”Lyhyellä aikavälillä isoin vaikutus johtuu siitä, että Kiinassa tuotanto pysähtyi noin neljäksi viikoksi, eikä se sen jälkeenkään ole heti yltänyt normaalille tasolle. Siksi toimitusketjuissa tullaan näkemään puutteita.
Euroopassa ja USA:ssa yrityksillä on komponentteja 2–4 viikon varastot. Lisäksi laivakuljetukset Kiinasta kestävät nelisen viikkoa, joten Kiinan tuotantokatkosten vaikutukset näkyvät maaliskuun puolivälistä alkaen. Kiinasta Eurooppaan rahdattavien konttien määrä puolittui helmikuussa.
Pidemmällä aikavälillä on mielenkiintoista, miten katkoksista päästään eteenpäin, miten löydetään vaihtoehtoisia toimittajia ja miten tämä vaikuttaa esimerkiksi digitalisoitumiseen. Digitalisaation lisäämisessä on valtavasti potentiaalia, joka liittyy myös toimitusketjuihin.
Viimeisen viiden vuoden aikana yritykset ovat pyrkineet hivenen lyhentämään toimitusketjuja, ja ne ovat alkaneet pohtia myös lähempänä markkinoita olevia alueellisia toimitusketjuja. Syynä on ollut se, että palkkaero Kiinaan on kaventunut ja myös kauppapolitiikka on vaikuttanut tähän. Jää nähtäväksi, vahvistaako koronaepidemia tätä trendiä. Se olisi suotavaa myös kestävän kehityksen näkökulmasta.
Monessa yrityksessä mietitään tällä hetkellä toimitusketjun riskienhallintafunktiota. En kuitenkaan ole ollenkaan varma, että maailma olisi muuttunut vaikkapa viiden vuoden aikajänteellä. Tuloksenteon paineessa firmat kuitenkin alkavat jossain vaiheessa purkaa toteutumattomiin riskeihin varautumista.”