FacebookTwitterEmail

uncategorized

28.02. 2012

Arvon ja vallan liitto

In the next decade or two, international diplomacy will be led by the emerging world. In the process, it will be transformed, including the role of the government.
Teksti: Mikko Taivainen

Arvovalta on Laura Kolben mukaan eräänlainen sateenvarjokäsite, johon liitetään ajatus lahjomattomuudesta. Arvovaltaa ei voi siis liimata kenenkään päälle.

– Ikä ja kokemus edesauttavat arvovallan syntymistä. Henkilö tai organisaatio on osoittanut pitkän historian aikana kykyä selviytyä monenlaisista tilanteista. Asiantuntijuus vaikuttaa myös arvovallan muodostumiseen.

Kolbe ja Janne Virkkunen korostavat, ettei arvovaltaa voi ostaa kaupan hyllyltä.

Arvovalta on Virkkusen mielestä nerokas sana, koska se sisältää kaksi käsitettä eli arvon ja vallan, joiden avulla sanan voi määritellä.

– Arvovalta perustuu ihmisen arvoihin, jotka synnyttävät tietyissä olosuhteissa vaikutusvaltaa.

Vaikutusvaltaa syntyy automaattisesti korkean aseman ansiosta, sillä missä tahansa johtoasemassa olevan sanoja kuunnellaan tarkemmin kuin muiden.

– Arvovalta on eri kuin vaikutusvalta. Arvovaltaa voi muodostua, jos pääsee asemaan, jossa voi vaikuttaa yhteiskunnalliseen kehitykseen ja oma toiminta perustuu vahvoihin arvoihin, Virkkunen sanoo.

Kolbe toteaa, että arvovaltaan liittyy semiotiikkaa: pukeutuminen ja viestintätavat vaikuttavat tulkintoihin henkilön arvovallasta.

– Puku päällä ei takaa arvovaltaa. Poliitikot voivat saada arvovaltaa substanssiosaamisen ja kokemuksen ansiosta. Arvovaltaa voi myös saada selviytymällä kriisitilanteista: sankaritarinoissa edetään pettymysten kautta menestykseen.

Pitkä ja epävarma prosessi

Virkkunen uskoo, että arvovaltaa voi rakentaa tietoisesti. Rakennusprosessin pitää kuitenkin perustua aitoihin ja uskottaviin arvoihin. Joka tapauksessa kyseessä on pitkä prosessi, jonka lopputuloksesta ei ole varmuutta.

– Presidentti-instituutio ei tuota automaattisesti arvovaltaa. Henkilön on pystyttävä saavuttamaan uskottavuutta oman kannattajajoukon ulkopuolella. Vasta sitten on oikeasti arvovaltaa.

Arvovalta on Virkkusen mukaan henkilökohtainen ominaisuus, jota ei voi testamentata eteenpäin tai antaa kaverille. Se edellyttää poikkeuksellisia kykyjä, jolla noustaan yli aseman antaman valtuutuksen.

– Arvovallalla johtaminen on vaikeampaa kuin operatiivinen johtaminen, sillä se on riippuvaista henkilön ja hänen arvojensa uskottavuudesta.

Kolben mukaan arvovallalla on suuri merkitys vuorovaikutuksessa, koska ei ole yhtään yhteisöä, jossa ei olisi arvovaltaan perustuvaa johtajuutta. Se pätee niin nuorisoryhmiin kuin senioripiireihin.

Virkkunen uskoo, että arvovallan merkitys kasvaa vuorovaikutuksessa, sillä kansalaisten mahdollisuus suoraan dialogiin on lisääntynyt internetin ansiosta.

– Se tekee kaikesta vaikeampaa, koska pitää olla kontaktissa kaikkien kanssa. Komenteleva johtaminen ei toimi, vaan tarvitaan dialogia ja jatkuvaa vuorovaikutusta.

Arvovaltaa ei voi Virkkusen mukaan saavuttaa myötävirtaan laskemalla. Se edellyttää poikkeuksellisia kykyjä, kuten kykyä ajatella toisin ja epäillä itsestäänselvyyksiä. Omaperäinen ajattelu ei yksin riitä, sillä sanoma pitää pystyä myös viestimään muille puhumalla tai kirjoittamalla.

Virheet tahrivat maineen

Kolbe sanoo, että yksilö voi menettää arvovaltansa tekemällä riittävästi virheitä. Vanhetessa ihminen menettää usein johtoasemansa, mikä voi verottaa arvovaltaa. Toisaalta senioriteetti saattaa nostaa arvovaltaa kuten kävi vaikkapa jalkaväen kenraali Adolf Ehrnroothille, joka oli vuosikymmeniä marginaalissa.

Arvovaltaa voi saavuttaa vain johdonmukaisella ja uskottavalla työllä, mutta Virkkunen huomauttaa, että sen voi menettää yhdessä yössä. Uskottavuus katoaa kerralla, ja sen takaisin saaminen on todennäköisesti mahdotonta.

Kolbe toteaa, että myös yhteisöillä voi olla arvovaltaa.

– Suomessa on nuori diplomatian perinne, mutta ulkoministeriö on hoitanut tehtäviään 90 vuotta mallikkaasti, mikä on tuonut sille arvovaltaa.

Ulkoministeriö avaa yrityksille ovia auttamalla yhteyksien luomisessa asemamaan viranomaisiin ja yrityskenttään. Tätä toimintaa kutsutaan arvovaltapalveluiksi.

Virkkusen näkemyksen mukaan tässä ei ole kyse arvovallasta sanan varsinaisessa merkityksessä. Ovien avaaminen perustuu puhtaasti edustuston asemaan, se ei ole arvoihin perustuvaa valtaa.

Arvovaltaiset…

Janne Virkkusen mukaan

  • Helsingin hiippakunnan emerituspiispa Eero Huovinen
  • YK:n toinen pääsihteeri Dag Hammarskjöld
  • Saksan liittopresidentti Richard von Weizsäcker 
  • Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Hallberg
  • elokuvahistorian professori Peter von Bagh