FacebookTwitterEmail

markkinat

27.09. 2012

Suurvallasta toiseen

Yhdysvalloissa kaikki ei ole politiikkaa vaalivuonnakaan. Sannamaaria Vanamo pohtii Washingtonista käsin maailman menoa eri suurvalloissa.
Teksti: Sannamaaria Vanamo, Lähetystöneuvos, Suomen suurlähetystö, Washington

maanantai

Palaan kesälomalta ja tunnen olevani etu­oikeutettu saatuani ladata akkuja kuukauden. Täkäläiset kollegat pitävät kesälomaa viikon, hyvässä lykyssä kaksi.

Käyn läpi postini ja syvennyn paikalliseen keskusteluun. Pääasia ei ole muuttunut sitten viime syksyn, jolloin täällä aloitin: marraskuussa lähestyvät vaalit. Presidentinvaalien ohella on tärkeää seurata kongressissa vaihtuvaa väkeä, sillä samaan aikaan pidetään edustajainhuoneen ja senaatin vaalit.

Kongressin valtasuhteet vaikuttavat olennaisesti siihen, miten asiat etenevät – tai eivät etene. Yhdysvaltojen presidentin valta on paljon rajatumpi kuin Euroopasta katsottuna näyttää. Useimmissa hankkeissa presidentti tarvitsee taakseen kongressin tuen. Yhteisymmärryksen hakeminen presidentti Obaman hallinnon, republikaanienemmistöisen edustajainhuoneen ja demokraattienemmistöisen senaatin välillä on ollut haastavaa. Aikajänne tuntuu olevan lyhyt ja vaalien rytmittämä.

En voi olla ajattelematta, että yritykset tarvitsisivat pitkäjänteisempää politiikkaa kaupan ja investointien tueksi. Samalla huomaan, että ”checks and balances” -järjestelmällä on hyvätkin puolensa, tai ainakin toiminnassa on oma dynamiikkansa.

tiistai

Valmistelen syksyn eduskuntavierailuja; odotamme myös elinkeinoministeri Häkämiestä kylään.

Kirjoitamme kollegoiden kanssa vaali­katsauksen. Republikaanien presidenttiehdokas Mitt Romney on valinnut aisaparikseen varapresidenttiehdokkaaksi nelikymppisen talousekspertin Paul Ryanin. Päätös sähköistää kisaa, mutta vaaleihin on vielä aikaa.

Talous ja työllisyys ovat ratkaisevia. Tämän vuoksi Eurooppaa ja euroaluetta katsotaan erityisen tarkkaan ja huolestuneena. Suomi kiinnostaa. Yhdysvaltojen omassakin talou­dessa riittää tekemistä: keskuspankki ja kongressin budjettitoimisto antoivat juuri vakavan varoituksen julkisen talouden kestävyydestä.

Siinä, missä Euroopassa painotetaan valvonnan ja yhteisten pelisääntöjen merkitystä, halutaan täällä minimoida valtion ja viranomaisten rooli taloudessa ja yhteiskunnassa, etenkin konservatiivien piirissä. Kyse on myös arvoista ja ennen muuta vapaudesta. Tämä tulee ilmi esimerkiksi terveydenhuoltokysymyksissä, joilla on keskeinen osa vaaleissa.

Kauppapolitiikassa sekä Obama että Romney ovat kaupan vapauttamisen kannalla, tietyin sävyeroin. Samaan aikaan molempien puheissa korostuu tuotanto ja työpaikkojen luominen Yhdysvalloissa, vastapainona etenkin Kiinalle.

keskiviikko

Tämä on kolmas postini Moskovan ja Brysselin jälkeen. En malta olla tekemättä vertailevaa havainnointia. Ensiksikin olen suurvallassa, joka edelleen on johtava, globaalitasolla toimiva suurvalta ja jolla on keinoja toteuttaa politiikkaansa käytännössä. Toiseksi ymmärrän entistä paremmin, että Suomelle Venäjä on aina suurvalta – rajanaapuruutemme tuoma kanssakäyminen on omaa luokkaansa eikä vähiten kaupan johdosta.

Taloussuhteemme ja kontaktipintamme Yhdysvaltojen kanssa ovat Venäjään verrattuina kapeita. Yhdysvallat on silti kuudenneksi suurin kauppakumppanimme reilun viiden miljardin euron kauppavaihdolla (Venäjä 16 mrd., Kiina 7 mrd. – vrt. Ruotsi, jonka kauppa­vaihto Yhdysvaltojen kanssa ylsi viime vuonna 13 miljardiin viennin ollessa Suomeen verrattuna kolminkertainen). Välillisesti Yhdysvaltojen merkitys korostuu globaali­talouden ja -arvoketjujen, EU:n ja transatlanttisen yhteistyön kautta.

Yhdysvaltojen toimintaympäristöä ei voi verrata Venäjään. Sen sijaan Washington muistuttaa Brysseliä instituutioiden välisine kiistoineen ja lobbareineen.

Suurin ero liittyy valtion ja viranomaisten rooliin: Venäjällä meitä tarvitaan monessa, täällä toiminta on toisenlaista ja sitä on mietittävä tarkkaan yhdessä suomalaisyritysten tai heidän paikallisten edustajiensa kanssa.

Päivän päätteeksi käyn ostamassa kahvipaketin. Tuotteen ostamista markkinoidaan ”isänmaallisena” tekona: samalla tulen tukeneeksi työpaikkojen luomista. Täällä on helppo muuttua hyväntekijäksi, sillä lahjoituksia kysellään kaupan kassoilla, radiossa, kirkoissa, kouluissa, you name it. Merkittävä osa yhteiskunnan ja järjestöjen toiminnasta perustuu avustuksiin ja vapaaehtoistyöhön. Se tuo mukanaan yhteisöllisyyttä – ja paikkaa samalla toimintaa, mikä meillä kuuluisi valtiolle tai kunnille. Verovaikutuksiakin on, sillä osa lahjoituksista on verovähennyskelpoisia.

torstai

Työnkuvaani kuuluu Yhdysvaltojen ja Venäjän suhteiden seuraaminen. Aamupäivän aikana luen, soitan pari puhelua ja tapaan yhden kollegan.

Venäjä liittyi juuri WTO:n jäseneksi ja Yhdysvallat tuki prosessia voimakkaasti. Amerikkalaiset yritykset eivät kuitenkaan pääse vielä hyötymään Venäjän jäsenyyden eduista. Kuinka tässä näin kävi? Kongressi näytti voimansa ja eriävät mielipiteensä, eikä myöntänyt Venäjälle pysyviä normaaleja kauppasuhteita ennen kesätaukoa. Taustalla vaikuttivat Venäjän demokratia- ja ihmisoikeuskehitys, ulkopolitiikkaan liittyvät tekijät sekä Yhdysvaltojen oma sisäpolitiikka. Uusi tähtäin on syyskuussa, mutta äänestys voi venyä yli vaalien.

Istumme iltapäivällä alas puolustusasia­miehemme kanssa. Tavoitteenamme on tiivistää arktista yhteistyötä (kauppaa ja tutkimusta) jo järjestämämme arktista merenkulkua käsitelleen seminaarin lisäksi.

perjantai

Kokoonnumme suurlähettiläs Ritva Koukku-Ronden johdolla ”House of Finland” -kokoukseen. Mukana ovat kaikki lähetystörakennuksessa työskentelevät eli ulkoasiainhallinnon, puolustushallinnon, Finpron, FinNoden, Tekesin ja VTT:n kollegat.

Yhtenä teemana on, kuinka voimme Team Finlandina edistää suomalaisten menestymistä globaaleilla markkinoilla sekä houkutella investointeja Suomeen. Tahtotila on yhteinen, mutta käytäntöjä on hiottava.

Suomi on aivan liian pieni toimimaan sirpaloituneesti etenkään näillä markkinoilla, eikä meillä ole siihen varaakaan. Panokset pitää kohdentaa entistä suunnitellummin. ICT-sektorin ohella kysyntää on muun muassa cleantechille vesiosaaminen mukaan lukien. Mallia voisimme ottaa Hollannista ja Ruotsista, jotka jo toimivat ympäri maata organisaatiorajoja rikkoen.