FacebookTwitterEmail

uncategorized

12.01. 2012

Nousevan kuluttajan maa

Jatkuvassa liikkeessä oleva Vietnam suhtautuu optimistisesti tulevaisuuteen. Suomalaisyritysten kannattaa tutkia tämän dynaamisen markkinan mahdollisuudet.
Teksti: Elina Poikonen

Vietnamin talouskasvu on 2000-luvulla yltänyt keskimäärin 6–7 prosentin vuosivauhtiin, ja kasvun vaikutukset ovat nähtävissä etenkin maan suurkaupungeissa Ho Chi Minh Cityssä, Hanoissa ja Danangissa. Vaurastuva Vietnam on ollut ulkomaisten sijoittajien kiikarissa siitä lähtien, kun maa liittyi Maailmankauppajärjestön WTO:n jäseneksi vuonna 2007. Vietnam luo mahdollisuuksia myös suomalaisille toimijoille.

Sosialistisessa yksipuoluevaltiossa valtaa käyttää Vietnamin kommunistinen puolue, jonka tärkeimpiä pyrkimyksiä ovat vakauden säilyttäminen ja taloudellisen kasvun ylläpitäminen. Poliittiset ja kansalaisvapaudet ovat tarkkaan rajattuja, mutta talous- ja kauppapolitiikassa pyrkimys on ollut kohti liberaalimpaa ja markkinavoimien johtamaa järjestelmää.

Maan merkittävimpiin voimavaroihin lukeutuvat vietnamilaiset itse. 88-miljoonaisesta kansasta yli puolet on alle 35-vuotiaita. Maa kaupungistuu kovaa vauhtia, ja työpaikat siirtyvät maataloudesta teollisuuden ja palveluelinkeinojen pariin.

Valtion politiikkana on houkutella ulkomaisia investoijia perustamaan tuotantolaitoksiaan Vietnamiin: halukkaita työntekijöitä olisi paljon ja kustannustaso on vielä verrattain edullinen. Kaupungistuva keskiluokka muodostaa myös Vietnamin nousevan kulutusyhteiskunnan perustan.

Liiketoimintaympäristö kehittynyt

Eurooppalaisen Kauppakamarin eli EuroChamin toiminnanjohtaja Matthias Dühn muistuttaa, että Vietnam on parantanut sijoitustaan Maailmanpankin liiketoiminnan helppoutta kuvaavassa DoingBusiness -listauksessa selvästi. Maa saa tällä hetkellä yleisarvosanan 78 – parannusta edelliseen vuoteen on kymmenen sijaa. Kehitettävää vielä löytyy, sillä esimerkiksi IPR-suoja on Vietnamin heikoin osa-alue.

Vietnam jäsenyys Maailmankauppajärjestö WTO:ssa avasi markkinoita merkittävästi kansainväliselle liike-elämälle. Jäsenyydellä on ollut tärkeä rooli Vietnamin liiketoimintaympäristön ja lainsäädännön kehittämisessä ja kansainvälisten menettelytapojen vähittäisessä luomisessa.

Suorat ulkomaiset investoinnit lähtivät WTO-jäsenyyden ansiosta nopeaan kasvuun, ja vuoden 2011 alkupuolella FDI-virta Vietnamiin oli viiden miljardin luokkaa. Prosessi ja tuotantotoiminnot vastasivat 60 prosenttia FDI-virroista. Suurimmat suomalaisinvestoinnit Vietnamissa ovat suunnitteilla oleva Nokian kännykkätehdas Bac Ninhin provinssissa pohjoisessa ja Huhtamäen pakkaustehdas etelässä, Binh Duongin provinssissa.

Kaakkois-Aasian yhteisjärjestö ASEAN:in jäsenyyden kautta Vietnam on osa useita alueellisia vapaakauppajärjestelyitä, joiden kautta vietnamilaistuotteille avautuvat muun muassa Japanin, Etelä-Korean, Kiinan, Intian, ja Australian sekä Uuden-Seelannin markkinat. Euroopan unioni ja Vietnam ovat selvittelemässä edellytyksiä vapaakauppasopimuksesta neuvottelemiseksi.

Realismia ja riskinhallintaa

Dühnin mukaan Vietnamin kotimaan markkinoiden potentiaali on vahvassa kasvussa. Väestö on nuorta ja innokasta, ja kuluttajien ostovoima kasvaa. Tämä luo suuria mahdollisuuksia vähittäiskaupalle, joka on viime vuosina kasvanut 15–20 prosentin vauhtia.

Samoin lääketeollisuuden tuotteet ovat vahvassa kasvussa. Muita voimakkaasti kasvavia sektoreita ovat televiestintä, energia ja palvelut. Työvoimakustannukset ovat lähialueen hintatasoon nähden vielä edullisia.

Dühn muistuttaa, että nousevien mahdollisuuksien kääntöpuolena tulevat kehittyvän markkinan haasteet. Yrityksen perustamiseen saa Vietnamissa varata aikaa enemmän kuin lähiseudulla keskimäärin. Maanhankinta voi olla myös haasteellista, ja joskus tarvitaan yhteisyritys vietnamilaisen kumppanin kanssa

Korruptio on Vietnamissa edelleen merkittävä ongelma. Maa sijoittuu Transparency Internationalin vuoden 2010 luokituksessa sijalle 116 yhteensä 178 maan joukosta. Yritykset nimeävät byrokratian yhdeksi merkittävimmistä haasteista toiminnalleen Vietnamissa.

Tunnettu ja arvostettu Suomi

Suomella on positiivinen imago Vietnamissa jo 1970-luvulla alkaneen kehitysyhteistyöhistorian ansiosta. Suomalainen osaaminen tuli tunnetuksi vesi- ja sanitaatioalalla sekä metsätaloudessa – sittemmin myös ympäristöystävällisten ratkaisujen sovelluksissa ja innovaatioissa.

Suomalaiset tuotteet mielletään korkealaatuisiksi ja turvallisiksi, ja suomalaisiin yrityksiin liitetään korkea sosiaalisen vastuun periaate. Vietnamin asema yhtenä Suomen pitkäaikaisen kehitysyhteistyön kumppanimaista tuo konkreettisia apuvälineitä liiketoimintamahdollisuuksien kartoittamiseksi ja kumppaneiden ja asiakkaiden löytämiseksi.

Vietnamissa on vielä runsaasti kehitystyötä jäljellä. Esimerkiksi lainsäädäntö elää koko ajan, pykälät jättävät paljon tulkinnan varaa, ja niitä yritetään kattaa erilaisilla hallinnollisilla kiertokirjeillä ja säännöillä. Kertaalleen jo muuttuneet asiat voivat muuttua vielä monta kertaa uudestaan. Tämä tekee Vietnamista haasteellisen markkinaympäristön suomalaiselle toimijalle.

– Tavoitetasoksi tulee asettaa pitkän aikavälin strategia, eikä pikavoittojen tavoittelu yleensä toimi, toteaa Finpron Vietnamin maajohtaja Pietro Karjalainen. Vietnamin markkinoiden vedosta kertoo se, että Finprolla on maassa toimistot Hanoissa ja Ho Chi Minhissä.

Karjalainen korostaa, että Vietnamissa vältetään ei-vastausta viimeiseen asti kasvojen menettämiskulttuurin vuoksi. Neuvotteluihin pitää varata aikaa, sillä yleensä kaupan hieromiseen tarvitaan monta tapaamiskierrosta.

Puhdasta teknologiaa vientiin?

UNDP:n mukaan Vietnam on yksi niistä viidestä maasta, joihin ilmastonmuutos ja merenpinnan nousu tulevat vaikuttamaan eniten maailmassa. Ympäristötietoisuuteen on havahduttu, sillä nopea kehitys ja kaupungistuminen luovat uusia ympäristöhaasteita.

Suomalaisella puhtaan teknologian osaamisella olisi paljon käyttöä Vietnamissa. Energiatehokkuuden tarve on yhä suurempaa tarvetta, sillä Vietnamissa on energia- ja sähkötuotantoalan kapasiteettiongelmia. Kilpailu on kuitenkin kovaa puhtaan teknologian ratkaisuissa.

Karjalainen muistuttaa myös pyramidin pohja -lähtöisestä liiketoiminnasta. 1 200 dollarin asukaskohtaisen bruttokansantuotetason Vietnamissa sovellusmahdollisuuksia on esimerkiksi mobiilipalveluissa ja ohjelmistotuotannossa. Nouseva keskiluokka hakee myös toisentyyppisiä palveluita, joissa esimerkiksi suomalaisella hyvinvointipalveluilla olisi paljon tarjottavaa.

Kiinnostus Suomen koulutusosaamiseen on näkynyt Vietnamista Suomeen tehtyjen korkean tason vierailujen yhteydessä. Myös julkinen sektori on merkittävä investoija maassa. Perusinfrastruktuuri on Vietnamissa lähivuodet isojen korjaus- ja uudisrakentamisen edessä, mikä luo mahdollisuuksia myös suomalaiselle rakennusteknologialle.

Karjalainen kehottaa varautumaan myös koulutustarpeisiin: tehtävästä riippumatta tarvittavat työntekijät pitää yleensä ensin kouluttaa tehtäväänsä. Neuvottelutyyli saattaa aluksi vaikuttaa hyvin viralliselta, sillä asioiden virallinen eteenpäin vieminen ja sopiminen edellyttävät usein muotoseikkojen mukaista perinteistä kirjeenvaihtoa.

Vietnam on haastava markkina , jossa taustatyö on tehtävä huolellisesti ja mahdollisuudet kannattaa arvioida pitkällä tähtäimellä. Realismiin on myös tarvetta: se mikä on yksinkertaista Suomessa, ei välttämättä ole sitä Vietnamissa. Suunnitelmilla on taipumusta muuttua ja aikatauluilla venyä.

Silti Vietnam tempaa helposti mukaansa. Vauhdin ja eteenpäin painavan dynamiikan sykkeessä vietnamilaiset elävät arkeaan ja suunnittelevat tulevaisuuttaan. Vakaumus on vahva, että tänään on paremmin kuin eilen, ja huominen on vielä tätäkin päivää parempi.

Elina Poikonen

Kirjoittaja työskenteli Sl Hanoissa 2008–2011. Seuraajana jatkaa Terhi Bunders.

 

Linkkejä:

www.finland.org.vn

www.finpro.fi

www.eurochamvn.org

www.nordchamhn.org.vn