Yatto eli vihdoin! Sekä Brysselissä että Tokiossa huokaistiin helpotuksesta, kun EU:n ja Japanin välinen vapaakauppasopimus astui voimaan helmikuun alussa. Euroopan unionille sopimus on taloudellisesti merkittävin sen tähän asti neuvottelemista kauppasopimuksista ja iso harppaus eteenpäin eurooppalaisten yritysten jalansijan parantamisessa Aasian kilpailluilla markkinoilla. Japanissa sopimus on tärkeä erävoitto ennen kaikkea pääministeri Abelle, jonka talouden elvytysohjelma ”Abenomicsin” yhtenä...

Yatto eli vihdoin! Sekä Brysselissä että Tokiossa huokaistiin helpotuksesta, kun EU:n ja Japanin välinen vapaakauppasopimus astui voimaan helmikuun alussa. Euroopan unionille sopimus on taloudellisesti merkittävin sen tähän asti neuvottelemista kauppasopimuksista ja iso harppaus eteenpäin eurooppalaisten yritysten jalansijan parantamisessa Aasian kilpailluilla markkinoilla.

Japanissa sopimus on tärkeä erävoitto ennen kaikkea pääministeri Abelle, jonka talouden elvytysohjelma ”Abenomicsin” yhtenä tavoitteena on ollut Japanin talouden rakenneuudistusten vauhdittaminen uusien vapaakauppasopimuksien avulla. Maailmanpolitiikan myllerryksessä sopimus lähettää lisäksi vahvan signaalin, että kaksi maailman suurimmista talouksista haluaa puolustaa avointa, sääntöihin perustuvaa kansainvälistä kauppaa. Syytä juhlaan siis riittää.

Kauppasopimuksien elinkaaressa voimaantulo on tärkeä merkkipaalu. Työ ei kuitenkaan lopu tähän. Oleellisinta on, että sopimusteksti realisoituu uusiksi kasvumahdollisuuksiksi ja helpotuksiksi yritysten arkeen. Ja näitähän EU:n ja Japanin välinen vapaakauppasopimus todella tarjoaa.

Panostuksen paikka

Japani kiinnostaa suomalaisia yrityksiä mutta liiketoimintaympäristö koetaan usein haastavaksi, kertoo Suomen Japanin-suurlähettiläs Pekka Orpana.
– Japaniin kannattaa kuitenkin satsata. Meihin suomalaisiin suhtaudutaan Japanissa hyvin myönteisesti mikä edesauttaa luottamuksellisen suhteen rakentamista. Kun sen saavuttaa, japanilaiset ovat luotettavia ja pitkäjänteisiä kumppaneita, Orpana toteaa.
– Vientimahdollisuudet ovat nyt todella hyvät. Japanin talous on viime vuosina kehittynyt suotuisasti, mikä on entisestään parantanut laatutietoisten japanilaisten ostovoimaa.  Vapaakauppasopimus helpottaa monella tapaa suomalaisten yritysten pääsyä Japanin markkinoille, hän jatkaa.

Sopimuksen myötä tullit poistuivat tai laskivat heti helmikuun ensimmäisenä päivänä useissa Suomen viennille tärkeissä tuotteissa, esimerkiksi muovi- ja kemianteollisuuden aloilla. Myös useita EU-yritysten Japanin markkinoilla kohtaamia kaupan esteitä on raivattu. Lisäksi sopimus tuo läpinäkyvyyttä ja helpotuksia Japanin sääntely-ympäristöön.

Uusia businessmahdollisuuksia avautuu myös Japanin ydinkaupunkien julkisissa hankinnoissa.
– Vapaakauppasopimuksella vauhditetaan osaltaan työtä, jota Suomena teemme laajalla Team Finland -rintamalla yrityksiemme kansainvälistymisen tukemiseksi, suurlähettiläs Orpana korostaa.

Kauppasopimuksien elinkaaressa voimaantulo on tärkeä merkkipaalu.

Tullivapaata ja sujuvampaa vientiä

Suomen vienti Japaniin on viime vuosina ollut kasvussa. Yrityksille kansainvälistymispalveluita tarjoavan Business Finlandin käynnissä olevista 15 ohjelmasta jopa yhdessätoista Japani on yksi kohdemarkkinoista. Business Finlandin Japanin maa­johtaja Pekka Laitinen kertoo markkinoiden mahdollisuuksia riittävän kirjaimellisesti maan ja taivaan väliltä, aina marjoista avaruusalaan.
– Suomalaiset tuotteet todella kiinnostavat japanilaisia. Sopimuksen myötä suomalaistuotteiden kilpailukyky paranee entisestään, joten kannustaisinkin yhä uusia yrityksiä tutustumaan Japanin tarjoamiin mahdollisuuksiin, Laitinen sanoo.

Vapaakauppasopimus tuo helpotuksia yritysten arkeen miltei alasta riippumatta. Konkreettisia säästöjä yrityksille koituu esimerkiksi maatalous- ja elintarvikesektorilla, jossa korkeat tullit ovat rajoittaneet ulkomaisten yritysten markkinoille pääsyä. Siirtymäaikojen jälkeen noin 87 prosenttia EU:n maatalous- ja elintarviketuotteiden viennistä Japaniin on täysin tullivapaata. Sopimus yksinkertaistaa ja sujuvoittaa myös elintarvikkeiden hyväksyntä- ja tuontimenettelyjä.
– Suomalaisilla elintarvikkeilla on Japanissa erittäin hyvä maine. Suomesta viedään Japaniin jo esimerkiksi sianlihaa, suklaata, juustoa, maitovalmisteita, marjatuotteita sekä alkoholijuomia, kertoo Food From Finland -ohjelman johtaja Esa Wrang.
– Kasvupotentiaali on kuitenkin edelleen merkittävä, erityisesti korkealle jalostettujen tuotteiden osalta, sillä Japanissa ostovoimaisia kuluttajia riittää. Elintarvikesektorilla kauppasopimus tuo helpotuksia erityisesti alan pk-yrittäjille, joihin tullit ja erilaiset kaupanesteet osuvat usein suhteellisesti eniten, Wrang jatkaa.

Sopimuksesta selkokielellä

Lompakoissa tuntuvaa hyötyä sopimuksesta on myös aloilla, joissa Japanin tekniset tuotevaatimukset ja sertifiointiprosessit ovat perinteisesti aiheuttaneet yrityksille päänvaivaa. Esteitä on siivottu muun muassa terveysalalla, jossa nopeasti vanheneva, mutta terveystietoinen Japani tarjoaa yrityksille lukuisia liiketoimintamahdollisuuksia.
Japani hyväksyi jo neuvotteluprosessien aikana terveysteknologiatuotteiden keskeisen kansainvälisen laatujärjestelmiä koskevan standardin, minkä ansiosta yritysten sertifiointikustannukset Japaniin vietäessä ovat laskeneet. Japani on myös poistanut lääkkeiden ja terveysteknologian vientiä hankaloittaneen monimutkaisen ja päällekkäisen ilmoitusjärjestelmän.

Yksittäiselle yritykselle yli 1600-sivuisen sopimuksen yksityiskohtainen tarkastelu ei useinkaan ole mahdollista. Ulkoministeriön markkinoillepääsy-yksikön päällikkö Marjut Akola kehottaakin yrityksiä tutustumaan sekä ulkoministeriön että yhteistyötahojen verkkosivujen materiaaleihin.
– Kauppasopimuksia neuvotellaan yrityksiä varten, joten pyrimme tarjoamaan yrityksille mahdollisimman ajankohtaista tietoa siitä, miten sopimukset vaikuttavat juuri sinun yrityksesi arkeen, Akola kertoo.
– Aina saa toki myös soittaa ja kysyä, hän lisää.
Apu voi tulla tarpeen myös, kun kaikki ei suju odotusten mukaisesti. Vapaakauppasopimukset edellyttävät talouksilta aina tiettyä sopeutumista, mikä voi toisinaan ilmetä yllättävinä uusina esteinä tai haluttomuutena toimeenpanna sovittuja uudistuksia. Kiperien tilanteiden ratkominen onkin keskeinen osa sekä ministeriön että edustustojen kauppapoliittista arkea.
– Sopimus ei muuta todellisuutta yhdessä yössä, mutta se tuo EU:lle uutta vipuvartta puuttua ongelmatilanteisiin, suurlähettiläs Pekka Orpana toteaa.
Vaikuttaminen on kuitenkin mahdollista vain, mikäli yritysten kohtaamat ongelmat tulevat tietoon.
– Olemme täällä yrityksiä varten, joten kynnys yhteydenottoihin kannattaa pitää mahdollisimman alhaisena, Orpana rohkaisee

OVI AUKI JAPANIIN

EU:n ja Japanin välinen vapaakauppasopimus astuu voimaan 1.2.2019 – Mikä muuttuu?

TULLIT POISTUVAT

Tullit poistuvat 91% EU:n viennistä Japaniin ja 96% Japanin tuonnista EU:iin heti 1.2.2019

VIETÄESSÄ JAPANIIN Ennen 1.2.2019
Kemianteollisuuden tuotteet 3 – 6 % à 0%
Vaatteet 5–11 % à 0%

TUOTAESSA JAPANISTA Ennen 1.2.2019
Kemianteollisuuden tuotteet <6,5% à 0%
Perämoottorit 4,2%-6,4% à 0%

Sopimuksen voimaantulon jälkeen tullit laskevat vähitellen myös muilta tuotteilta siten, että siirtymäaikojen (<15v.) jälkeen 97% EU:n viennistä Japaniin ja 99% Japanin tuonnista EU:iin on tullivapaata

VIETÄESSÄ JAPANIIN Ennen Siirtymäaikojen jälkeen
Puu ja puurakennustuotteet 2-5% à 0% (7 vuotta)
Naudanliha 38,5% à 9% (15 vuotta)
Kovat juustot 29,8 % à 0% (15 vuotta

TUOTAESSA JAPANISTA Ennen Siirtymäaikojen jälkeen
Henkilöautot 10% à 0% (7 vuotta)
Moottoripyörät 6% à 0% (3–5 vuotta)
Televisiot 14% à 0% (5 vuotta)

Maria Kauko

iStock

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Pekka Numminen</span></span>25.03.2024

Luetuimmat