FacebookTwitterEmail

uncategorized

14.10. 2011

Energia nostaa Islannin

Islannista on tulossa hyvää vauhtia uusiutuvan energian suurvalta. Maan talousvyöhykkeeltä etsitään myös öljyä ja kaasua. Uudet energiahankkeet antavat potkua Islannin taloudelle.
Teksti: Ari Tasanen
Kuvitus: flickr.com (welshcathy ccby2.0)

Islannin energiapolitiikka on perustunut jo pitkään geotermisen energian hyödyntämiseen ja osaamisen klusterointiin ja vientiin. Islanti on luonut tällä toimialalla globaalit verkostot ja käyttänyt uusiutuvaa energiaa kansainvälisen ympäristöbrändinsä keihäänkärkenä.

Sähkö tuotetaan vesivoimalla ja lisääntyvässä määrin geotermisellä energialla. Näistä uusiutuvista lähteistä saadaan noin 80 prosenttia primäärienergiasta. Vasta 20–25 prosenttia vesivoiman ja geotermisen energian kapasiteetistä on valjastettu, joten niiden osuutta voitaisiin lisätä merkittävästi energian tuotannossa.

Uudet energiahankkeet ovat luomassa kaivatun sysäyksen Islannin talouteen. Yhteisymmärrystä ei ole kuitenkaan saavutettu siitä, mitkä voimantuotantokohteet voidaan valjastaa, mitkä kannattaisi jättää odottamaan ja mitkä tulisi kokonaan suojella.

Runsaasti energiaa kuluttava teollisuus ja suuri sähköntarve yhdistävät Suomea ja Islantia. Alumiinin valmistus haukkaa peräti 75 prosenttia Islannin sähkötuotannosta. Alumiinin ja uusien sulattojen rinnalle kaivattaisiin pienimuotoisempaa energiaintensiivistä toimintaa kuten tietokone- ja palvelinkeskuksia.

Kunnianhimoisia suunnitelmia

Islannin kuningashankkeena on Eurooppaan ulottuva merenpohjakaapeli, jolla siirrettäisiin ylijäämäsähkö manner-Euroopan käyttöön. Suunnitellun kaapelin pituus Färsaarten kautta Skotlantiin olisi vähintään 1 200 kilometriä. Jos kaapeli vedettäisiin vaihtoehtoisen suunnitelman mukaisesti suoraan Eurooppaan, niin matka olisi vieläkin pidempi.

Tähän asti pisin rakennettu merikaapeli on Norjan ja Alankomaat yhdistävä NorNed, joka on 580 kilometriä pitkä eli alle puolet Islannin suunnitelmista.

Uusiutuvaan energiaan perustuva kaapelihanke voi toimia Islannin valttikorttina EU-neuvotteluissa – etenkin kun Saksa on ajamassa ydinsähkön tuotantoaan alas.

Kaapelin rakentaminen maksaisi miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria per kilometri. Hanke on teknisesti mahdollinen, ja sen kannattavuus selvinnee toteutettavuusselvityksessä parin vuoden kuluessa. Hankkeen kokonaisvaikutuksia pidetään merkittävinä Islannin talouden, Euroopan energiasaatavuuden ja kestävän kehityksen kannalta.

Islanti on aloittaa öljyn ja kaasun etsimisen mannerjalustansa koillisessa päässä. Toinen lupakierros Drekin alueelle talousvyöhykkeen koilliskolkassa Jan Mayenin suunnassa avataan 2.10.2011, ja sen takarajana ensi huhtikuun alku. Meren syvyys alueella on 1 000–2 000 metriä ja ilmasto-olosuhteet ovat arktiset eivätkä tuuletkaan ole leppoisia.

Kuva: kathywelsh, ccby2.0

 

Ari Tasanen
Sl Reykjavik