FacebookTwitterEmail

markkinat

27.05. 2013

PÄÄKIRJOITUS

Yksinkertaiseen kysymykseen tavattiin takavuosikymmeninä saada näillä kulmilla yksinkertainen vastaus.
Teksti: Anna-Kaisa Heikkinen, päätoimittaja

Lottovoitto-Suomessa koko kansa kävi samaan aikaan saunassa, katsoi sen päälle sen yhden kanavan lauantaitanssit ja kaivoi sitten onnenkupongit ja paikallispankin logolla varustetut mustekynät jännittyneinä esiin.
Kaukana oli muu maailma. Jos tuota muuta maailmaa, saati sitten sen kanssa käytävää kauppaa, oli tarvetta ajatella, oli varsin helppoa selittää, mitä Suomi vei ja minne, ja miltä kauppataseemme näytti.

Oi niitä aikoja.

Nyt talousuutiset seuraavat meitä kaikkialle, halusimme tai emme. Ja mikä hankalinta, taloudesta on tullut yhä monimutkaisempaa – yhteen kysymykseen voi olla monta oikeaa vastausta.

Paljonko Suomi tänään vie ja paljonko se tuo? Miten meillä oikeastaan menee? Tilastot voivat kertoa paljon, mutteivät kaikkea. Tarkan tilastoinnin ulottumattomissa on muun muassa kansainvälisen kaupan suuri ja alati kasvava elementti – palvelukauppa. Palveluiden kaupan osuuden koko maailmankaupasta arvellaan olevan tällä hetkellä noin 20 prosenttia – tai sitten jopa 50 prosenttia. Melkoinen haarukka. Hankalaa?

Avaamme palvelukaupan merkitystä ja kehitystrendejä tämän lehden parissakin jutussa. Kerromme muun muassa hiljakkoin käynnistyneistä plurilateraalisista eli useanvälisistä neuvotteluista palveluiden vapaakauppasopimuksen aikaansaamiseksi ja toteamme, että – niin, kyllä palvelutaloudessa paitoja pesemälläkin elää.

Ja sitten ne kauppakumppanit. Pitäisikö juuri nyt katsoa kiivaasti kasvaneeseen Kiinaan vai maailman edelleen suurimpaan talousmahtiin Yhdysvaltoihin, jonka kanssa EU on aloittamassa vapaakauppaneuvottelut? Entä Intia, entä koko Afrikan mantere? Ja Venäjä on aina tärkeä, eikö niin? Yksi oikeista vastauksista lienee se, että nyt pitää osata katsoa kaikkialle. Hankalaa?

Ensiapua ahdistukseen voi tuoda tieto siitä, että vetävimmät markkinamme ovat aivan lähellä: Suomen suurimmat kauppakumppanit ovat edelleen Itämeren ympäristössä. Vahvoina tilastokärkinä olevien Venäjän, Saksan ja Ruotsin rinnalla on tosin syytä vihdoin sisäistää myös aivan rajojemme takana tapahtuvien Pohjois-Norjan miljardi-investointien suuri potentiaali suomalaisyrityksille. Lähimarkkinoiden toisella reunalla puolestaan sijaitsee Euroopan kuudenneksi suurin talous, nälkäisesti kasvava Puola. Kerromme lehtemme sivuilla Saksan, Pohjois-Norjan ja Puolan tuoreet kuulumiset.

Mutta maailma ei siis lopu Itämerelle. Kollegamme maailmalla muistuttavat, että vain alle kolmen tunnin lentomatkan päässä sijaitsee taloudellisessa nousukiidossa oleva Turkki, ja maailman toisella laidalla puolestaan Chile, jonka kanssa Suomen kaupallis–taloudelliset suhteet ovat viime vuosina merkittävästi tiivistyneet. Koko kansa ei katso enää yhtä mustavalkoista TV-kanavaa. Yksinkertaisiinkaan kysymyksiin ei ole vain yhtä oikeaa vastausta. Onneksi.