Viimeisen viidentoista vuoden aikana Brasilia on muuttunut merkittäväksi kulutusyhteiskunnaksi. Vuonna 2010 tehdyn väestölaskennan mukaan väkiluku on noin 190,7 miljoonaa, josta yli 60 prosenttia lasketaan kuuluvan keski- tai yläluokkaan. Se on tärkeä syy yrityksille ympäri maailmaa kohdistaa katseensa Brasiliaan. Brasiliassa on seurattu hieman huolestuneina globaalia taloustilannetta. Maan talousuutisissa on vihjattu omankin talouskasvun hiipumisesta. Keskuspankki on leikannut...

Viimeisen viidentoista vuoden aikana Brasilia on muuttunut merkittäväksi kulutusyhteiskunnaksi. Vuonna 2010 tehdyn väestölaskennan mukaan väkiluku on noin 190,7 miljoonaa, josta yli 60 prosenttia lasketaan kuuluvan keski- tai yläluokkaan. Se on tärkeä syy yrityksille ympäri maailmaa kohdistaa katseensa Brasiliaan.

Brasiliassa on seurattu hieman huolestuneina globaalia taloustilannetta. Maan talousuutisissa on vihjattu omankin talouskasvun hiipumisesta. Keskuspankki on leikannut kasvuennustettaan 3,16 prosenttiin, mutta ensi vuonna talouskasvun odotetaan virkistyvän 3,5 prosentin tasolle.

Tuleva öljymahti

Brasilian pré-sal-öljylöydökset alkoivat vuonna 2007, ja tällä hetkellä valtion enemmistöomistuksessa oleva Petrobras-öljy-yhtiö tuottaa 100 000 barrelia öljyä päivässä. Vuonna 2020 Petrobrasin arvioidaan tuottavan jopa seitsemän miljoonaa barrelia öljyä ja kaasua päivässä, ja Brasiliasta ennustetaan tulevan maailman kolmanneksi suurin öljyntuottaja.

Merenalaisten öljylähteiden hyödyntämiseen Brasilia tarvitsee ulkomaisia ratkaisuja ja tuotteita. Suomalaisilla yrityksillä on hyviä mahdollisuuksia esimerkiksi alusten ja voimalaitteiden toimittamisessa.

Suomi on onnistunut työntämään jalkaa ovenväliin. Ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrysen loppuvuodesta 2009 tekemän Brasilian vierailun seurauksena Petrobras vieraili Suomessa vuonna 2010. Brasilialainen laivanrakennusalan Sinaval-yritysjärjestö vieraili tämän vuoden elokuussa Suomessa. Kaikki vierailut ovat onnistuneet ja vahvistaneet yritysten ja tiedealan yhteistyötä.

Tiede- ja teknologiayhteistyö tukee vientiä

Brasilian perinteiset vahvat alat tieteessä ja tutkimuksessa ovat syvänmeren öljynporaus, trooppinen maataloustuotanto sekä lentokone- ja etanoliteollisuus. Kilpailukyvyn turvaaminen edellyttää lisäinvestointeja erityisesti innovaatioihin.

Uudessa tutkimusvaihto-ohjelmassa tuetaan ulkomaille lähteviä perus- ja jatko-opiskelijoita tai tutkijoita. Perustutkinto-opiskelijoiden ohjelmaan on mahdollista sisällyttää harjoittelujakso laboratoriossa tai teollisuuden palveluksessa. Tässä voisi olla mielenkiintoisia mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille.

Lukuisilla Suomen yliopistoilla on yhteistyötä brasilialaisten instituuttien kanssa. VTT ja Kemira avasivat tänä vuonna São Paulon lähelle tutkimuskeskuksen, joka keskittyy erityisesti vesikemiaan ja biomassan hyödyntämiseen. Lisäksi VTT:llä on tutkimusyhteistyötä EU-Brasilia tiede- ja teknologiayhteistyön puitteissa.

Protektionismi nostaa päätään

Brasilian huonoja puolia maahan tulevien ulkomaisten yritysten kannalta on heikko infrastruktuuri sekä monimutkainen ja työntekijöitä pitkälle suojeleva työlainsäädäntö. Lisäksi osaavan työvoiman saatavuus on muodostunut ongelmaksi. Brasilian verotusjärjestelmä on kenties maailman monimutkaisin, ja siinä yksinkertaistaen liittovaltio-, osavaltio- ja kunnallishallinnoilla on oikeus veronkantoon.

Brasilia kuuluu Mercosuriin ja on WTO:n jäsen. Vaikuttaa, että viime aikoina protektionismi on nostanut päätään. Brasiliassa on otettu kuitenkin käyttöön erilaisia kansainvälistä kauppaa hankaloittavia toimenpiteitä, joilla pyritään kehittämään oman teollisuuden kilpailuasemia. Kiinan kasvava taloudellinen vaikutus on varmasti tärkeä syy kasvavalle protektionismille. Kiina ohitti Yhdysvallat Brasilian suurimpana kauppakumppanina vuonna 2010.

Kotimaista tuotantoa suosivan politiikan takia etabloituminen – paikallisen tuotannon ja joskus jopa tutkimustoiminnan aloittaminen – on monesti edellytys menestymiselle Brasilian markkinoilla.

Mitä Suomi tekee?

Vuonna 2012 Suomen pääministeri ja ulkomaankauppaministerin vierailevat Brasiliassa, ja vienninedistämisellä on merkittävä osuus matkan agendassa. Vierailun valmistelut on aloitettu yhdessä Finpron kanssa. Suomen suurlähetystö Brasiliassa toimii läheisessä yhteistyössä vienninedistämisasioissa Finpro Brasilian kanssa.

Finpron toimisto sijaitsee São Paulon lähellä. Tänä vuonna on avattu Finpron Rio de Janeiron toimipiste vastaamaan öljybuumin aiheuttamaan kysyntään. Se toimii Suomen kunniapääkonsulaatin tiloissa Rio de Janeirossa. Suomella on eri puolilla Brasiliaa kymmenen hyvin verkostoitunutta ja aktiivista kunniakonsulia, jotka auttavat vienninedistämispyrkimyksissä.

 

LAATIKKO 1

Investointeja syrjäseuduille

Brasilia houkuttelee yrityksiä eristyneille alueille ja integroi näin kaukaisia alueita paremmin muuhun maahan. Esimerkiksi Manauksen tullivapaalla alueella toimii nykyään noin 550 teollista tuotantoa harjoittavaa yritystä. Suomalaisista yrityksistä Nokialla on siellä merkittävää tuotanto- ja tutkimustoimintaa Manauksessa.

 

 

LAATIKKO 2

Suomalaisten vahvat alat

Brasilia on suurin kauppakumppanimme Latinalaisessa Amerikassa. Tullin tilastojen mukaan vuonna 2010 kauppa saavutti noin 1,2 miljardin euron arvon. Suomen pääasiallisia vientituotteita ovat olleet voimalat, telekommunikaatiolaitteet, paperi ja kartonki sekä erilaiset koneet ja laitteet. Lisäksi Brasilian öljyteollisuuden kasvun myötä offshore- ja meriteollisuuden tuotteet ovat voimakkaasti kasvava ala.

Kaikkiaan Brasiliassa toimii noin 50 suomalaisen intressin omaavaa yritystä. Niiden yhteenlaskettu liikevaihto on selvästi suurempi kuin, mitä pelkät vientiluvut antavat ymmärtää. Yritykset työllistävät yhteensä noin 20 000 henkeä. Lisäksi noin 200 suomalaisyrityksellä on maassa edustaja.

Aloja, joilla suomalaisyrityksillä on merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia, ovat offshore- ja meriteollisuuden lisäksi metsäsektori, telekommunikaatiosektori, kaivostoiminta, vesi- ja jätehuolto, energian tuotanto, jakelu ja energiatehokkuus, koulutus, terveydenhuolto sekä luovat alat kuten musiikki ja muotoilu. Brasilia on myös potentiaalinen suomalaisen koulutus- ja cleantech-viennin kohdemaa.

Katja Karppinen-Njock Suomen suurlähetystö Brasiilia

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Pekka Numminen</span></span>04.12.2023

Luetuimmat