FacebookTwitterEmail

vip-vieraat

07.06. 2018

”Kaasua vaan kauppasopimusten kanssa”

Ministeri Anne-Mari Virolaisen mukaan keskinäisriippuvassa maailmassa menestytään vain yhteistyöllä.
Teksti: Matti Välimäki
Kuva: Lauri Heikkinen / valtioneuvoston kanslia ja Markku Ulander/Lehtikuva

Toukokuisena torstai-iltapäivänä vuonna 2018 ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolaisella on takanaan kolme kuukautta uudessa tehtävässään. Hän siirtyi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkäsen tilalle helmikuussa, kun tämä nimitettiin sisäministeriksi.

Virolainen on varsinaissuomalainen kolmannen kauden kansanedustaja, joka on toiminut myös EU-asioita käsittelevän suuren valiokunnan puheenjohtajana. Ulkomaankaupan ekonomi teki ennen kansanedustajaksi nousemistaan toistakymmentä vuotta kestäneen työuran ICT-alalla johto- ja asiantuntijatehtävissä.

Virolainen kertoo, että ministerin taival on lähtenyt hyvin käyntiin.

– Sekä ulkomaankauppa että kehitysyhteistyö ovat aivan huippukiinnostavia alueita. Olen myös tottunut bisneselämässä myyntityöhön. Tuntuu hienolta palvella laajalla rintamalla suomalaisia yrityksiä; kantaa oma kortensa kekoon, että kaikilla menisi hyvin.

Tasapainottelua turbulensissa

Virolainen huomauttaa, että yhden ministerin vaihdos ei luonnollisesti muuta isoa linjaa eikä kauppapolitiikan prioriteetteja.

– Kannattaa myös muistaa, että Suomi on EU:n jäsenvaltiona antanut aika paljonkin kauppapolitiikkaa EU:lle neuvoteltavaksi.

Hänen mukaansa maailmanpolitiikan nykyisessä ”aavistuksen turbulentissa tilanteessa” tärkeintä olisi se, että myrskyaallot saataisiin rauhoittumaan.

– Ensinnäkin olisi varmistettava se, että WTO olisi toimintakykyinen ja että saisimme riitojen ratkaisumekanismin rullaamaan.

Virolainen mainitsee, että EU:n neuvottelemista kauppasopimuksista on kertynyt erittäin hyviä kokemuksia.

–  Kaasua vaan uusienkin kauppasopimusten kanssa. EU:sta muodostuu niiden ansiosta globaalisti entistä houkuttelevampi kauppakumppani ja markkina-alue.

Hän nostaa myös esiin akselin Yhdysvallat–Kiina–Venäjä.

–  Kolmiyhteyteen liittyy jännitteitä, jotka muokkaavat myös yleisesti toimintaympäristöä ja maailmankauppaa. Tässä on paljon asioita pelissä. Suomen on muistettava myös transatlanttisen suhteen suuri merkitys taloudellemme – ja turvallisuudellekin.

Yhtenäinen viesti joka suuntaan

Maaliskuusta 2018 lähtien Yhdysvallat on väläytellyt terästulleja kaikkiin ilmansuuntiin. Tulleja on väläytelty myös Euroopan suuntaan.

–  Tämä on tietenkin meidän kannaltamme erittäin ei-toivottavaa kehitystä – eikä Yhdysvalloistakaan taida löytyä monta ekonomistia, joiden mielestä tullit ja kiintiöt edustaisivat nykyaikana järkevää talouspolitiikkaa.

Virolainen huomauttaa, että EU on tilanteessa täysin yhtä mieltä.

– EU:ssa ei hyväksytä, että tullit olisivat ratkaisu kiinalaisen teräksen ylituotantoon. Tilannetta voi verrata siihen, jos virtaavaan veteen tehdään pato: vesi löytää silloin jonkin uuden reitin. Kiinalainen teräs on jo löytänyt uusia markkinoita Indonesiasta ja Etelä-Koreasta. Kun se markkina menee sekaisin, niin odotettavissa on, että terästä alkaa tulla Eurooppaan.

– Tärkeätä on, että suomalaiset toimivat aktiivisesti EU:ssa – ja että EU:n 28 jäsenmaalla on sama viesti joka suuntaan. Pysyvä yhteistyö keskinäisriippuvuuden maailmassa on erittäin tärkeää.

Verkostot kunnossa

Toimiessaan suuren valiokunnan puheenjohtajana Anne-Mari Virolaisella oli mahdollisuus tutustua useisiin komissaareihin, mikä tarjoaa tietenkin osaltaan mahdollisuuksia syventää yhteistyötä komission kanssa. Hän mainitsee erityisesti digitaalisista sisämarkkinoista vastaavan virolaisen Andrus Ansipin sekä ruotsalaisen Cecilia Malmströmin, jonka alana on kauppapolitiikka.

– Suomella ja Virolla on jo perinteisesti hyvät yhteydet, ja voimme jakaa täysin sen, mitä Ansipilla on digiagendallaan. Malmströmin olen tavannut jo monia kertoja – hänen kanssaan voi puhua hyvin suoraan ja luottamuksellisesti.

– Yhteyksien hoitamisessa ei ole kyllä haittaa siitäkään, että komission varapuheenjohtajana toimii Jyrki Katainen – ja hänen kabinettipäällikkönään Risto Artjoki, jolla on tunnetusti erittäin hyvä verkostot. Tärkeä rooli on myös esimerkiksi komission Suomen edustustolla, vaikka se jää ehkä vähän julkisuudelta varjoon.

Virolainen antaa tunnustusta myös UM:n virkamiehille.

– Täällä on aivan uskomattomia huippuammattilaisia, jotka osaavat vaikkapa WTO:n, vapaakauppasopimuksien ja tariffien yksityiskohdatkin mennen tulleen. Olen aina sanonut, että eduskunta on ihana paikka, koska siellä oppii valtavasti uutta. Täälläkin oppii uutta ja vielä aivan hienoja finessejä.

Vientisektoreita riittää

Virolainen näkee Suomessa paljon potentiaalisia vientisektoreita.

– Kaikki lähtee tietenkin liikkeelle yritysten kansainvälistymishalukkuudesta ja kyvykkyydestä. Isot toimijat tietävät, miten ja millä säännöillä maailmalla pelataan. Jonkin verran tekemistä on siinä, että saamme pk-sektorin kansainvälistymään.

Perusosaaminen on hänen mielestään vahvaa. Vanhojen tukijalkojen, metsä-, metalli- ja kemianteollisuuden, lisäksi ministeri näkee potentiaalia erityisesti ICT:ssä, koulutuksessa ja terveysteknologiassa.

– Kun tapaan ihmisiä Suomen ulkopuolelta, kaikki ihmettelevät säännöllisesti hyvän koulutuksemme salaisuutta. Koulutuksen brändiarvo on kohdallaan ja meillä olisi siihen liittyen paljonkin myytävää ja paketoitavaa: peruskoulutuksen lisäksi esimerkiksi opettajankoulutusta, yrittäjäkoulutusta ja ammatillista koulutusta.

–  Myös suomalaista terveydenhuoltoa arvostetaan valtavasti. Terveydenhuollon osaaminen yhdistettynä teknologiaan on houkutteleva yhdistelmä.

Hyvin rakennettu salkku

Virolaisen mielestä ulkomaankauppa- ja kehitysyhteistyö sopivat mainiosti samaan ministerinsalkkuun.

– Kehitysmaissa väestönkasvu on hurjaa. On arvioitu, että esimerkiksi Afrikassa väkiluku tuplaantuu vuoteen 2030 mennessä, mikä tarkoittaa sitä, että siellä tarvitaan joka vuosi 18 miljoonaa uutta yksityisen sektorin työpaikkaa. Näitä maita voi auttaa yhdistämällä kehityspolitiikan ja kauppapolitiikan.

Kehityspolitiikan painopisteitä ovat muun muassa naisten ja tyttöjen tukeminen ja demokratiakehityksen vahvistaminen. Tärkeää on myös liiketoimintaympäristöjen kehittäminen – investointeja ei tule, jos ei ole varmaa, mitä lakeja ja standardeja maissa tulevaisuudessa noudatetaan tai toimiiko rahaliikenne.

– Tässä tullaan jälleen sääntöpohjaiseen kauppapolitiikkaan. Kun demokratiaa ja taloutta saadaan edistettyä, elinolot ihmisillä paranevat ja päästään vaikuttamaan myös muuttoliikkeiden juurisyihin.

– Yksityisillä ei ole tietenkään aina halua ottaa liian suuria taloudellisia riskejä kehittyvillä markkinoilla. Tämän takia on tärkeää pyrkiä luomaan uudenlaisia yksityistä rahaa vivuttavia rahoitusinstrumentteja. Afrikassa käydään eräällä tapaa myös kilpailua kiinalaisten kanssa – kiinalaisilla on rahat mukana, Virolainen huomauttaa.

Tekniikka ei ole este

Anne-Mari Virolainen teki aikoinaan yli kymmenen vuoden työrupeaman Telialla. Hän oli myös todistamassa aitiopaikalta historiallisia hetkiä, kun internet tuli Suomeen.

– Ne olivat mielenkiintoisia aikoja. Tämän päivän nuorten on varmasti vaikea edes kuvitella, miltä oikein tuntui, kun modeemi raksutti ja yritti ottaa yhteyttä World Wide Webbiin. Tai kuinka pitkään ja hartaasti sivut oikein latautuivat.

Virolainen sai syksyllä 1997 mielenkiintoisen työtehtävän. Hänen piti laatia Telialle Suomeen oma portaali, länsinaapurissamme moinen ihme jo oli. Virolainen ryhtyi rekrytoimaan alan osaajia ja aloitti kunnianhimoisen kehitystyön.

– Kun ideoin portaaliin muun muassa deittipalvelua, kysyin insinööreiltä, pystyykö sellaisen varmasti teknisesti toteuttamaan. Minulle vastattiin, että ”pystymme tekemään kaiken, mihin sinun mielikuvituksesi riittää. Tekniikka ei tule olemaan este”.

– Olen pitänyt siitä lähtien lausetta johtotähtenä kaikessa toiminnassani. Tekniikka ei ole este. Oma luovuus, bisnes- ja ansaintalogiikan keksiminen on yleensä se haasteellinen osuus.

Anne-Mari Virolainen

• Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri.
• Kokoomuksen kolmannen kauden kansanedustaja ja puolueen entinen varapuheenjohtaja, toiminut kolme vuotta eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtajana.
• Kauppatieteen maisteri Turun kauppakorkeakoulusta.
• Asuu Liedossa, Varsinais-Suomessa.
• Perheeseen kuuluvat mies ja kaksi aikuista lasta.
• Harrastaa ulkoilua, puutarhatöitä ja golfia. Kun juoksee juoksumatolla, katsoo iPadilta televisiosarjaa kuningatar Victoriasta – tai mitä tahansa ohjelmaa, jonka pääosassa on Kiefer Sutherland.