on hyvin proaktiivista, toimitusjohtaja kuvailee.

Aker Arcticilla on toimintaa muun muassa Kiinassa, Kanadassa, Venäjällä, Etelä-Koreassa ja Norjassa. Lisäksi se vastikään hankkinut tytäryhtiön Kanadasta ja avannut oman edustuston Moskovassa.

– Eri mailla on hyvinkin erilaisia toimintatapoja neuvottelupöydissä, ja siinä pitää pystyä pitämään ote omissa hyppysissä.

Vaikka yhtiön liikevaihto näillä näkyminen kasvaa viime vuodesta, Suojanen ei edes esitä, että liiketoimintaympäristö olisi jotenkin helppo. Päällä on Venäjän pakotetilannetta, jonka lisäksi alhainen öljynhinta pitää investoinnit jäässä ja Yhdysvaltojen erityinen kilpailulaki laivanrakennuksessa suosii maan yrityksiä.

Kanadalla on perinteisesti ollut vahva pohjoinen politiikka ja sille oma budjetti. Maan merkitys arktisena kumppanina on kasvanut valmisteilla olevan EU–Kanada-vapaakauppasopimuksen myötä. Merenkulku, luonnonvarojen hyödyntäminen ja alkuperäiskansojen olojen parantaminen ovat sen kärkihankkeita.

Suomi ja Kanada ovat yhteistyössä Arktisen talousneuvoston kautta. Elinkeinoelämällä ei ole toistaiseksi ollut laajamittaisia bisnessuunnitelmia, sillä kauppasuhteita ovat hankaloittaneet esimerkiksi jäänmurtajille vaadittavat hyväksynnät. Kanada suojelee tällä tavoin omaa teollisuuttaan.

Aker Arctic aikoo ottaa oman osuutensa arktisen alueen markkinoista ja pysyä teknologian kehityksen kärjessä. Gaia Consulting on arvioinut, että alue tarjoaa vuoteen 2020 mennessä yhteensä noin 240 miljardin euron markkinamahdollisuudet.

kauppapolitiikka_3_15_arktinen2

Täällä Pohjantähden alla

Norjalla, Ruotsilla ja Suomella on paljon voitettavaa arktisella alueella. Maiden pääministerit ovat syystäkin olleet huolissaan tilanteesta ja asettivat viime vuonna selvitysryhmän miettimään, mitä pitäisi tehdä ja miten.

Pohjoismaat ovat uranuurtajia voimien yhdistämisestä jo 1950-luvulta ja nyt sen tiivistämiselle nykyisestä olisi oikea aika. Läheisemmän yhteistyön tarvetta lisäävät myös ilmastonmuutos.

Suomen osalta selvitystä oli vetämässä Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä. Yhteiset taloudelliset, ympäristönsuojelulliset ja yhteiskunnalliset intressit puoltavat pohjoismaista yhteistyötä.

Taloustilanteen vuoksi kasvun ajureille on enemmän kuin tilaus. Toinen syy yhdistää rivit on se, että arktista liiketoimintaa ja ympäristönsuojelua koskevat säännöt ovat vasta muodostumassa. Nyt olisi tuhannen taalan paikka päästä vaikuttamaan sääntökirjan sisältöön yhteisellä rintamalla.

Vaikka rajat eivät rajoita arktisten alueiden ihmisten elämää, niin kansallinen byrokratia sääntelyineen ja määräyksineen tekee sen monesti vaikeaksi. Tässä on sarkaa yhdessä hoidettavaksi.

 

Epäselvyyksiä aikataulusta

Norjan, Ruotsin ja Suomen arktiset alueet ovat muuhun pohjoiseen napaseutuun verrattuna pidemmälle kehittyneitä. Niillä on rahkeet ottaa ote alueesta, jossa kohtaavat valtavat taloudelliset intressit ja samaan aikaan syvä huoli ympäristöstä.

Epävarmuuksiakin löytyy, kuten epätietoisuus siitä, miten nopeasti liikenne pohjoisilla merireiteillä alkaa kasvaa. Myöskään ei tiedetä, missä aikataulussa mittavat energiahankkeet etenevät.

Kaikki kolme maata ovat julkaisseet omat arktiset strategiansa. Se ei selvitysryhmän raportin mukaan riitä, vaan pitää poimia helmet ja löytää siten niiden pohjalta uusia oivalluksia yhteistyön tiivistämiseksi.

Kasvua pohjoisesta -selvityksessä toistuvat käsitteet kestävä kasvu ja kestävät yhteisöt, joita pitää luoda pohjoiseen. Perussanoma on se, että ympäristötekijät ja alkuperäiskansojen elinolot ovat kärjessä kaikessa taloudellisessa toiminnassa arktisella alueella.

Ilman investointeja ei ole töitä eikä hyvinvoivia yhteisöjä. Perimmäisenä pelkona on arktisten asioiden kanssa työskentelevien keskuudessa se, että alueesta tulee luonnonvarojen riistoviljelyn kohde tai pelkästään luonnonsuojelualue.

Selvityksessä poimitaan neljä kasvun ajuria pitkästä listasta aloja, jotka sinänsä kaikki lisäävät kasvua arktisilla alueilla. Nämä ovat nesteytetty maakaasu ja uusiutuva energia Norjan vetämänä. Ruotsin johdolla selvitetään vihreää kaivostoimintaa ja Suomen vastuulla on kehittää matkailua.

Lisäksi kullakin maalla on syvää tietämystä ja osaamista arktisesta teknologiasta.

Alat on valittu niiden vetovoimaisuuden vuoksi. Niiden uskotaan myös vastuullisesti hoidettuna sparraavan muitakin osa-alueita.

Norjalla, Ruotsilla ja Suomella on samankaltaista osaamista muun muassa merenkulusta, jäänmurrosta ja offshore-ratkaisuista. Yhteisen päämäärän saavuttamiseksi yritysten olisi ehdottoman tärkeää unohtaa keskinäinen kilpailu ja perustaa esimerkiksi yhteisyrityksiä.

 

Kaupanesteitä purkamassa

Ajureiden vaikutus jää haaveeksi, jos erilaisten esteiden, kuten sekavan sääntelyjärjestelmän ja ammattitaitoisen työvoiman puutteen annetaan haitata toteutusta. Nämä asiat olisi syytä pitää mielessä, kun päättäjät laativat hallitusohjelmia ja määrittelevät painopistealueita.

Varsinkin rajaesteet ovat hidastaneet taloudellista kehitystä Norjan, Ruotsin ja Suomen välillä. Asia on ollut Pohjoismaiden neuvoston ja ministerineuvoston asialistalla jo pitkään, mutta tulokset ovat jääneet valjuiksi. Tällä tarkoitetaan muun muassa ammattitaitoisen työvoiman liikkumista.

Tosin viime vuonna perustettu Rajaesteneuvosto on askel oikeaan suuntaan, mutta byrokratia velloo edelleen vahvana käytännön tasolla.

Ainoa tapa päästä maaliin on aito poliittinen tahto ja sitoutuminen.

 

Lobbausta sydämellä

EU on parhaillaan tarkentamassa arktisen politiikan vastuunjakoa. Tämä niin sanotun tiedonannon on tarkoitus valmistua syksyllä. Meneillään on konsultaatiokierros, missä kuullaan ministeriöitä, elinkeinoelämää ja järjestöjä herkällä korvalla.

Samaa mieltä ollaan muun muassa siitä, että on puhuttava yhdellä äänellä kolmansiin maihin nähden. Euroopan elinkeinoelämän pitää olla yksituumainen ja kertoa EU:n hallinnolle hankkeistaan ja tarpeistaan arktisissa asioissa.

Arktinen alue voi nousta Euroopan suurimmaksi investointikohteeksi. Pelkästään Barentsin alueella arvioidaan olevan hankesuunnitelmia noin 140 miljardin euron arvosta, toteaa Suomen talouskasvun edellytyksistä arktisilla ja pohjoisilla alueilla -raportin kirjoittaja, selvitysmies Paavo Lipponen.

Uudesta 300 miljardin euron investointirahastosta osa on tarkoitettu energia- ja infrastruktuurihankkeisiin. Arktiset hankkeet voivat sisältyä tähän pottiin.

Ulkoministeriö vastaa pohjoismaisesta ulottuvuudessa Suomessa ja on ollut mukana luomassa arktista strategiaa. Suurlähettiläs Aleksi Härkönen on laatinut esikuntineen Suomen osalta ehdotuksen EU:n arktiseksi suunnitelmaksi ja listan toimenpide-ehdotuksista.

– Arktinen alue kattaa huomattavia alueita EU:n alueella. EU:n täytyy ottaa rohkea ote arktisen alueen politiikasta. Nyt on menossa isoja ja ristiriitaisia muutoksia: ilmasto lämpenee voimakkaimmin arktisilla alueilla, uusia kuljetusreittejä jollakin aikavälillä saattaa avautua, Härkönen sanoo.

Arktisen politiikan täytyy olla kärkipäässä EU:n ulkoisten asioiden hoitamisessa. Suomi tarttuu kahden vuoden kuluttua vetovastuuseen Arktisessa neuvostossa ja haluaa Härkösen mukaan ajaa toimintatapojen yhtenäistämistä hyvin vahvasti.

kauppapolitiikka_3_15_arktinen5

Välttämätön yhteistyö

Suomi osallistuu monenkeskiseen arktiseen yhteistyöhön sekä globaalisti että aluetasolla.

  • Tärkein niistä on Arktinen neuvosto, AN. Se työhön alkuperäis­kansat osallistuvat tasa-arvoisesti. Suomi siirtyy Yhdysvaltojen jälkeen puheenjohtajamaaksi vuosiksi 2017–2019.
  • Arctic Economic Council, AEC perustettiin viime vuonna. Se on itsenäinen toimielin ja toimii kahdeksan arktisen maan ja kuuden alkuperäiskansan talousneuvostona. AEC:n tehtävänä on muun muassa edistää kestävää taloudellista kasvua ja ympäristönsuojelua sekä purkaa kaupan esteitä.
  • Nordic Arctic Business Council, NABC kokoaa Norjan, Ruotsin, Tanskan, Islannin ja Suomen elinkeinoelämän keskusliitot. NABC kantaa huolta yritysten toimintaedellytyksistä arktisella alueella.
  • Team Arctic puolestaan kokoaa yhteen merkittäviä suomalaisia yrityksiä. Yhdessä ne kehittävät liiketoimintakonsepteja arktisella alueella. Arktisen alueen markkinoiden kokonaisarvon nykyhetkestä vuoteen 2020 arvioidaan olevan noin 240 miljardia euroa.
  • Kahdenvälisillä kumppanuuksilla voidaan täydentää kansainvälistä arktista yhteistyötä.
  • Team Finland tarjoaa tietoa, työkaluja ja verkostoja suomalaisten yritysten kansainvälisen menestymisen tueksi. Verkosto kokoaa yhteen kaikki yrityksille suunnatut valtiorahoitteiset kansainvälistymispalvelut rahoituksesta neuvontaan
  • Barentsin euroarktinen hallitusten välinen neuvosto, Barents Euro-Arctic Council, BEAC edistää vakautta ja kestävää kehitystä alueella.
  • Lisäksi on YK:n alaisia järjestöjä, kuten Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO ja alkuperäiskansojen oikeuksia ajava ILO.
  • Pohjoinen ulottuvuus, Northern Dimension, ND on hallitusten välinen yhteistyöhanke. Se on laajentanut toimintaansa myös yliopistojen, tutkimuslaitosten sekä elinkeinoelämän välille.
  • Pohjoisen ulottuvuuden elinkeinoelämän neuvosto, Northern Dimension Business Council, NDBC, joka tekee töitä parantaakseen yritysten kilpailukykyä.

Lähde: Pohjoinen tahtotila, Paavo Lipponen,
Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Ilmastonmuutos alueen uhkana

Arktinen alue on maapallon puhtaimpia ja luonnontilaltaan parhaiten säilyneitä alueita, mutta nyt sen yllä leijuvat pahat uhkakuvat. Haasteena ovat etunenässä ilmastonmuutos jvielä arvaamattomat vaikutukset.

Jääpeitteen ja ikiroudan sulaminen lisää myös merikuljetusten riskejä ja lataa paineita alkuperäiskansojen elinkeinoille ja elämäntavalle. Tämän vuoksi kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä.

Suomi on Kanadan, Yhdysvaltojen, Venäjän, Ruotsin ja Norjan ja Grönlannin lisäksi yksi Arktisen neuvoston jäsen­valtiosta. Määritelmiä arktiselle alueelle on käyttötarkoituksen mukaan useita. Eräs on Suomen arktisessa strategiassa käytetty: alueen eteläraja on Suomen kohdalla pohjoisella napapiirillä, jolloin Lappi ja kolmasosa maamme pinta-alasta kuuluu kansainvälisen yhteistyön piiriin.

Alueella asuu yhteensä noin neljä miljoonaa ihmistä ja lukuisia eläinlajeja, jota ei muualla tavata.

Lähde: Suomen arktinen strategia, 2013

Tasaveroiset alkuperäiskansat

Alkuperäiskansat ovat yksi Suomen kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan painopisteistä. Alkuperäiskasojen edustajat osallistuvat pysyvinä jäseninä Arktisen neuvoston työhön.

Saamelaiset ovat Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän alueella asuva alkuperäiskansa. Heitä on yhteensä noin 82 000–97 000. Suomessa saamelaisia asuu noin 10 000, joista vajaa puolet asuun saamelaisten koti­seutualueella.

Alkuperäiskansojen oikeudet tulevat Suomen arktisessa strategiassa esille lukuisissa yhteyksissä. Heidän kulttuuriset ja taloudelliset oikeutensa sekä itsemääräämisoikeutensa tunnustetaan niin kussakin valtiossa kuin kansainvälisissä yhteisöissä.

Liiketoiminnan kehittäminen ja alkuperäiskansan elinolosuhteiden kunnioittaminen eivät ole ristiriidassa keskenään. Suomi on linjauk­sen mukaan aktiivinen arktinen toimija, joka osaa kestävällä tavalla sovittaa nämä kaksi asiaa keskenään.