Mitä standardisointi- ja sertifiointityöryhmässä tehdään?
Meillä on kokouksia ja seminaareja, mutta teemme myös hyvinkin teknistä työtä sen eteen, että Venäjä yhdenmukaistaisi normejaan ja standardejaan läntisten kanssa. Samaa tekee heidän kanssaan myös Euroopan komissio.
Olen huomannut, että venäläisistä on mukavaa puhua tutun naapurin kanssa, jonka kanssa heillä on paljon yhteistyötä. Meiltä he voivat kysyä, miten olemme panneet täytäntöön EU-määräyksiä ja miten asiat käytännössä toimivat. Työryhmässä saa maanläheisempää tietoa kuin Brysselissä.
Kun Neuvostoliitto romahti, ajateltiin, ettei tällaista elintä enää tarvittaisikaan. Kun Suomi liittyi EU:hun, olisi voinut ajatella, että kahdenvälistä työtä tarvittaisiin vielä vähemmän; suuri osa näistä tehtävistä kuuluu periaatteessa Euroopan komission toimialaan.
Talouskomissio ja sen työryhmät ovat kuitenkin osoittaneet elinvoimaisuutensa ja tarpeellisuutensa. Esimerkiksi Suomella on Venäjän kanssa valtava rajaliikenne, minkä vuoksi meillä on EU-maista ehkä eniten ongelmia rajamääräysten ja teknisten standardien suhteen. On molemminpuolinen intressi, että niitä käsitellään täällä.
Venäläisillä tuotteilla on siis samanlaisia ongelmia tulla EU:n markkinoille kuin eurooppalaisilla päästä Venäjän markkinoille?
”Samanlaisia” on ehkä hiukan vahva sana. Venäläinen byrokratia on kunnioitettavan laajaa ja monimutkaista. On jonkin verran haastavampaa mennä täältäpäin Venäjälle – myös sen takia, että Venäjällä on monia, suhteellisen suvereenisti toimivia viranomaisia. Jos ministeriö päättää jotain Moskovassa, ei välttämättä ole selvää, että tulli rajalla on samaa mieltä siitä, mikä tämän päätöksen sisältö on.
Keitä työryhmän kokouksissa on läsnä?
UM:stä mukana on ennen kaikkea kauppapoliittisen osaston markkinoillepääsyasioiden yksikön asiantuntijoita. Keskeisin vastuuministeriö sisällön kannalta on TEM. Mukana on myös tulli, turvallisuus- ja kemikaalivirasto, toimialaliittoja kuten Kemianliitto ja EK sekä yrityksiä – sen mukaan, mitä agendalla on.
Venäjän puolelta delegaatio on viranomaisvoittoinen, ministeriöiden ja standardisointilaitosten edustajia. Heille on vielä aika vierasta, että yritykset ovat mukana. Mutta Venäjän valtuuskunta on tottunut tähän ja yhteistyö on sujunut hyvin.
Millaisia konkreettisia asioita työryhmässä käsitellään?
Suomi on kiinnostunut kehittämään muun muassa rakennus- ja energiatehokkuusalan yhteistyötä Venäjän kanssa. Venäläisillä on monenlaisia teknisiä säännöksiä, jotka lisäävät kustannuksia.
Kemian sektorilla on viime vuosina ollut pinnalla kemikaalien rekisteröintiasetus REACH, se on aiheuttanut venäläisille suurta päänvaivaa. Sitten on laaja skaala vientiin liittyviä asioita, muun muassa ICT-alalta.
Uutena ja vaikeuttavana asiana on kuvaan tullut Venäjän, Kazakstanin ja Valko-Venäjän tulliliitto, jossa kokemuksia hankitaan kokeilun ja yllätysten kautta. Kun tulliliitto saadaan kunnolla toimimaan, se tuo helpotuksia kolmansienkin maiden paperisotaan.
Asiantuntijana ulkoasiainneuvos apulaisosastopäällikkö Pekka Säilä
Ulkoasiainneuvos Pekka Säilä toimii ulkoministeriössä kauppapoliittisen osaston apulaisosastopäällikkönä. Aiemmin Säilä on toiminut mm. suomalaisena jäsenenä (”ETA-komissaarina”) EFTAn valvontaviranomaisen johtokollegiossa Brysselissä 1993–1995, pääkonsulina Hampurissa 1996–2001 ja suurlähettiläänä Alankomaissa 2001–2005.