FacebookTwitterEmail

markkinat

03.04. 2019

YK avaa ovensa yrityksille Espoossa

Teksti: Esa Salminen
Kuva: Nikke Pusala

YK:n apulaispääsihteeri Atefeh Riazi, mitä suomalaisten yritysten täytyy tehdä, jos ne haluavat alkaa tuotekehitykseen Untilin kanssa?
Toivoisin, että ne ottavat yhteyttä ja avaavat keskustelun tuotteistaan ja ideoistaan. Kyseessä ei tarvitse olla tuote, vaan se voi olla esimerkiksi analytiikkaa, ennakoivaa mallintamista tai vaikka pieni mobiili­applikaatio, jota halutaan testata eri puolilla maailmaa.

Tänne on syytä tulla mukaan – etenkin, jos innovaatiot pyrkivät vastaamaan johonkin tärkeään osa-alueeseen, jotka näille laboratorioille on määritelty.

Mitkä ovat laboratorion painopistealueet?
Ne nousevat kestävän kehityksen tavoitteista. Tässä laboratoriossa keskitytään rauhaan ja turvallisuuteen, mistä kyberturvallisuus on iso osa. Lisäksi täällä keskitytään terveyteen, koulutukseen, sähköiseen oppimiseen ja siihen, että koulutuksen tasa-arvo saavutettaisiin. Suomi tunnetaan hyvästä koulutusjärjestelmästään, ja toivoisin että täällä tuotaisiin yhteen nuoret ja innovaattorit ja alettaisiin kuroa tasa-arvokuilua kiinni.

Mitä täällä voidaan parhaimmillaan saavuttaa?
Ensinnäkin se, että aletaan vastata kestävän kehityksen tavoitteisiin. Tavoitteita on 17, mukana ovat esimerkiksi köyhyyden vähentäminen, sukupuolten välisen tasa-arvon lisääminen, älykkäiden kaupunkien rakentaminen, puhtaampi ympäristö, rauha ja turvallisuus.

On todella paljon maita, jotka kamppailevat kapasiteetin ja kykyjen kanssa, eikä niillä ole riittävää teknologiaa tai innovaatioita käytössään. Jos me voimme luoda innovaatioita ja tarjota verkostomme kautta teknologiaa maille, joilla siihen ei muuten olisi varaa, sillä voi olla valtava vaikutus.
YK:n tehtävä on rakentaa rauhaa ja turvallisuutta, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioita ja kehitystä, mutta ei se ole yksin meidän tehtävämme, vaan yhteiskunnan yleisesti. Tällä laboratoriolla me kutsumme koko maailman ja sen kansalaisyhteiskunnan tulemaan täysillä mukaan ja saavuttamaan tuloksia kestävän kehityksen tavoitteiden eteen. Yksikään maa ei saa niitä aikaan yksin.

Kuvittele, jos saisimme yksityisen sektorin ja kaikkien valtioiden rahat yhteen, ottaisimme mukaan rajoja rikkovaa ajattelua ja innovaatioita ja alkaisimme ratkoa yhteiskunnallisia ongelmia. Mehän saisimme ne ratkaistua! Mutta yksin se ei onnistu.

Meidän todellisuutemme on aika erilainen kuin Afrikassa, Aasiassa tai Lähi-idässä. Mitä suomalaisilla on annettavaa maailman haasteisiin?
Katsotaanpa köyhyyttä, nälkää, tauteja tai sotaa. Jos jossain ebola ryöstäytyy valloilleen, ei se ole paikallinen vaan globaali ongelma. Jos jossain syttyy sota, sekin on globaali ongelma. Joskus ajateltiin, että toisten maiden asiat eivät kosketa meitä, mutta nyt jos tarkastellaan vaikka ilmastonmuutosta ja sen aiheuttamaa muuttoliikettä, huomataan että nämä ovat ihmiskunnan yhteisiä ongelmia.

Olen nähnyt Suomessa sellaista energiaa, innostusta ja sitoutumista, että uskon Suomen olevan todella hyvällä paikalla näiden ongelmien ratkaisemisessa. Suomalaisilla on suuri sydän, intohimo ja myötätunto, ja suomalaiset ovat todella innovatiivisia. Kävin Slushissa, ja olin kuin karkkikaupassa, joka oli täynnä innovaatioita. Minä uskon, että ongelmat voidaan ratkaista, kun vain ajattelemme aiempaa laajemmin – ja välitämme.

Onko näissä laboratorioissa tarkoitus kehittää innovaatioita YK:n omaan käyttöön? Tehän hankitte paljon teknologiaa itsekin.
YK tarvitsee kumppanuuksia ja tukea niin hallituksilta kuin yksityiseltä sektorilta. Mutta meillä on hyvin rajalliset resurssit, koska YK:n rahoitusta on leikattu rajusti.

Mutta kyse ei ole vain huipputeknologian ostamisesta, vaan innovatiivisen ajattelun kehittämisestä. Välillä ongelmia voi ratkaista kokonaan ilman teknologiaa tai hyvin yksinkertaisesti. Puhuin Slushissa esimerkiksi nuoren naisen kanssa uudentyyppisistä vedensuodattimista, mikä ei ole kovinkaan suuri teknologinen innovaatio, mutta voi auttaa valtavia ihmismääriä köyhien maiden maaseudulla.

Eli YK on enemmänkin innovaatioiden ruokkija kuin asiakas, joka ostaa sitä?
Juuri niin. Me olemme katalysaattori ja yhdistäjä. Me haluamme avautua maailmalle, jotta maailma voi tulla ratkomaan näitä ongelmia meidän kanssamme.

Vaikutat aidosti innostuneelta asiastasi.
Saan innostusta tyttäristäni! Näen heissä tyttöjen tulevaisuuden ja haluan kehittää etenkin tyttöjen mahdollisuuksia tieteessä ja teknologiassa. Meillä ei vieläkään ole tarpeeksi naisia tieteen ja teknologian aloilla. Minä tulen alun perin Iranista ja perheestä, jossa isoäitini ei saanut edes käydä koulua. Äitini ikävin muisto on kolmannelta luokalta, kun kaikki pojat saivat jatkaa koulunkäyntiä ja hän ei.

Mietin, kuinkahan paljon naisia ja tyttöjä edelleen jätetään jälkeen joka päivä. Minulle on hyvin tärkeää, että otamme mukaan kaikki, koska eristämällä tuotamme vain hallaa. Se on minun ohjenuorani: haluan, että rakennamme mukaan ottavaa ja myötätuntoista maailmaa.

Ensimmäinen YK-laboratorio Otaniemeen

YK:n innovaatio- ja teknologialaboratorio UNTIL Suomi avattiin joulukuussa. Se sijaitsee Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksen kasvuyrityskeskus A Gridissä.

Laboratorioiden on tarkoitus luoda alusta ongelmaratkaisuun YK:lle, startup-yrityksille, muulle yksityiselle sektorille, yliopistoille ja kansalaisyhteiskunnan edustajille.
Suomen laboratorion ohjelmajohtaja Marketta Gland sanoo, että yritykset voivat lähestyä UNTILia innovaatioineen. Yritysten kanssa käydään keskustelua YK:n tarpeisiin soveltuvista innovaatioista ja ideoista sekä yhteistyömahdollisuuksista. UNTIL tarjoaa yrityksille mahdollisuuden hyödyntää YK:n laajaa kontaktiverkostoa, kehittää teknologiaratkaisuja yhdessä, pilotoida tuotteitaan UNTILin kanssa sekä tehdä avauksia uusille markkinoille.

Laboratorioita on tällä haavaa Suomessa ja Malesiassa, minkä lisäksi useita on rakenteilla. Suomen laboratorion neljä teema-aluetta ovat kiertotalous, koulutus, rauha ja turvallisuus sekä terveys.
until.un.org