FacebookTwitterEmail

uncategorized

27.09. 2011

Aurinkoista luvassa

Kauppapolitiikka-lehti vieraili Kumpulan kampuksella Ilmatieteen laitoksen pääjohtajan Petteri Taalaksen puheilla. ”Ilmoja on pidellyt” ei sentään lausuttu mutta kaikesta ilmastoon ja Suomen ilmasto-osaamiseen liittyvästä käytiin vilkasta keskustelua. Aiheina olivat Suomi ja ilmastonmuutos, kehittyvien talouksien tukeminen sekä arktinen osaaminen.
Teksti: Kimmo Laukkanen

Suomella on hyvät mahdollisuudet menestyä ilmaston osaajana.

Kauppapolitiikka-lehti vieraili Kumpulan kampuksella Ilmatieteen laitoksen pääjohtajan Petteri Taalaksen puheilla. ”Ilmoja on pidellyt” ei sentään lausuttu mutta kaikesta ilmastoon ja Suomen ilmasto-osaamiseen liittyvästä käytiin vilkasta keskustelua. Aiheina olivat Suomi ja ilmastonmuutos, kehittyvien talouksien tukeminen sekä arktinen osaaminen.

Ilmatieteen laitos ei ole eilisen teeren poika kansainvälisellä kentällä. Kansainvälisyys ja kestävän kehityksen tukeminen istuvat syvällä laitoksen profiilissa. Menestyminen on vaatinut paitsi sinnikkyyttä myös tilaisuuksiin tarttumista – ja jopa onnellisia sattumia.

Taalas muistuttaa, että ilmasto-osaaminen tulee meillä osin luonnostaan, välttämättömyyden sanelemana. Suomalaiset ovat joutuneet kamppailemaan läpi historiansa poikkeuksellisten ja ankarien sääolosuhteiden kanssa. Tästä on nyt jalostettu terävintä niche-osaamista maailmanmarkkinoille. Tänä päivänä suomalainen erityisosaaminen korostuu muun muassa arktisten toimintojen markkinoilla ja kehittyvien maiden tukemisessa.

– Suomella on etulyöntiasema jään ja lumen osaamisesta liittyen merenkulkuun, satamatoimintaan ja öljynporausinfrastruktuuriin. Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa Suomi voi puolestaan tarjota eväitä sademäärien, kuivuuden ja epätavallisten sääilmiöiden hallitaan.

On tartuttava tilaisuuteen

Tarina suomalaisen sääosaamisesta sisältää myös sattuman oikkuja. Venäläiset kehittivät sotien välisenä aikana radioluotaimen, joka putosi Suomen maaperälle vahingossa. Suomalaiset tarttuivat tilaisuuteen ja kopioivat luotaimen kehittäen sitä samalla eteenpäin. Näin Suomi harppasi suoraan leijoista ylempien ilmakerrosten mittaamiseen luotaimella. Myöhemmin mukaan kuvaan tulivat Vaisalan sääkontti ja radiosondit.

Ilmastonmuutoksen aikana meteorologiasta on tullut ala, jossa Suomen kaltaisella pitkälle erikoistuvalla maalla on selkeät kansainvälisen menestymisen mahdollisuudet.

– Suurten volyymien alut on jo luotu. Vaisalalla on säälaitealalla selkeä markkinajohtajan asema – myös uusimpien tuotteiden, kuten säätutkien kehittäminen, on ollut menestystarina. Noin puolet viime vuosina myydyistä kaksoispolarisaatiotutkista on ollut Vaisalan valmistamia, Talas toteaa.

Kun tutkimus ja business kohtaavat

Taalas korostaa, että pienen maan menestyminen edellyttää sitä, että julkinen ja yksityinen sektori toimivat saumattomasti yhdessä. Tällaisen yhteistyön hyvänä esimerkkinä Taalas mainitsee Ilmatieteen laitos–Vaisala-kumppanuuden.

– Siinä, missä Ilmatieteen laitos edustaa sääpalvelujen osalta koko maailman kärkeä, tuo Vaisala korkeatasoiset säähavaintolaitteet mukaan kuvaan. Tämä mahdollistaa kokonaisvaltaisen palveluketjun välittäminen asiakkaille eri puolilla maapalloa.

Taalas kiittää ulkoministeriön IKI-instrumenttia suomalaisen osaamisen viennin edistämisestä. Tämän ansiosta suomalainen lisäarvo on konkreettisella tavalla ollut mukana kehityspolitiikassa.

– Viime vuosina noudatettu kehityspolitiikka on ollut onnistunutta, koska se on tähdännyt win–win-mahdollisuuksien luomiseen. Avunsaaja ei ole ollut pelkkä avun kohde, vaan molemmat osapuolet ovat toimineet yhdessä proaktiivisesti.

– Ilmatieteen laitoksen Mosambik-hanke on tästä erinomainen esimerkki ja hyvin menestyksellinen, hän kertoo.

Ilmastonmuutos – nyt!

Onko ilmastonmuutos apokalyptinen ilmestyskirjan peto?

Taalas on pyrkinyt rauhoittelemaan julkisuudessa ilmastopaniikkia. Tosiasia kuitenkin on, että ikäviä sääilmiöitä alkaa esiintyä aiempaa enemmän ja vuodenajat muuttuvat. Tällaisessa tilanteessa on tutkittava millaisia hyötykasveja ja viljalajikkeita voidaan kasvattaa tulevaisuuden ilmastossa.

Ilmastonmuutos tarjoaa kysyntää suomalaiselle osaamiselle ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Suomi onkin ollut aktiivisesti mittamassa ilmastomuutosta aivan käytännön tasolla.

Ilmastonmuutos on mitattavissa paitsi lämpötiloja vertaamalla myös ilmakehää analysoimalla.

Ilmatieteen laitoksella on Pallas-Sodankylässä laitos, joka on mitannut jo yli kymmenen vuoden ajan hiilidioksiidin ja metaanin arvoja.

Siperiassa Ilmatieteen laitos on mukana mittaamassa metaanin vapautumista ikiroudasta. Etelänavalla Ilmatieteen laitos on puolestaan tutkinut yhdessä Argentiinan kanssa otsonikatoa. Tällaisilla kansainvälisillä hankkeilla edistetään myös suomalaisen teknologian vientiä.

Kimmo Laukkanen

 

 

 

 

 

 

Uhat

Petteri Taalas, mitkä ovat ilmastonmuutoksen pahimmat uhkakuvat? Entä mihin niihin varaudutaan?

– Ilmaston ja veden suhde on keskeinen. Yksi uhkakuva liittyy nimenomaan makean veden varastojen supistumiseen. Aasiassa makean veden saatavuus riippuu vuoristojäätiköiden vuotuisesta sulamissyklistä. Ilmastonmuutos vähentää sademääriä useilla alueilla heikentäen ravinnontuotantokykyä.

– Mikäli sulaminen etenee liikaa, makean veden saatavuus viljeltävillä alueilla vaarantuu. Sama pätee Himalajaan ja Andeihin. Esimerkiksi Perussa koko keskeinen asuma-alue on kuiva ja vähäsateinen ja riippuvainen vuorilta tulevasta sulamisvedestä.

– Niin sanotut globaalimallit eivät ole sinällään riittäviä. Tarvitaan tarkemman erottelukyvyn malleja antamaan yksityiskohtaisia tietoja sademääristä ja jäätiköistä. Tämän lisäksi tärkeällä sijalla ovat vaikutusarvioinnit ja sopeutumisstrategiat taloudellisia seurauksia ajatellen.

 

Mahdollisuudet

Miksi nuoren kannattaisi tänä päivänä hakeutua alalle? Mitä ilmatieteellä on tarjottavanaan?

– Alalla on paljon tarjottavanaan. Meteorologia elää tieteenä nopeaa kehitysvaihetta. Alan kiehtovuutta lisää sen voimakas yhteiskunnallinen kytkentä. joka tulee muun muassa turvallisuuskysymysten kautta. Alan keskeinen suola on kansainvälisyys, mistä Ilmatieteen laitos on omassa toiminnassaan esimerkki.
 

LAATIKKO

Kansainvälisyys jokapäiväistä toimintaa

Ilmatieteen laitos tekee kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta ja on haluttu yhteistyökumppani. Laitos on sitoutunut auttamaan erityisesti kehitysmaita sääpalvelutoimintojensa kehittämisessä. Se tarjoaa asiantuntijapalveluita kansainvälisiin hankkeisiin kaikissa sää- ja turvallisuuspalveluihin sekä ilmakehän tutkimustoimintaan liittyvissä kysymyksissä. Laitoksella oli vuonna 2010 käynnissä yhdeksän kansainvälistä hanketta joissa edunsaajana yhteensä 53 maata.

Ilmatieteen laitos on myös tärkeä edustaja useassa kansainvälisessä järjestössä. Se pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan erityisesti niiden eurooppalaisten ja kansainvälisten järjestöjen toimintaohjelmiin, joista laitoksen toiminta on riippuvainen. Laitos osallistuu myös aktiivisesti eurooppalaisiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin sekä tutkimusohjelmien kehittämiseen ja valvontaan.

Lähde: http://ilmatieteenlaitos.fi