– Verkostoituminen ja yhteispeli ovat maailman murroksessa tärkeämpiä kuin koskaan, toteaa myös ulkoministeriön taloudellisten ulkosuhteiden osaston uusi osastopäällikkö Markku Keinänen lehtemme haastattelussa ja jatkaa: – Viestinnän, avoimuuden ja nopeuden merkitys korostuu enemmän kuin koskaan. Verkostoitumista ja yhteispeliä tarvitaan lisää kotimaisten toimijoiden kesken – väheneviä taloudellisia resursseja tulee käyttää tehokkaammin ja ketterämmin. Juuri tätä varten on...

– Verkostoituminen ja yhteispeli ovat maailman murroksessa tärkeämpiä kuin koskaan, toteaa myös ulkoministeriön taloudellisten ulkosuhteiden osaston uusi osastopäällikkö Markku Keinänen lehtemme haastattelussa ja jatkaa:

– Viestinnän, avoimuuden ja nopeuden merkitys korostuu enemmän kuin koskaan.
Verkostoitumista ja yhteispeliä tarvitaan lisää kotimaisten toimijoiden kesken – väheneviä taloudellisia resursseja tulee käyttää tehokkaammin ja ketterämmin. Juuri tätä varten on käynnistetty Team Finland -yhteistyö. Lisää verkostoitumista suomalaistoimijat tarvitsevat kuitenkin myös ulkomaailman suuntaan – omaa osaamista on uskallettava ja osattava tarjota, ja silloin pienimmilläkin yksityiskohdilla voi olla väliä, kuten Kiinan ja Japanin kuluttajamarkkinoista kertovassa jutussamme todetaan.

Kuten tunnettua, Suomi ei tällä hetkellä ole kuluttajatuotteiden suurvalta. Globaaleista kuluttajamarkkinoista käytävässä keskustelussa tulisi kuitenkin lakata puhumasta siitä, mitä meillä ei ole tarjota – ja sen sijaan katsoa tulevaisuuden kuluttajamarkkinoille, missä palveluiden ja aineettomuuden merkitys kasvaa kohisten; miten voisimme olla noilla vielä muodostuvilla markkinoilla ennen muita?

Sanaan ”arvo” liittyy tämän päivän talouskeskustelussa toinenkin tärkeä ulottuvuus: tuotteiden ja palveluiden arvon muodostus. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen viime vuosina tekemiä uraauurtavia tutkimuksia arvoketjuista on syystäkin lainattu useissa eri yhteyksissä.

Arvoketjukeskustelussa on usein harmiteltu sitä, että arvonmuodostus on karkaamassa pois Suomesta, esimerkiksi Kiinaan. Tilanne ei kuitenkaan ole aivan näin yksiselitteinen ja hallitsematon. Ensinnäkin, arvo syntyy yhä useammin aineettomalle omaisuudelle tai erilaisille palveluille. Esimerkiksi tuotemerkin omistajalla voi edelleen olla suuri osuus perinteisenkin teollisuuden arvoketjussa. Mutta ennen kaikkea kyse on osaamisesta ja sen hallinnasta; tässä kilpailussa Suomellakin on mainiot mahdollisuudet menestyä. Ja toiseksi, globalisaatio ei lopu Kiinaan. Kiinan turbotalouden vuodet ovat ohi, ja sekin on jo joutunut kohtaamaan kilpailukykyhaasteen.

Arvoketjuista puhuu myös kesäkuussa julkistettu vuoden 2014 Team Finland -strategia, jonka yhtenä tavoitteena on kehittää yhteistä toimintaamme siten, että kykenemme tarttumaan globaaliin arvonmuodostukseen ja kerryttämään arvonlisää Suomeen. Strategian paino­pisteissä korostetaan liiketoimintaa, jossa on mukana arvoa tuottavaa tutkimusta, innovaatioita ja designia.

Team Finlandin vuodelle 2014 asetettuihin tavoitteisiin kuuluu myös suomalaisille toimijoille suunnatun, useiden eri toimijoiden tuottaman maa- ja markkinatiedon paketoiminen entistä helpommin löydettävään muotoon. Kauppapolitiikan toimitus on kantanut oman kortensa kekoon jo nyt: aiemmin sivustolla kauppa­politiikka.fi julkaistu Suomen ulkomaanedustustojen kauppa- ja talouspoliittinen raportointi julkaistaan nyt sivustolla team.finland.fi.

Talousraporttien ohella suosittelen teille kaikille lisälukemiseksi ulkoministeriön vuosittain julkaisemaa, nimenomaan suomalaisen talouselämän tarpeisiin toimitettua Maailman markkinat -katsausta. Vuoden 2013 katsaus on kaikkien aikojen laajin kattaen kaikkiaan 29 maata.

Ulkoministeriö

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Kauppapolitiikan toimitus</span></span>31.08.2023

Luetuimmat