FacebookTwitterEmail

markkinat

19.09. 2013

TUTUSTUMISMATKA

Aineettomien oikeuksien puolustaminen Kiinassa on mahdollista – tärkeintä on tehdä kotitehtävät ajoissa.
Teksti: Anna-Kaisa Heikkinen

Yhä suurempi osuus tuotteiden arvosta syntyy aineettomista tuotannontekijöistä – kuten tutkimuksesta ja tuotekehityksestä, suunnittelusta, muotoilusta, brändistä ja markkinoinnista. Tämän vuoksi myös aineettomien tuotannontekijöiden oikeuksien puolustamisesta on tullut yrityksille yhä tärkeämpää. Englanninkielisen nimensä Intellectual Property Rights vuoksi lyhenteellä ”IPR” tunnetut aineettomat eli immateriaalioikeudet koskevat muun muassa tavaramerkkejä ja patentteja, mallioikeuksia sekä tekijänoikeuksia.

Arvoketjujen hajaantuessa ja markkinoiden globalisoituessa immateriaalioikeuksien puolustaminen on siirtynyt kotimarkkinoilta maailmanlaajuiselle pelikentälle. Yhtenä kaikkein vaativimmista IPR-toimintaympäristöistä on suomalaisyritystenkin keskuudessa pidetty Kiinaa; yritykset ilmoittivat vuoden 2013 kansain­välistymis- ja kaupanestekyselyssä pitävänsä Kiinan suurimpana kaupanesteenä juuri IPR-asioita.

Kiinalla on kasvun hidastumisesta huolimatta yhä valtava kasvupotentiaali niin teollisuuden kuin kulutustavaroidenkin markkinana. Tämän lisäksi se on nyt itse liikkeessä arvoketjussa ylöspäin eli vahvistaa rooliaan aineettomien pääomien synnyttäjänä ja haltijana. Kiinan merkitys immateriaalioikeuksien kentässä kasvaa siis edelleen.

Yleisen käsityksen mukaan Kiina on villiä itää, ja siellä kopioidaan kaikki, mikä maan rajat ylittää. Pitääkö tämä väite tämän päivän maailmassa enää paikkansa?

Kotitehtävät on tehtävä

– Tärkeintä on tehdä kotitehtävät ajoissa, toteaa ulkoasiainministeriön taloudellisten ulkosuhteiden osaston kauppapolitiikan yksikön lähetystöneuvos Lauri Pullola, joka on seurannut Kiinan IPR-kysymyksiä niin Shanghaista kuin Helsingistäkin käsin.

– Omat oikeudet pitää rekisteröidä Kiinassa ennen sinne menoa, ei vasta sen jälkeen – silloin se voi olla jo liian myöhäistä.

Immateriaalioikeuksien rekisteröiminen maksaa toki jotain, muttei maltaita.

– Siihen tulisi suhtautua Kiinaan ­mentäessä liiketoiminnan aloittamisen peruskuluna, kuten henkilökunnan palkkaamiseen, toteaa Pullola.

Ja monet toki näin jo toimivatkin: suomalais­yritykset tekevät Kiinassa vuosittain toistatuhatta patenttihakemusta.

Pullolan mukaan monen kansainvälisille markkinoille suuntaavan suomalaisyrityksen kannattaa rekisteröidä Kiinassa joka tapauksessa vähintään tavaramerkkinsä, vaikkei juuri Kiina ensimmäisenä tähtäimessä olisikaan.

– Jos olet rekisteröinyt oikeutesi, voit niitä myös puolustaaa.

Rekisteröinti ”kaiken varalta” on tärkeää, koska yhdellä markkinalla saavutettu menestys saatetaan huomata Kiinassa, ja esimerkiksi Euroopassa hyvin rakennetulle tuotemerkille riittää Kiinassa ”lainaajia”.

Nämä niin sanotut bad faith -rekisteröinnit ovat Kiinassa toistuva ongelma: kiinalaistoimija – joka voi olla vaikka yrityksen oma paikallinen alihankkija – voi ottaa yrityksen tai sen tuotteen tavaramerkin haltuunsa ja rekisteröidä sen omiin nimiinsä. Yritykselle jää tällaisessa tilanteessa käteen vain huonoja vaihtoehtoja: joko se joutuu ostamaan tavaramerkin itselleen takaisin – todennäköisesti ylihintaan, tai pahimmassa tapauksessa joutuu jopa vaihtamaan oman tai tuotteidensa nimen.

Toimintaympäristö kehittyy

Kiinan IPR-rintamalla on tapahtunut merkittävää positiivista kehitystä viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana. Kiina on ymmärtänyt, että sen on kehitettävä lainsäädäntöään ulkomaisten investoijien houkuttelemiseksi. Myös Kiinan WTO-jäsenyys on myötävaikuttanut IPR-sektorin kehitykseen.

Lainsäädännössä edelleen olevat puutteet ovat kuitenkin johtaneet tilanteeseen, jossa monet kansainväliset yritykset ovat ryhtyneet harkitsemaan toimintojensa siirtämistä ­muualle: halvemmat tuotantokulut eivät enää riitä paikkaamaan aineettomalla puolella tapahtuvia menetyksiä. Ja kuten ETLA (Pajarinen, Rouvinen, Ylä-Anttila: Kenelle arvoketju hymyilee?) on tutkimuksessaan todennut, Kiina pyrkii jo patenttistrategiansakin kautta vähentämään riippuvuuttaan tuontiteknologiasta ja merkittävästi lisäämään kotimaisten patenttien määrää – mikä osaltaan kannustaa ”takaisinmallintamiseen” eli kansainvälisiltä markkinoilta poimitun alkuperäisen tuotteen purkamiseen, kopioimiseen, edelleen kehittämiseen ja patentoimiseen uutena, kotimaisena tuotteena.

Ulkomaalaiset yritykset eivät toki kilpaile Kiinan markkinoilla enää vain keskenään, vaan kilpailuun on tullut myös paikallisia toimijoita ja niiden omaa osaamista. Kiinassa tehdään lukumääräisesti eniten patenttihakemuksia maailmassa – vuonna 2012 hakemuksia jätettiin yli 600 000. Myös kiinalaisyritykset voivat joutua kohtaamaan kotimarkkinoillaan samoja IPR-ongelmia kuin ulkomaiset kilpailijansakin.

Kiinan markkinoille suuntaavan suomalais­yrityksen ei tarvitse miettiä IPR-asioita omissa kammioissaan, vaan apua löytyy Team Finland -verkostosta, joka on yritysten käytettävissä niin Suomessa kuin Kiinassakin. Team Finland -toimijoilla on paitsi tietotaitoa Kiinan IPR-asioista, myös kontakteja asioista vastaaviin viranomaisiin.

Pikatie patenttihakemuksille

Suomalaisyritysten kannalta merkittävää myötä­tuulta IPR-asioiden hoidolle Kiinassa antaa kuluvan vuoden alusta lähtien voimassa ollut ”patentinkäsittelyvaltatie” eli Patent Prosecution Highway -sopimus. Suomen ja Kiinan patenttivirastojen välinen sopimus takaa patenttihakemuksille tavallista nopeamman ja tehokkaamman käsittelyn.

– Yrityksen kannalta nopeus tarkoittaa paitsi ajan, myös rahan säästöä – sekä omien oikeuksien suojaaminen että bisneksenteon aloittaminen nopeutuvat, kertoo Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) kehittämisjohtaja Juha Rekola.

Käytännössä Patent Prosecution Highway -sopimus tarkoittaa sitä, että suomalainen yritys voi suomalaisen, PRH:lle tehdyn patenttihakemuksen pohjalta saada nopeutetun tutkimuksen Kiinan patenttivirastossa, jos PRH on todennut Kiinaan tehtävän patenttihakemuksen täyttävän vaaditut edellytykset. PRH:n mielipide ei kuitenkaan sido kiinalaiskollegoita, vaan he tekevät päätöksensä lopulta itse. Sopimus toimii toki myös päinvastaiseen suuntaan, eli kiinalaisyritysten hakiessa patenttia Suomesta.
Suomella on kahdenväliset Patent Prose­cution Highway -sopimukset kymmenen maan – Kiinan lisäksi Espanjan, Etelä-Korean, Israelin, Itävallan, Japanin, Kanadan, Unkarin, Venäjän ja Yhdysvaltain – kanssa.

– Etenkin Yhdysvaltain suuntaan sopimus on osoittautunut hyvinkin hyödylliseksi, Rekola toteaa.

Voimme vaikuttaa myös EU:n kautta

Lisää vipuvartta Kiinan suuntaan Suomi saa IPR-asioissa myös EU:n kautta. Euroopan unioni on Kiinan suurin kauppakumppani ja omaa siksi neuvotteluvoimaa. Eivätkä suomalaisten EU-vaikuttamismahdollisuudet rajoitu vain virkamiesten keskinäiseen kanssakäymiseen – myös yritykset voivat olla suoraan ­yhteydessä EU-kollegoihin joko Brysselissä tai Kiinassa.

– Yritysten on hyvä tietää, että EU neuvottelee Kiinan kanssa IPR-asioista säännöllisesti, vähintään kaksi kertaa vuodessa, ja konkreettiset esimerkit kentältä ovat näissä neuvotteluissa olennaisen tärkeitä, toteaa kauppa­neuvottelija Benoît Lory, joka hoitaa Euroopan komission kauppapääosastolla Kiinan immateriaalioikeuksiin liittyviä kysymyksiä.

Säännöllisten neuvottelujen merkitys korostuu senkin vuoksi, ettei EU:n ja Kiinan välillä ole vapaakauppasopimusta, joka pitäisi sisällään myös IPR-määräyksiä. Pohjan EU:n kahdenvälisille neuvotteluille Kiinan kanssa tarjoaa TRIPS (Trade Related Aspects of Intellectual Property Rights) -sopimus, joka on keskeisin monenvälinen IPR-asioita sääntelevä sopimus. Neuvotteluissa huomioidaan myös muut kansainväliset sitoumukset sekä teollis- ja tekijänoikeuksien yleinen kehitys.

Suurilla yrityksillä on IPR-osaamista usein omasta takaa, mutta pienempien yritysten täytyy etsiä sitä ulkopuolelta. Pekingissä onkin tarjolla myös EU:n järjestämää neuvontaa Kiinaan tuleville pk-yrityksille niin yleisistä markkinaolosuhteista kuin immateriaali­oikeuksistakin (yhteystiedot sivulla 26).

EU-maiden yrityksiä Kiinassa vaivaavat erityisesti väärennökset ja laiton kopiointi, mutta säännöllisistä virkamiestason neuvotteluista kiinalaisten kanssa on ollut konkreettista hyötyä.

– Yritystason ongelmia on saatu ratkaistua, ja Kiina on ottanut huomioon EU:n näkemyksiä myös lainsäädännössään. Kiinan IPR-järjestelmä on itse asiassa lähempänä EU:n kuin esimerkiksi Yhdysvaltain vastaavaa, Lory kertoo.

Luovuus peliin oikeuksia suojattaessa

Yrityksen aloittaessa liiketoimintaansa Kiinassa tai muilla kehittyvillä markkinoilla, joilla immateriaalioikeuksien kunnioitus ja suojaaminen eivät ole vielä kehittyneiden maiden tasolla, tärkeintä on etukäteis­valmistautuminen. Yrityksen täytyy suunnitella huolellisesti, mitä immateriaalioikeuksia suojataan ja miten.

Suojauskeinoja on monia. Rekisteröintien ja kattavien IPR-sopimus­lausekkeiden lisäksi tehokas keino voi olla esimerkiksi paikallisten työntekijöiden ja yhteistyökumppanien kouluttaminen immateriaali­oikeusasioissa yhdistettynä tiukempaan valvontaan.

Kansainvälistyvät pk-yritykset kokevat immateriaalioikeuksien rekisteröintikulut uusilla markkinoilla usein liian kalliiksi vaiheessa, jossa kaupallisesta menestyksestä ei ole vielä mitään varmuutta. Esimerkiksi tavaramerkkien rekisteröinteihin liittyvät maksut ja asiamieskulut ovat kuitenkin useimmiten pieni mutta tärkeä osa kokonais­investointia, joka aina joudutaan tekemään uusille markkinoille mentäessä. Näihin kuluihin tulisi suhtautua kuin vakuutusmaksuihin. Ilman rekisteröintejä loukkauksiin puuttumiselle ei useimmiten ole juridista perustaa.

Kansainvälistyvillä yrityksillä on jopa mahdollista saada julkista rahoitusta valmisteluvaiheen IPR-suunnitteluun, kuten esimerkiksi asiantuntijan käyttämiseen suojattavan aineettoman omaisuuden kartoittamiseen ja suojauskeinojen valintaan. Samalla yrityksen omaa rahaa säästyy enemmän varsinaisiin rekisteröintikuluihin.

Kiinassa immateriaalioikeuksiin liittyvät ongelmat eivät enää johdu niinkään lainsäädännöstä tai sen puutteista. Kiina on kansainvälisiin immateriaalioikeussopimuksiin liittymisen myötä viimeisen 20 vuoden aikana kehittänyt IPR-lakejaan sisällöllisesti vastaamaan länsimaiden vastaavia. Tuoreimpana esimerkkinä lainsäädäntötyöstä on tavaramerkkilain kolmas uudistus, joka tulee voimaan ensi vuonna. Toisena esimerkkinä on immateriaalioikeuksien tullivalvonnan kehittyminen tasolle, jossa maasta vietäviä tuoteväärennöksiä saadaan aidosti pysäytettyä rajalla.

Suurimmat IPR-haasteet Kiinassa liittyvät oikeuskulttuurin kehittämiseen yleisesti sekä immateriaalioikeuksien tuntemuksen ja sitä kautta kunnioituksen lisäämiseen erityisesti. Osa yrityksen IPR-suunnittelua on myös miettiä, miten toimitaan väistämättä eteen tulevissa loukkaustapauksissa.

Perinteiset kotimaassa ja muissa länsimaissa käytetyt keinot puuttua loukkauksiin eivät välttämättä toimi Kiinassa, jossa liiketoiminta­ympäristö ja -kulttuuri ovat erilaisia. Usein yrityksen pitää miettiä pelkkien lakipykälien sijaan sitä, miten kiinalaiseen loukkaajaan on tehokkainta päästä kiinni ja saada painostettua tai joskus jopa houkuteltua loukkaaja lopettamaan kopiointi.

Hyvät suhteet paikallisviranomaisiin voivat olla suureksi avuksi myös immateriaalioikeusloukkaustapauksissa, koska korruptio on Kiinassa edelleen valitettavan yleistä. Kiinassa on oltava innovatiivinen mietittäessä ja valittaessa keinoja, joilla puututaan havaittuihin loukkauksiin.

Jani Kaulo

Kirjoittaja työskentelee IPR-lakimiehenä Kolster Oy Ab:lla Helsingissä. Hän on aikaisemmin asunut ja työskennellyt Kiinassa ja Vietnamissa.

Lisätietoja Kiinan IPR-asioista

Team Finland

Kiinassa: www.finland.cn/teamfinland

Helsingissä: Ulkoasiainministeriö, taloudellisten ulkosuhteiden osasto, kauppapolitiikan yksikkö: TUO-10@formin.fi.

Patentti- ja rekisterihallitus

neuvonta.patentti@prh.fi.

Euroopan unioni

Tietoa Kiinan markkinoista pk-yrityksille (EU SME Centre): www.eusmecentre.org.cn

IPR-helpdesk Pekingissä pk-yrityksille (China SME IPR helpdesk): www.china-iprhelpdesk.eu

The European Observatory on Infringements of Intellectual Property Rights: oami.europa.eu/ows/rw/pages/OBS/index.en.do

Komission kauppapääosasto (DG Trade), immateriaalioikeuksien ja julkisten hankintojen yksikkö (B3)