FacebookTwitterEmail

vip-vieraat

16.03. 2017

Markku Keinänen on avoimuuden asialla

Ulkoministeriön kauppapoliittiselle osaamiselle on nyt suurempi tarve kuin aikoihin, sanoo uusi taloudellisten ulkosuhteiden alivaltiosihteeri Markku Keinänen. Katso myös video jutun lopussa.
Teksti: Matti Koskinen
Kuva: Vesa Tyni

Alivaltiosihteeri Markku Keinäsen uuden työhuoneen ikkunasta on komeat näkymät ulkoministeriön pihalle, kohti Merikasarmin edustalle ankkuroituja jäänmurtajia. Murtajat ovat konkreettinen osa Suomen kauppapolitiikkaa: ne pitävät kauppa­reitit auki talvikuukausien ajan.

Keinänen aloitti uudessa tehtävässään taloudellisten ulkosuhteiden osaston alivaltiosihteerinä tammikuussa, samoihin aikoihin kun vapaakauppaa vastustava Donald Trump otti vallan Yhdysvalloissa.

– Nykyinen tilanne on todellinen haaste taloudellisille ulkosuhteille. Kauppapoliittiselle osaamiselle on hurjan iso tilaus.

Tärkeää on nyt Keinäsen mukaan jakaa tietoa ja viestiä ulospäin. Globalisaatio ja talouskriisi ovat tehneet kauppapolitiikasta entistä poliittisempaa. Sen hän oppi, kun keskustelu EU:n ja Yhdysvaltojen välisen TTIP-vapaakauppasopimuksen ympärillä alkoi kiihtyä, virkamiesten oli avattava neuvotteluja uudella tavalla.

Kauppapolitiikka on muuttunut virkamiesten valtakunnasta laajemman kiinnostuksen kohteeksi. Kun Suomi 1970-luvun alussa solmi EEC-vapaakauppasopimuksen, ei asiaa puitu Keinäsen keskikoulun oppitunneilla. Nyt kun EU käy kauppaneuvotteluja Filippiinien kanssa, tuo unioni neuvottelukantojaan julki Twitterissä. Ja avoimuutta vaaditaan yhä lisää. Taloudellisilta ulkosuhteilta odotetaan uutta viestintäloikkaa.

Keinäsellä on takanaan pitkä ura ulkoministeriössä, muun muassa Suomen EU-edustustossa Brysselissä ja suurlähettiläänä Madridissa. Varatuomariksi valmistunut juristi tuli ulkoministeriöön ensin kehitysyhteistyöosastolle. Viimeiset vuodet Keinänen on työskennellyt taloudellisten ulkosuhteiden osastolla osastopäällikkönä.

– Kun tulin tähän kolme ja puoli vuotta sitten Madridista, niin monet asiat olivat tauon jälkeen liikkeessä kauppapolitiikassa.

Vuonna 2013 Balin WTO-kokouksessa solmittiin sopimus kaupan menettelyjen helpottamisesta, joka oli ensimmäinen WTO-sopimus viiteentoista vuoteen. Vuonna 2015 Nairobin WTO-kokouksessa sovittiin maatalouden vientitukien poistamisesta. Vuoden 2016 lopussa monta merkittävää EU:n ja kolmannen maan välistä sopimusta oli neuvoteltavana. Niille on tarvetta, koska maailmankauppa on vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen kasvanut aiempaa hitaammin, ja kaupan rajoitukset ovat eri maissa lisääntyneet.

Kesällä 2016 Britannia päätti kansanäänestyksessä erota Euroopan unionista. Brexit-shokki hämmensi hetken, kunnes vastaan tuli Yhdysvaltojen vaalitulos, jonka myötä sekä Yhdysvaltojen ja 11 Tyynenmeren maan välinen TPP-sopimus että EU:n ja Yhdysvaltojen välinen TTIP menivät jäähylle.

Samalla WTO-raiteella nousi seinä pystyyn. Vielä joulukuun alussa Genevessä WTO:n kauppa­ministerit olivat koolla valmiina hyväksymään sopimuksen ympäristötuotteiden kaupan vapauttamiseksi. Juuri kokouksen alla Yhdysvaltojen ja Kiinan välit kiristyivät, eikä Kiina suostunut enää kompromisseihin.

– Sopimus olisi ollut todella hyvä asia ilmaston kannalta ja suomalaisille cleantech-alan yrityksille, Keinänen pahoittelee, mutta ei suostu kuitenkaan täyteen synkistelyyn.

EU:n ja Kanadan välistä vapaakauppasopimusta (CETA) aletaan soveltaa väliaikaisesti keväällä. Yrityksille niin ikään tärkeä WTO:n kaupan helpottamissopimus on vastikään astunut voimaan. Sopimuksen on laskettu laskevan maailman kaupan kuluja 14 prosenttia. WTO-raiteellakin keskustelut muun muassa digitaalisesta kaupasta ja muista niin sanotuista “uusista aiheista” jatkuvat.

Markku Keinänen

Markku Keinänen aloitti taloudellisten ulkosuhteiden alivaltiosihteerinä tammikuussa.

Vaikka kansainvälinen tilanne näyttää epävarmalta, Suomen vahvuudet ovat laaja poliittinen konsensus kaupan vapauttamisen suhteen ja EU-jäsenyys.

– Suomi on niin pieni maa, etteivät kotimarkkinat millään riitä. Meillä on ollut vahva poliittinen konsensus siitä, että Suomi kannattaa avointa maailmantaloutta sekä sääntöpohjaista ja vapaata maailmankauppaa, Keinänen sanoo.

Tärkeässä roolissa suomalaisyritysten viennin ja kansainvälistymisen edistämisessä on Team Finland -hanke, joka valjastaa kaikki valtiolliset toimijat tukemaan yritysten ponnisteluja. Talou­dellisten ulkosuhteiden osasto on aktiivisesti mukana Team Finland -rakenteiden uudistamisessa.

– Vienninedistäminen on ollut aina osa lähetystöjen työtä, mutta nyt tavoitteena on tehdä tätä aiempaa suunnitelmallisemmin ja entistä keskeisemmin myös ministeriössä. Mitä tiiviimpää yhteistyö edustustojen, Finpron ja Tekesin välillä ulkomailla on, sitä paremmin yritystemme vientiponnisteluja voidaan tukea. Painopisteen on oltava kentällä tehtävässä työssä ja vienninedistämisessä saavutetut tulokset ovat monen edustuston ykköstavoite.

Euroopan unioni on 500 miljoonan kuluttajan neuvottelublokki, jolla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa sääntöpohjaisen ja vapaan maailmankaupan puolesta. EU:n komissiolla on yksinomainen toimivalta kauppapolitiikassa, mutta tästä huolimatta EU:n neuvotteluasema on ollut uhattuna.

Nykyaikaisiin kauppasopimuksiin on kytketty kestävää kehitystä kuten ympäristöä ja työelämää koskevaa sääntelyä. Mutta nämä asiat eivät enää ole EU:n yksinomaisen toimi­vallan piirissä, vaan kuuluvat jäsenmaiden päätettäviksi. Siksi sopimukset on ratifioitava kaikissa 28 jäsenmaan parlamenteissa, ja vielä monissa alue­parlamenteissa. Belgian Vallonian alueparlamentti oli jo viime vuonna vähällä kaataa Kanadan ja EU:n välillä neuvotellun vapaakauppasopimuksen.

– Jos sopimusta on neuvoteltu viisi vuotta ja toinen osapuoli on tehnyt kipeitäkin myönnytyksiä, eikä EU lopulta hyväksykään sopimusta, on EU vaarassa menettää uskottavuutensa neuvottelukumppanina, Keinänen sanoo.

EU:ssa käydään todennäköisesti kevään aikana keskustelua siitä, pitäisikö kauppasopimukset sittenkin jakaa kahtia EU:n toimivallan piiriin kuuluviin ja määräenemmistöllä päätettäviin sekä jäsenmaissa ratifioitaviin asioihin.

Yhdysvaltojen mahdollinen vetäytyminen vapaakaupasta saattaa myös parantaa EU:n houkuttelevuutta kauppasopimuskumppanina. EU:lla on käynnissä neuvotteluja muun muassa Latinalaisessa Amerikassa ja Aasiassa. Sopimusneuvotteluja on vireillä esimerkiksi Mercosur-maiden, Meksikon, Filippiinien, Indonesian ja Japanin kanssa.

– EU:n pitää tässä tilanteessa olla etunojaisesti sääntöpohjaisen maailmantalouden puolustaja ja protektionismin vastustaja, Keinänen sanoo.

Perinteisten kauppaliberaalien EU-maiden pitää tiivistää yhteistyötään, hakea uusia kumppanuuksia EU:n sisältä Brexitin myötä ja tukea EU:n ja kolmansien maiden kanssa käytäviä sopimusneuvotteluja.

Espanja opetti avoimuutta

Alivaltiosihteeri Markku Keinänen uskoo vahvasti avoimuuteen ja tiedon jakamiseen. Sosiaalisen median hyötyarvon hän oivalsi suurlähettiläänä Madridissa.– Espanjassa on iso suomalaisyhteisö, ja suhtautuminen lähetystöön oli melko kriittistä. Mutta kun aloin pitää Facebookissa ‘”lähettilään viikko” -blogia, se muuttui.

Keinänen kertoi kerran viikossa lähetystön työstä ja omista tapaamisistaan. Tieto viranomaisten arjesta muutti suomalaisyhteisön suhtautumista lähetystöön.

– Yhtäkkiä alettiin huolehtia, että kuinka te siellä lähetystössä jaksatte, Keinänen naurahtaa.

Nykyisin Keinänen arvostaa myös Twitteriä tietolähteenä ja viestintäkanavana. Sen kautta virkamiehet saavat oman alansa tietoa ja voivat seurata julkista keskustelua sekä tarvittaessa korjata virheellistä tietoa. Suurlähettiläänä Keinänen näki esimerkiksi Espanjan talouden syvimmät kriisivuodet, ja kuinka huonosti Suomessa ymmärrettiin Espanjan tilannetta.

– Meillä oli täysi työ sosiaalisen mediankin kautta viestittää Suomeen, että Espanja tekee ihan oikeasti reformeja. Täällä uutisoitiin, että Espanja valuu Kreikan tavoin pelastettavaksi, vaikka todellisuudessa siellä tarvittiin melko pieniä summia pankkien tukemiseen, Keinänen kertoo.

– Olimme varmoja, että Espanja nousee, niin kuin nousikin. Espanjan vienti vetää, maa on todella kilpailukykyinen ja he ovat nyt palaamassa EU-pöytiin. Mitä kauppasopimuksiin tulee, niin Espanja on aika liberaali maa.

 

Kauppapolitiikan ja Markku Keinäsen avainvuosia

1961 Suomesta Euroopan vapaakauppa-alue EFTA:n liitännäisjäsen. Keinänen täyttää 2 vuotta.1973 EEC-vapaakauppasopimus. Keinänen käy keskikoulua Rautalammilla.

1986 Suomesta EFTA:n täysjäsen. Keinänen saa varatuomarin arvon ja aloittaa työt ulkoministeriössä.

1993 Suomi aloittaa neuvottelut Euroopan Yhteisön jäsenyydestä. Keinänen osallistuu neuvotteluihin.

1995 Suomi liittyy EU:hun, Keinänen aloittaa 1996 työt Brysselissä EU-edustustossa. WTO perustetaan.

2009 Markku Keinäsestä Suomen Madridin-suurlähettiläs. Finanssikriisi.

2013 Keinänen siirtyy taloudellisten ulkosuhteiden osastopäälliköksi. WTO:n ministerikokous Balissa solmii ensimmäisen kauppasopimuksen järjestön perustamisen jälkeen.

2017 Keinänen nimitetään taloudellisten ulkosuhteiden osaston alivaltiosihteeriksi. TTIP-sopimus jäihin.